Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahdessa järjestettävä Esperanton maailmankongressi tuo kaupunkiin kansainvälistä kuhinaa – paikalla muun muassa Kiinan valtionradio

Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström (oik) ja hallituksen jäsen Paula Niinikorpi esittelevät esperantistien lippua. Kuva: Katja Luoma

Lahden keskustassa kulkeva saattaa kuulla kaduilla ja kahviloissa esperantonkielisiä keskusteluita tulevan viikon aikana.

Lauantaina alkava Esperanton maailmankongressi tuo Lahteen liki 1000 kieltä puhuvaa 57:stä eri maasta. Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Lahdessa.

Tapahtuma saa kansainvälistä julkisuutta, sillä kongressista tehdään lähetystä muun muassa Kiinan valtionradion ulkomaan ohjelmapalveluun, China Radio Internationaliin.

– Kongressiin tulee neljän journalistin ryhmä Kiinasta. He tekevät ohjelmaa sekä esperantoksi että kiinaksi, Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström kertoo.

Näkövammaisille oma kongressi samanaikaisesti

Kongressin ohjelma keskittyy Isku Areenalle. Ohjelmaan kuuluu paljon virallisia jäsenyhdistysten kokouksia ja luentosarjoja. Viikon ohjelma on kokonaan esperantonkielistä.

Ulkomaalaisille esperantisteille luvassa on esitelmiä Suomesta, suomen kielestä ja kulttuurista.

– Kongressi on etenkin kulttuuri- ja matkailufestivaali, Grundström kertoo.

Kirjallisuus on vahvasti läsnä tapahtumassa, ja Isku Areenan suosituin paikka tulee Grundströmin mukaan olemaan tilaan rakennettu kirjakauppa. Siellä järjestetään myös kirjailijaesittelyitä.

– Maailmankirjallisuutta on käännetty paljon esperantoksi. Esperantonkielistä Kalevalaa pidetään yhtenä sen parhaista käännöksistä, Grundström sanoo.

Suuren kongressin rinnalla samanaikaisesti järjestetään näkövammaisten kansainvälinen esperantokongressi Lahden Musiikkiopiston saleissa.

Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström (oik) ja hallituksen jäsen Paula Niinikorpi järjestelivät torstaina Isku Areenaa kongressikuntoon. Kongressikassin on suunnitellut lahtelainen Börje Eriksson. Kuva: Katja Luoma

Ristinkirkossa järjestetään jumalanpalvelus esperantoksi

Virallisen ohjelman lisäksi viikkoon mahtuu paljon oheisohjelmaa, kuten retkiä. Lastenleirille Lomakeskus Lepolassa osallistuu noin 20 esperantoa puhuvaa lasta.

Myös nuorille 15–30-vuotiaille järjestetään muun muassa saunalta, minigolfia ja muuta ohjelmaa. Nuorten tapahtumiin odotetaan korkeintaan pariakymmentä osallistujaa.

Viikon tapahtumista osa on avoimia kongressikävijöiden lisäksi kaikille muillekin.

Esperantonkielistä Kalevalaa pidetään yhtenä sen parhaista käännöksistä. Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström

Esimerkiksi perjantaina Ristinkirkossa Lahdessa on kahdelta Lahden Urkuviikkoon kuuluva Adriano Falcionin konsertti ja neljältä ekumeeninen esperantonkielinen jumalanpalvelus.

Esperanto-järjestöt esittäytyvät lauantai-iltana Isku Areenan aulassa. Sunnuntain iltajuhlaan Sibeliustaloon pääsee lipulla, jonka voi hakea ilmaiseksi etukäteen Trion matkailuneuvonnasta. Iltajuhlassa nähdään ja kuullaan kanteletaiteilija Timo Väänäsen kokoama kaksituntinen taiteenaloja yhdistelevä ohjelma.

Kieli vailla kansallismielistä painolastia

Esperanto-kulttuurin ja kongressin ajatus perustuu Grundströmin mukaan ihmisten ja kansojen tasa-arvoiseen kohtaamiseen yhteisellä kielellä. Esperanto on suunniteltu sellaiseksi, että se olisi mahdollisimman helppo oppia, eikä sillä ole kansallismielistä painolastia.

Suomen Esperantoliitto toimii pääjärjestäjänä 20.–27. heinäkuuta vietettävässä Esperanton järjestyksessään 104. maailmankongressissa. Mukana järjestelyissä on myös Lahden seudun matkailuoppaat ja seudullinen markkinointiyhtiö Lahti Region ja Isku Areena.

Esperanton maailmanliiton vuosittaista maailmankongressia on vietetty vuodesta 1905 alkaen. Suomessa kongressi järjestetään neljättä kertaa. Viimeksi se oli vuonna 1995 Tampereella.

Korjattu kello 9.33 alun maininta maailmankongressin alkamisesta. Tapahtuma alkaa lauantaina, ei perjantaina.

Esperanto

Keinotekoinen kieli

Esperanton kehitti puolanjuutalainen silmälääkäri Ludwik Zamenhof (1859–1917), joka julkaisi kielen vuonna 1887.

Espero tarkoittaa toivoa.

Esperantolla on maailmassa noin tuhat äidinkielistä puhujaa ja arviolta 100 000 osaa sitä melko hyvin. Suomessa yhtenä äidinkielenä esperantoa puhutaan tiettävästi vain muutamassa perheessä.

Suomen Esperantoliiton jäsenmäärä vaihtelee 300 ja 400 välillä.

Esperanton perussanasto on peräisin länsieurooppalaisista kielistä, lähinnä latinasta ja sen tytärkielistä.

Yksinkertaisen ja poikkeuksettoman kieliopin takia esperantoa on helpompi oppia kuin esimerkiksi englantia.

Emma Auvinen
emma.auvinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi