Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Idän ja lännen ilmamassat kohtaavat Suomen yllä – Päijät-Hämeen paikallisilmasto jakaantuu Lahdessa

Sään nopeat vaihtelut johtuvat maantieteestä.

Heinäkuun tilastollisesti lämpimin, mutta myös sateisin kuukausi. Avoimet puutarhat-tapahtumassa viikko siten tarvittiin sateenvarjoa Marjan puutarhassa Launeella. Kuva: Mirja Hussain

Sää kiinnostaa laajoja kansankerroksia, vaikka harvan ihmisen arkiohjelma suoranaisesti riippuu sateesta tai paisteesta. Yleinen lomakuu heinäkuu on toki poikkeustapaus, koska lomaviikkoihin on ladattu paljon toiveita.

Myös kesäjuhlien sesonki on kuumimmillaan, ja niiden järjestäjiä kiinnostaa sääennuste aivan erityisesti. Maanviljelijöidenkin tiedontarve on ymmärrettävä.

Suomen säässä riittää puheenaihetta, koska sille on tyypillistä runsas vaihtelu. Se taas johtuu Suomen sijainnista suuren mantereen reunalla, merellisen ja mantereisen ilmaston välissä, selittää meteorologi Niina Niinimäki Ilmatieteen laitokselta.

Eri ilmamassojen rajavyöhykkeille syntyy matala- ja korkeapaineita, jotka yleensä menevät nopeasti ohi, viimeistään muutamassa päivässä. Pääsääntöisesti matalapaineet tulevat lännestä Atlantilta ja korkeapaineet idästä.

– Joskus matalapainevoittoinen suursäätilanne jää ikään kuin päälle pidemmäksi aikaa ja matalapaineet seuraavat toisiaan. Silloin sää on meillä epävakaista.

Heinäkuun alussa tapahtunut säätilan muutos on sen sijaan ikävän pitkäkestoinen ilmiö.

– Meillä ovat vallinneet pohjoisenpuoleiset ilmavirtaukset ja ilmamassa on kylmää. Varsinkin maan eteläosassa on ollut sateista. Vaikka aurinko olisi sateiden lomassa päässyt vähän paistamaankin, eivät lämpötilat silti ole nousseet kovinkaan korkealle, sillä ilmamassa on lähtöjäänkin varsin kylmää.

Huonoa lomasääonnea manaava voi lohduttautua sillä, että heinäkuu on kuitenkin yleensä vuoden lämpimin kuukausi – tosin samalla myös sateisin.

Viime kesänä riitti rantakelejä esimerkiksi Heinolassa. Kuva: Armi Salonen

Lahti kuuluu länteen

Kesäsää vaikuttaa perin oikuttelevalta, mutta ainakin lämpötilan suhteen vaihtelu on pienempää kuin talvella. Keskitalvella lämpötila saattaa nousta tai laskea nopeasti parikymmentä astetta. Kesällä jo kymmenen asteen ero tuntuu kuin eri vuodenajalta.

Kaksi viime kesää erottuvat säiden ääripäinä: heinäkuun 2017 keskilämpö oli Lahdessa vajaat 15 astetta, kun taas vuosi sitten rikkoontui 20 asteen raja.

Ilmatieteen laitoksen aluejaossa Päijät-Häme lasketaan kuuluvaksi Länsi-Suomen alueeseen. Maan ilmastossa ei kuitenkaan ole näkyvissä mitään selkeää itä-länsi-jakolinjaa, vaan laitoksen mukaan ilmansuunnilla halutaan vain välttää maakuntien nimirimpsun lukemista.

Toukokuussa 2015 Lahden Aleksilla tarvittiin toppatakkia ja sateenvarjoa. Kuva: Teemu Hämäläinen

Salpauselkä näkyy

Maakunnatkaan eivät välttämättä ole paras tapa ilmaista säärintamien kulkua.

– Koillismaa sopisi paremmin Lappiin kuin Pohjois-Pohjanmaahan.

Salpausselän halkaisemassa Päijät-Hämeessä näkyy ilmastollinen jakolinja etelän vähävetisen ja pohjoisen järvialueen välillä.

– Varsinkin isot järvialueet vaikuttavat ilmastoon vähän kuin meri. Alkukesällä ne lämpiävät hitaasti ja hillitsevät lämpötilan nousua. Syksyllä ne jäähtyvät hitaammin kuin ilma.

Suuri harju näkyy myös sademäärissä.

– Vuotuinen sademäärä on suurempi Salpausselän eteläpuolella (700-750 millimetriä) kuin pohjoispuolella (650-700 millimetriä).

Marjanviljelijät varmistavat sadon kasteluletkuin, suojaharsoin ja jopa kasvihuoneilla, kuten Vilppulan tilalla Asikkalassa. Kuva: Pirjo Kamppila

Paisteesta vähän tietoa

Vaikka soraharju ei olekaan vuoriin verrattava korkeusero, pienikin nousu saa pilvet pudottamaan vettä. Sade-ero näkyy selvästi etenkin talvella, jolloin Hollolassa on varmemmin hyvät hiihtokelit kuin Lahdessa.

Aurinkotunteja mitataan vain harvalla sääasemalla, Lahtea lähimpänä Kouvolassa, joten varmaa tietoa maan aurinkoisimmasta paikkakunnasta ei ole.

– Yleisesti rannikolla on vähän enemmän aurinkoa, vinkkaa Niinimäki.

Tämän heinäkuun lomalaisten rusketusraidat saattavat tosin olla haaleat.

Ilmatieteen laitoksen säätilastoja

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi