Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Poliisi osaa tarvittaessa lyödä somekortin pöytään – armoton mediaprässi tekee epäillyn olon kurjaksi

Poliisi on viime viikkoina viestitellyt ahkerasti muun muassa sosiaalisessa mediassa. Tiedotteilla on saatu kaivattuja yleisövihjeitä rikosten selvittämiseen, mutta viranomaisviestinnällä on muutakin käyttöä. Oikeaan osunut mediataktiikka saa vauhtia rikosjuttuihin, kun etsittyjen henkilöiden hermot pettävät. Lahden seudulta löytyy tuore esimerkki, miten vahva tiedottaminen tuottaa tulosta.

Kuva: Timo Filpus

Poliisilaitokset ovat tämän vuoden aikana pyytäneet tiedotteiden avulla ahkerasti yleisövihjeitä. Itä-Uudenmaan poliisilaitos on ollut aktiivisesti liikkeellä, ja Hämeen poliisilaitos aloitti Heinolan Vierumäen raiskausjutun tutkinnan tuhdilla tietoiskulla. Oikeaan osuneella tiedotustaktiikalla saatiin etsitty henkilö ilmoittautumaan vapaaehtoisesti, ja jutun tutkinta sai lentävän lähdön.

Hämeen poliisilaitos tiedotti runsas viikko sitten Heinolan Vierumäellä tutkitusta raiskausrikoksesta näkyvästi ja kertoi yksityiskohtaisesti, miten asiaa aiotaan selvittää. Viranomaisten etsimä mies otti uutiset luettuaan läheisensä kautta yhteyttä virkavaltaan. Miestä on kuultu rikoksesta epäiltynä, mutta syylliseksi häntä ei ole toistaiseksi todettu.

Hämeen poliisilaitoksen rikoskomisario Ville Hahl kommentoi yleisellä tasolla, että etsitylle epäillylle voidaan median kautta antaa tietoja häntä vastaan mahdollisesti kertyneistä tai kertyvistä todisteista. Poliisi antaa samalla viestin, että teko selviää ja syyllinen tavoitetaan.

– Joissakin tapauksissa se on äärimmäisen hyvä keino antaa painetta epäillylle.

Asianomainen henkilö saattaa esimerkiksi olla tietoinen, että virkavallalla on olemassa hänestä valokuva, joka voidaan julkaista. Jos kuva julkaistaisiin, epäilty voisi kokea vaikeaksi enää liikkua ulkona. Vapaaehtoinen ilmoittautuminen poliisille alkaa siinä vaiheessa olla varteenotettava vaihtoehto.

Tiedotteita moneen lähtöön

Kaikki tiedotteet eivät liity rikosten selvittämiseen ja epäiltyjen hiillostamiseen. Poliisi ottaa kansalaisiin julkisesti yhteyttä myös, kun esimerkiksi selvitetään liikenneonnettomuuksia tai etsitään kadonneita. Tiedotusta käytetään niin ikään silloin, kun pyritään ennaltaehkäisemään rikoksia.

Joskus hyvin pieniltä ja merkityksettömiltä tuntuvat asiat voivat ratkaista selvittämättömän tapauksen. Komisario Minna Laukka

Poliisihallitus on kiinnittänyt huomiota paikallispoliisin viestintäintoon, mutta mitään yhteistä nimittäjää tiedotussesonkiin on vaikea löytää.

– Laki ja poliisin ohjeistus asian suhteen eivät ole muuttuneet, sanoo komisario Minna Laukka Poliisihallituksesta.

Heillä taas voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä, milloin jutun kanssa kannattaa tulla julkisuuteen.

Somesta tuli menestys

Poliisin tiedotuskeinot ovat kokeneet mullistuksen, kun sosiaalisen median käyttö on lisääntynyt.

Rikoksiin ja katoamisiin liittyvien yleisövihjeiden määrä on nyt huomattavasti suurempi kuin mihin tiedotusvälineissä kerran julkaistuilla poliisitiedotteilla on aiemmin päästy.

Virkavallan vihjepyynnöt saavat Facebookissa ja Instagramissa paljon lukijoita, ja samojen tiedotteiden pohjalta tehdyt uutiset herättävät nekin laajaa kiinnostusta. Suuresta lukijakunnasta löytyy lähes aina joku, joka tietää poliisia kiinnostavasta asiasta jotain.

Ylikomisario Laukka kertoo, että virkavalta on jatkuvasti lisännyt näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa ja tavoittaa suuren joukon ihmisiä. Heidän apunsa on usein kullanarvoista.

– Joskus hyvin pieniltä ja merkityksettömiltä tuntuvat asiat voivat ratkaista selvittämättömän tapauksen, huomauttaa Laukka.

Poliisin tiedotteet ja niistä tehdyt uutiset leviävät sosiaalisessa mediassa nopeasti. Silloin myös poliisi voi saada paljon yleisövihjeitä lyhyessä ajassa. Kuva: Toni Tervo

Itsenäistä tiedottamista

Ylikomisario Jussi Uutela Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta arvioi, että sosiaalinen media on lisännyt virkavallan mahdollisuuksia itsenäiseen tiedottamiseen.

– Ennen olimme sen varassa, julkaisiko media meidän tiedotteemme vai ei, mutta nyt meillä on somessa oma lehti.

Uutela huomauttaa, että toistaiseksi poliisin saama hyöty somesta liittyy kuitenkin enemmän siihen, mitä viestitään yleisölle kuin siihen, mitä tietoja yleisöltä saadaan poliisille.

Somen teho rikosten ja onnettomuuksien selvittämisessä, kadonneiden etsinnässä ja muussa tiedottamisessa on poliisiorganisaatiossa joka tapauksessa havaittu niin merkittäväksi, että lupaavasta työkalusta halutaan tehdä entistä parempi. Sosiaalisen median kehittämiseen on palkattu asiantuntijoita, ja kenttäpoliiseistakin löytyy taitoa some-sivujen päivittämiseen.

Ammattitaito kehittynyt

Hämeen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki arvioi lainvalvojien viestinnällisen ammattitaidon kehittyneen. Nyt poliisit tietävät, milloin kannattaa käyttää viestintää ja lisääntynyt tieto lisää myös onnistumisia.

– Pitemmän ajan kuluessa on kasvanut ymmärrys median voimasta rikosten ratkaisemisessa.

Ennen olimme sen varassa, julkaisiko media meidän tiedotteemme vai ei, mutta nyt meillä on somessa oma lehti. Ylikomisario Jussi Uutela

Poliisi käyttää somea ja muita viestintäkanavia myös ennaltaehkäisevään tiedotukseen, jossa varoitetaan kansalaisia pitkälti samoista asioista vuodesta toiseen. Silti ihmiset tekevät samoja virheitä vuodesta toiseen.

Koskimäki myöntää tilanteen joskus turhauttavan, mutta ei ole silti kadottanut uskoaan ennaltaestävän tiedottamisen merkitykseen.

– Sen mittaaminen on tietysti vaikeaa, mitä on estetty ja mitkä asiat siihen ovat vaikuttaneet.

Tiedusteluja laidasta laitaan

Usein kansalaisten yhteydenotot somessa ovat poliisille esitettyjä kysymyksiä jonkin asian laillisuudesta. Tiedusteluja voi tulla muun muassa epäilyttävän näköisistä kasviviljelmistä tai netissä kaupiteltavan tavaran alkuperästä. Tietysti tällaiset kysymykset voivat samalla olla vihjeitä, jotka johtavat tutkinnan käynnistymiseen.

Viestintäpäällikkö Maritta Roslakka Hämeen poliisilaitokselta sanoo kansalaisten Facebook-yhteydenottojen vilkastuneen tänä vuonna. Kesäkuussa yhteydenottoja oli enemmän kuin joka toinen päivä.

– Jotenkin ihmiset ovat yhtäkkiä tajunneet tällaisen yksityisviestin mahdollisuuden.

Ensiksi asiakkaat saavat tietojärjestelmän lähettämän automaattivastauksen, jossa neuvotaan mahdollisista jatkoyhteydenotoista. Ihmisen lähettämä vastausviesti tulee myöhemmin.

– Pyrimme vastaamaan virka-ajan puitteissa heti kun ehditään. Meillä ei ole lupausta, että vastaamme tietyn ajan kuluessa, huomauttaa Roslakka.

Tiedottaminen

Tieto leviää verkossa tehokkaasti

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan internet-pohjaista viestintää, jossa jokaisella mukanaolijalla on mahdollisuus tuottaa ja vastaanottaa tietoa.

Viestijöiden ryhmä voi kaikille avoin tai sitten suljettu, kuten esimerkiksi tiettyjen harrastusten ympärille syntyneet asiantuntijaryhmät.

Tunnetuimpia some-yhteisöjä ovat muun muassa Facebook, Suomi24, IRC-galleria ja Linkedln.

Sosiaalisen median tehokkuus joukkoviestimenä perustuu suureen yleisömäärään. Esimerkiksi Facebookilla on Suomessa päivittäin yli kaksi miljoonaa käyttäjää.

Poliisi on mukana Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja YouTubessa.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi