Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Idea lähti vitsistä Hollolassa: tehdään itse terva kirkon kattoa varten, kun tervaa ei muuten ole riittävästi

Vitsistä lähtenyt idea omasta tervahaudasta toteutuu Hollolan kirkonkylällä kovaa vauhtia. Koepoltto tehdään jo elokuussa. Kunnolla tervaa saadaan ensimmäisen kerran vuonna 2022.

Pertti Heikkinen, Pekka Kotiaho ja Matti Jokinen kantavat saviämpäriä Hollolan kirkonkylälle valmistuvan tervahaudan päälle. Kuva: Mirja Hussain

Hollolan kivikirkon katon tervaus on viivästynyt jo kaksi vuotta, koska sopivaa tervaa ei ole ollut riittävästi tarjolla. Haapainen paanukatto tarvitsee viiden vuoden välein 2 000–2 500 litraa tervaa. Ratkaisuksi ongelmaan Hollolan kirkkoneuvosto päätti aiemmin tänä vuonna valmistaa tarvitsemansa tervan itse.

– Se oli alun perin vitsi, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Pekka Kotiaho nauraa.

Tervahaudan rakentaminen on edennyt vauhdilla. Keväinen vitsi on nyt jo pari metriä korkea kumpare hautausmaan ja talomuseoalueen takana.

– Tervan tekeminen itse on myös jonkin verran edullisempaa, mutta ajava voima on se, ettei tervaa ole muuten saatavilla, Kotiaho jatkaa.

Matti Jokinen, Mika Lehtonen, Esa Muhli ja Pertti Heikkinen valmistavat savea tervahautaa varten. Kuva: Mirja Hussain

Perinnetyöhön riittää talkoolaisia

Hollolan tervahautaa on rakennettu kuluneen kesän ajan lähinnä vapaaehtoisvoimin. Tiistai-illan tervahautatalkoiden tavoitteena oli savettaa haudan pohja. Kyläaktiivi ja tervahautahankkeen päällysmies Kari Rauha toivoi talkoisiin pariakymmentä osallistujaa.

– Hyvältä näyttää! Täällähän on aikamoinen vilske, Rauha sanoo tyytyväisenä.

Kiinnostuneita on saapunut paikalle niin runsaasti, että osa joutuu odottelemaan hetken toimettomana. Halkaisijaltaan kuusimetrisen haudan reunalla kyykistelee parhaimmillaan kymmenen talkoolaista levittämässä ja tasoittamassa savea viiden sentin kerrokseksi. Yhteensä talkoolaisia saapui paikalle reilut parikymmentä.

Paksua savea levitetään käsin tai lastalla. Toinen viiden sentin kerros tehdään elokuisen koepolton jälkeen. Kuva: Mirja Hussain
Savipohjan ensimmäinen kerros valmistui parissa tunnissa. Kuva: Mirja Hussain

Rauhan lisäksi talkoiden takana on Hollolan seurakunta, Päijänne-Leaderin kyläjaosto ja Hollolan kotiseutuyhdistys.

– Haluaisin siitä uuden trendin, että jengi lähtisi kaupungista maalle kiertämään talkoita. Sillä taattaisiin, etteivät vanhat tekotavat ja tieto-taito häviäisi, Päijät-Hämeen kylien kyläaktivaattori Henna Pirkonen.

Oppi-isällä vuosikymmenten kokemus

Hollolan tervahautahankkeen vastaavalla Kari Rauhalla ei ole aiempaa kokemusta tervanpoltosta isossa tervahaudassa, joten projektia varten osaamista ja neuvoja on haettu kokeneilta tervanpolttajilta. Yksi heistä on saapunut talkootyömaalle seuraamaan haudan valmistumista. Tervamestari Mikko Erkinaroa huolettaa tervan tulevaisuus.

– Taito hiipuu, kun osaajat vanhenevat ja kuolevat. Onneksi on nuoriakin tekijöitä ja perinteistä kiinnostuneita yhdistyksiä. Innostus tervanpolttoon kulkee usein aalloissa.

Tervamestari Mikko Erkinaro on polttanut tervaa 28 kertaa. Hän toimii Hollolassa hankevastaavan Kari Rauhan neuvonantajana. Kuva: Mirja Hussain

Erkinaro on tehnyt tervaa Oulussa Turkansaaren ulkomuseossa pian 30 vuoden ajan.

– Turkansaaren haudat ovat betonipohjaisia. Savi on ihan oma maailmansa, se on minullekin uutta ja mielenkiintoista.

Savi on tervahaudan perinteisin pohjamateriaali. Pohjan voi tehdä myös teräspellistä.

Tervakset kerätään seurakunnan mailta

Hollolassa tervanpolton on määrä alkaa vuonna 2022. Sitä ennen riittää vielä tehtävää.

– Ensi vuonna on ajatus tehdä tämän haudan viereen toinen saman kokoinen hauta, jolloin saisimme tuplamäärän tervaa.

Yhdestä kuusimetrisestä haudasta saa kerralla parhaimmillaan 300 litraa tervaa, jos kaikki menee hyvin ja puut ovat mahdollisimman pihkaantuneita.

Tervakset kerätään Hollolan seurakunnan metsistä. Kari Rauha esittelee tervaskantoa, joka käytetään elokuussa haudan koepoltossa. Kuva: Mirja Hussain

Hollolan seurakunnan metsistä kerätään tervanpolttoon soveltuvia keloja, tervaskantoja ja tervasrosoja, eli vaurioituneita puita, jotka ovat alkaneet korjata itseään pihkalla.

– Jokainen tervapisara pitää ottaa talteen, Rauha sanoo.

Luonnon tarjoamat tervakset eivät kuitenkaan riitä kirkon tarpeisiin. Niiden lisäksi tarvitaan kolottuja puita, jotka alkavat pihkaantua voimakkaasti kuorimisen jälkeen. Puuhun tulee jättää elämänlanka eli kapea kaistale kuorta, jottei puu kuole ennen aikojaan. Puiden pihkaantuminen kestää monta vuotta, ja sen aikana puuta kuoritaan joka vuosi pari metriä lisää. Rauhan mukaan paras tervaspuu on halkaisijaltaan 15–25 senttinen mänty, joka voi pihkaantua muutamassa vuodessa kauttaaltaan.

Edessä on vielä vuosien työ

Tämän vuoden elokuussa tervahaudalla tehdään koepoltto, jossa nähdään, onko hauta malliltaan ja pohjaltaan sopiva. Koko tervahauta pääsee ensimmäisen kerran käyttöön kolmen vuoden päästä. Iso hauta voi palaa viikon, ja sitä tulee vahtia koko polton ajan.

Henna Pirkonen ja Kari Rauha tarkastelevat valmistuvaa tervahautaa. Pertti Heikkinen laskeutuu rinnettä alas. Hauta on halkaisijaltaan kuusi metriä. Ensimmäisessä oikeassa poltossa haudan päälle ladotaan 20-30 mottia tervaspuita. Kuva: Mirja Hussain

– Tähän on käytetty niin paljon miestyötunteja, että olisi ikävää, jos tervaa ei tulekaan, Kari Rauha miettii.

Tervanpoltosta on tarkoitus saada jatkuvaa. Sen takia tulevina vuosina täytyy kerätä lisää tervaksia ja kolota myös uusia puita. Kirkon katto tervataan ensimmäisen kerran omalla tervalla vuonna 2024, jos tervaa on saatu kerättyä tarpeeksi.

Tervahauta

Aikataulu

2019: Päätös omasta tervahaudasta. Parinpellon metsässä kolottu 200 puuta. Haudan suunnittelu ja rakennus. Koepoltto 31.8.

2020: Kolottuja puita kuoritaan pari metriä korkeammalle. Toisen haudan rakennus.

2021: Puiden koloaminen jatkuu 6 metriin. Katkaistaan myös elämänlanka, jolloin puut alkavat kuivua.

2022: Puiden kaato ja pilkkominen. Ensimmäinen tervanpoltto loppukesällä tai alkusyksystä.

2024: Kirkon katto tervataan omalla tervalla.

Sanni Laine
sanni.laine@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi