Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahtelainen mansikanviljelijä laittoi vapaamatkustajat ruotuun, panttimaksu karkotti ilmaisen mansikan syöjät pelloilta

Lahtelainen mansikanviljelijä Vesa Koivistoinen sai yksinkertaisella, mutta tehokkaalla keinolla luvattomat asiakkaat pois pelloiltaan. Luvalliset ovat toki tervetulleita etenkin, kun alan bisnes painiskelee kapenevien katteiden kanssa.

Lahtelaiset Yury ja Olga Duma käyvät mansikkapellolla jokaisena kesänä. "Itsepoiminnassa mukavinta on se, että saa valita minkä marjan ottaa ja marjat ovat puhtaita", Olga Duma kertoo. Kuva: Ronja Koskinen

Lahtelainen mansikanviljelijä Vesa Koivistoinen kiinnitti viime vuonna huomiota siihen, että pelloilla kävi yhä enemmän ihmisiä syömässä mansikoita ilmaiseksi. Päivittäin pelloilla kävi satakunta maksuttoman herkun ystävää.

– Ongelma räjähti viime vuonna käsistä.

Lahtelaisviljelijä kehitti vastakeinoksi panttimaksun, joka sai julkista huomiota Vantaan Sanomissa ja MTV3:n uutisissa. Itse poimiva asiakas maksaa kuuden euron pantin ennen pellolle menoa, ja maksu vähennetään marjojen lopullisesta hinnasta.

Idea osoittautui toimivaksi. Vapaamatkustajat katosivat kertaheitolla.

– Asiakkaat ovat olleet hyvillään, kun panttimaksu tuli. Palaute on ollut hyvin positiivista, luonnehtii Koivistoinen.

Maksavat asiakkaat olivat hekin pellolla seuranneet maksupinnareiden puuhastelua, ja he ilmoittivat havainnoistaan viljelijälle.

Ärhäkkä sesonki pian ohi

Nopeasti kypsynyt mansikkasato on tänä vuonna tuottanut lyhyessä ajassa paljon marjoja myyntiin, mikä taas on painanut hintoja alas. Vesa Koivistoinen arvioi sesongin olevan jo suurimmaksi osaksi ohi.

Mansikka lähti kevään lämpöaallon ansiosta kypsymään reippaasti. Kesäkuun lämpimät ilmat takasivat omalta osaltaan, että kukinta alkoi nopeasti. Kukinnat ja raakileet kypsyivät syöntikuntoon samanaikaisesti, joten mansikkapensaat olivat täynnä poimittavaa.

Mansikan runsaan tarjonnan ansiosta asiakas on saanut laatikollisen valmiiksi poimittua marjaa 1–2 euroa aikaisempaa halvemmalla. Litrahinnat ovat Koivistoisen mukaan pysyneet kuitenkin edellisvuotisella tasolla.

Koivistoinen uskoo, että suurin osa mansikoiden ystävistä on jo ehtinyt ostaa ja pakastaa marjansa. Hänen mielestään ostoksille kannattaa lähteä lähipäivinä, jos kesän herkkua tekee vielä mieli.

– Marjaa vielä tulee, mutta se muuttuu rasiamarjaksi.

Ostajia on Koivistoisen mukaan ollut hyvin liikkeellä. Viileät ja sateiset ilmat tosin näkyvät heti asiakasmäärien tilapäisenä notkahtamisena.

Muista suurista mansikkatiloista ainakin lahtelaisen Yli-Peisalan tilalla mansikat ovat ehtineet jo loppua.

Katteet pudonneet

Katteiden heikkeneminen kiusaa marjanviljelijöitä. Alan kilpailu hillitsee hinnoittelua, ja kustannukset ovat nousseet. Menojen nousu näkyy Koivistoisen mukaan palkoissa, palkkoihin liittyvissä muissa kuluissa ja viljelykustannuksissa. Kielteiseen yhtälöön haetaan ratkaisua kasvattamalla tilakokoa.

– Ainoa vaihtoehto on lisätä tuotantoa ja myydä pienemmällä katteella, mutta enemmän.

Asiakkaat ovat olleet hyvillään, kun panttimaksu tuli. Mansikanviljelijä Vesa Koivistoinen

Koivistoisen Mansikkapaikka on omalla alallaan Suomen suurin. Tilalla viljellään mansikkaa avomaalla 150 hehtaarin alueella, vadelmaa kahden hehtaarin maapalalla ja hernettä löytyy 20 hehtaarin alueelta. Peltoa on Lahdessa, Hollolassa ja Vantaalla.

Tänä kesänä Koivistoisella on noin 400 kausityöntekijää. Poimintatöissä on aikaisempien vuosien malliin pelkästään ukrainalaisia.

Toistatuhatta tilaa

Suomessa on noin 1 100 mansikkatilaa. Määrä on 2010-luvulla pysynyt jokseenkin samana, kun tilojen lukumäärä sitä ennen väheni ja koko kasvoi. Hyvin harva tila sijoittuu Oulu–Joensuu-linjan pohjoispuolelle. Mansikkaviljelmistä on tehty myös osakeyhtiöitä, mutta ne ovat vähemmistönä perinteisiin maatiloihin verrattuna.

Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki ei halua kommentoida alan yleistä kannattavuutta.

– Se on niin tilakohtaista, että on vaikea vastata tuohon mitään.

Toimintatavat vaihtelevat

Kukin yrittäjä kiskoo siivunsa alan markkinoista omilla ratkaisuillaan. Yksi viljelijä keskittyy itsepoimintaan, toinen torimyyntiin ja kolmas miehittää markettien edustat omilla myyntikojuillaan. Varsin yleistä on yhdistellä useita eri vaihtoehtoja keskenään.

Samoin osa viljelijöistä laajentaa tuotantoaan niin, että mansikoiden ohella viljellään esimerkiksi herukoita, vadelmia tai vihanneksia.

– Monilla tiloilla on tarkkaan mietitty fokus (so. kohde), minne toimintaa lähdetään viemään, arvioi Ilomäki.

Hän ei menisi kutsumaan marjanviljelyä oikotieksi onneen. Onnistunut lopputulos on monen tekijän summa.

– Siinä on päätettävä, miten tuotetaan, kenelle myydään ja mistä asiakkaat löytyvät. Lisäksi asiakaspalvelu ja kaikki tällaiset asiat ovat tärkeässä osassa.

Marjanviljely työllistää tänä vuonna noin 20 000 henkilöä.

Lajikkeet

Marjaa tulee yhä aikaisemmin

Kotimaista mansikkaa saadaan myyntiin vuosittain yhä aikaisemmin, koska kasvihuoneviljely on lisääntynyt.

Avomailla yleistyneet kausitunnelit ovat niin ikään mahdollistaneet sadon valmistumisen aiempaa nopeammin.

Vesipitoisena marjana mansikka ei tarjoa syöjälleen energiaa, mutta B- ja C-vitamiineja senkin edestä.

Niin ikään mansikoissa on tärkeitä hivenaineita.

Pakastaminen vahingoittaa mansikan rakennetta. Pakastaminen siivutettuna ja sokeroituna tuottaa parhaan pakastustuloksen.

Suomeen tuodut lajikkeet ovat suurelta osin peräisin Kanadasta, Hollannista, Norjasta, Saksasta ja Italiasta.

Tunnetuimpia lajikkeita ovat esimerkiksi Polka ja Rumba.

Lajikkeet eroavat toisistaan muun muassa koossa, värissä, maussa ja kypsymisajankohdassa.

Lähde: Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi