Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Meteorologi Tomi Laurinen joutuu oikullista ilmakehää tulkatessaan hyväksymään virhearviotkin – "Yleisötapahtumien ukkoskuurot pistävät verenpainetta koholle"

Meteorologi Tomi Laurinen työskentelee ryhmässä, joka tekee Ilmatieteen laitoksen viralliset sääennustukset. Kuva: Antti Yrjönen

Ilmatieteen laitoksen päivystyksen kuvaruuduilla vilisee karttoja ja satelliittikuvia erilaisine lukemineen ja värikoodeineen. Aineisto ei sellaisenaan kerro maallikolle paljonkaan, mutta se on pohja miljoonien suomalaisten elämään vaikuttaville ennusteille.

– Meille tulee hirveä määrä sekä globaalia että pienemmän alueen säämallidataa. Niistä kokoamme parhaan tiedon ja taidon mukaan 10 vuorokauden ennusteemme, kertoo päivystävä meteorologi Tomi Laurinen. Hän työskentelee ryhmässä, jonka tekemiä tulkintoja käytetään pohjana esimerkiksi Ylen uutisten säätiedotuksissa.

– Virallisen ennusteemme pitäisi mennä oikein. Onhan se aika iso vastuu, Laurinen miettii.

Säämallit ovat monimutkaisia tietoteknisiä sovelluksia, jotka jäljittelevät ilmakehän prosesseja ja tuottavat fysiikan lakeihin perustuvia kuvauksia ilmakehän tilasta tietyllä hetkellä.

Paikallisten ukkos- ja sadekuurojen määrittäminen hankalaa

Tekoälyn ja koneiden laskelmat hoitavat ennusteiden raaka-aineen, mutta lopullinen koonti ja tulkinta ovat aina ihmisten tekemiä. Muun muassa sen vuoksi Ilmatieteen laitoksen ja Forecan ennusteetkin eroavat usein toisistaan.

– Jokaisella on vähän omanlaisensa käsitys. Jos kaksi meidän meteorologiamme tekisi ennusteen samasta aineistosta, kyllä niissäkin pieniä eroja olisi, Laurinen sanoo.

Vaikka tekniikka ja ennustevarmuus kehittyvät alati, etenkin paikallisten sade- ja ukkoskuurojen tarkkoja paikkoja on yhä hyvin hankala ennalta määrittää.

Jos kaksi meidän meteorologiamme tekisi ennusteen samasta aineistosta, kyllä niissäkin pieniä eroja olisi. Meteorologi Tomi Laurinen

– Tarkimmat ennustemallit näkevät noin 2,5 kilometrin tarkkuudella. Kuurot ovat todella pienen skaalan ilmiöitä. Yhdessä kohdassa saattaa tulla vettä yli 20 millimetriä tunnissa, ja parin kilometrin päässä olla rutikuivaa, Laurinen sanoo. Ilmakehän arvaamattomuuden vuoksi meteorologin on opittava työssään sietämään epävarmuutta ja virhetulkintoja, vaikka ennusteet suurimmalta osin osuvatkin kohdilleen.

– Uran alussa oli vaikeaa, kun jäi miettimään väärin menneitä asioita pidempään. On hyväksyttävä, että niitä sattuu. Emme voi olla täydellisiä, Laurinen kertoo ja muistelee alkuaikojensa työviikonloppua, joka osui samaan ajankohtaan Vantaalla järjestetyn Tikkurila-festivaalin kanssa. Järjestäjä soitti päivystykseen ja tiedusteli Lauriselta, pitääkö alueella varautua ukkoseen.

– Siinä vaiheessa näytti, että ukkonen on siirtymässä poispäin. Eikös sitten johonkin kohtaan syntynyt uusi kuuro. Seuraavana päivänä oli uutinen, että festarialueella oli ollut nilkkoihin asti vettä, Laurinen muistelee.

Talvella lämpötilojen ennustaminen on ajoittain hyvin hankalaa, sillä pilvisyys vaikuttaa lämpötilaan paljon.

– Joidenkin asteiden ennustusvirheitä voi tulla hyvinkin helposti, vaikka pilvisyysennuste ei olisi edes kovin kaukana totuudesta.

Päivystävät meteorologit työskentelevät Ilmatieteen laitoksen päivystyksessä kellon ympäri. Cecilia Karlsson, Sini Tenhunen ja Tomi Laurinen työnsä ääressä. Kuva: Antti Yrjönen

Yleisötapahtumat voivat tuoda stressiä päivystykseen

Jos suuri yleisötapahtuma on vaarassa joutua ukkoskuuron tai myrskyn kurittamaksi, Ilmatieteen laitoksen päivystyksessä tulee vipinää työntekoon.

– Tilanteen kehittymistä pitää seurata tarkasti ja saada tiedot nopeasti viranomaisille ja kansalaisille. Sellaiset tilanteet pistävät vähän verenpainetta koholle, sillä on pyrittävä mahdollisimman vähiin vahinkoihin, sanoo Laurinen.

Silloin päivystävän meteorologin on pysyttävä erityisen tarkasti jyvällä myös Suomen lähialueiden säätilanteesta.

– Esimerkiksi Kiira-rajuilma (2017) syntyi jo eteläisellä Itämerellä, Laurinen sanoo.

Meteorologin näkökulmasta katsottuna Suomi sijaitsee kuitenkin onnekkaassa maailmankolkassa.

– Norja ja Ruotsi himmaavat pahimpien myrskyjen saapumista tänne. Olemme myös sen verran pohjoisessa, että pahoja ukkosmyräköitä ei täällä kovin usein synny.

Vapaa-ajallaan Tomi Laurinen ei säännöllisesti seuraa sääasioita. Kuva: Antti Yrjönen

Vapaa-ajalla irti sääasioista

Kaikille avoin Ilmatieteen laitoksen päivystyspuhelin soi edelleen päivittäin. Laurisen mukaan kesäaikaan yhteyttä ottavat tyypillisimmin maanviljelijät ja huviveneilijät. Puhelin pirisee silti huomattavasti aiempaa harvemmin, sillä Ilmatieteen laitoksen tiedotus ja ennusteet ovat siirtyneet suurelta osin verkkoon. Laurinen kertoo pääsevänsä vapaa-ajallaan irti sääilmiöiden seuraamisesta, vaikka kaikkialle mukana kulkeva mobiililaite on helpottanut kenen tahansa sään seuraamista.

– Aika usein totean säätiloista kysyville, että en ole ollut pariin päivään töissä, joten ei aavistustakaan.

Tutkimuskeskus

Ilmatieteen laitos

Laitos tuottaa lakisääteistä havainto- ja tutkimustietoa ilmakehästä ja meristä maan yleisen turvallisuuden, liikenteen, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin.

Meteorologiksi voi opiskella Helsingin yliopistossa.

Noin viidesosa Ilmatieteen laitoksella työskentelevistä meteorologeista tekee sääennusteita.

Monet meteorologit tekevät tieteellistä tutkimusta.

Ilmatieteen laitos toimii liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa.

Laitos sijaitsee Helsingin yliopiston Kumpulan kampusalueella.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi