Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Leipää riittää, vaikka sää ei suosisi

Kuva: Janne Ranne

Vain runsaat sata vuotta sitten kesä ei merkinnyt useimmille suomalaisille monen viikon loma-aikaa, vaan päinvastoin vuoden kiivainta työaikaa.

Kesän kasvukausi on tunnetusti lyhyt.

Alku- ja loppukesän hallaöiden välissä piti ehtiä levittää lannat, kylvää ja korjata vilja ja perunat, keräämään heinät niityiltä, tekemään lehtikerppuja eläimille, pesemään talven pyykit, kalastaa, kerätä marjat, lypsää lehmät ja tehdä ties mitä seuraavan talven hengenpitimiksi.

Kaiken lisäksi kasvukausi on täynnä riskejä. Pahimmillaan yksi hallayö palellutti viljat ja metsämarjojen kukat. Kasvitaudit levisivät sateella, mutta lehmille sentään kasvoi heinää syötäväksi.

Maaseutuyhteiskunnassa sää vaikutti kaikkeen. Ei ihme, että kesän sään ennusmerkkejä etsittiin hyvissä ajoin talvella.

Viimeksi vuonna 1987 Suomessa koettiin kylmä ja sateinen katovuosi. Viljasato putosi puoleen normaalista. Samat merkit olivat ilmassa toissa vuonna, mutta pahimmalta menetykseltä pelastivat lämmin syyskuu, aiempaa kestävämmät kasvilajikkeet ja taudeilta suojaavat kasvinsuojeluaineet.

Monenlaiset sääpalvelut varoittavat nykyisin viljelijöitä tulevista luonnonilmiöistä ja suurilla maatalouskoneilla saadaan paljon aikaan lyhyessä ajassa. Hallaharsot ja kastelulaitteet suojelevat puutarhakasveja ja viimeistään kansainvälinen kauppa turvaa leivän saannin.

Maailman säät kuitenkin heiluttavat tuotteiden hintoja meilläkin. Yhdysvaltain tai Ukrainan kuivuus nostaa viljojen maailmanmarkkinahintoja jo ennen sadonkorjuuta.

Elämästä ja kuolemasta ei tietenkään ollut kyse vuonna 1987 eikä 2017.

Viimeinen suuri nälänhätä koettiin Suomessa vuosina 1866-1868. Se oli seurausta äärimmäisen poikkeuksellisista säistä, mutta myös huonosta hallinnosta ja normaaliolojenkin niukkuudesta.

Ilmastonmuutoksesta ennakoidaan pidentävän kesän kasvukautta, mutta sekään vaikutus ei ole yksiselitteinen. Kuivuus tai kaatosateet keskellä kesää voivat tehdä tuhojaan entiseen tapaan, jolloin pidentymisen edut valuvat hukkaan.

Oma lukunsa ovat kasvien tuholaiset ja taudit, joita pitkä talvi ei enää kurita. Esimerkiksi perunan pahin tuholainen on koloradonkuoriainen, joka lämpiminä kesinä tekee koelentoja Baltiasta ja Venäjältä Suomeen.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi