Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Yli 100-vuotias höyrylaiva ja sen nuori naiskapteeni herättivät mielenkiintoa Lahden satamassa – katso kuvat iloisesta tapahtumasta

31-vuotias Lilja Järvinen Kuhmoisen Haukkasalosta saattaa hyvinkin olla Suomen nuorin höyrylaivan kippari. Lilja Järvisen ja Ari Järvisen höyrylaiva Tapio on yli 100-vuotias. "Kyllä se välillä herättää ihmisissä ihmetystä, että aika erikoista, kun on nainen höyrylaivan ruorissa", Järvinen sanoi. Veneiden kanssa Järvinen ei kuitenkaan ole mikään vasta-alkaja. Hän ajaa työkseen lossia Kuhmoisissa ja muutenkin perheellä on ollut erilaisia veneitä koko Järvisen lapsuuden ajan. "Yhtäkään laituria en ole vielä rikkonut rantautumisen yhteydessä", Järvinen vakuutti. Kuva: Katja Luoma

Lahden Järvimatkailun siipiratasalus Vellamon kannen kaiuttimista soi haitarimusiikki. Lokit kirkuivat taivaalla lennellessään väkijoukon yläpuolella. Vanha, vuonna 1919 rakennettu hinaaja Pulp päräytti torvella merkiksi saapumisestaan Lahden satamaan.

Lauantaina Lahden matkustajasataman satama-allas täyttyi toinen toistaan hienommista ja vanhemmista laivoista. Lahteen tänä kesänä suunnattu Päijänteen Laivureiden perinteinen kesäregatta toi reilu 20 vanhaa laivaa lahtelaisten ja lähiasukkaiden ihasteltaviksi.

Osa nähtävillä olevista laivoista oli Lahden satamasta jo ennestään tuttuja, sillä Lahden matkustajasatama on 41-vuotiaan Päijänteen Laivurit -yhdistyksen kotisatama. Osa laivoista saapui regattaan kuitenkin kauempaa Päijänteen varrelta, kuten Jämsästä ja Muuramesta.

Pilvinen sääkään ei haitannut regattaa, joka keräsi satamaan paljon uteliasta väkeä. Osaan laivoista pääsi kurkistamaan myös sisäpuolelle.

Höyrylaiva Tapio rakennettiin Turussa vuonna 1899. Laiva oli tilattu Viialaan sahalle proomuhinaajaksi. Myöhemmin Tapion matka vei Pielaveden Metsäosuuskunnan omistukseen ja Iisveden Metsä oy:lle. Vasta 80-luvun loppupuolella Tapio siirtyi yksityiseen omistukseen. Nykyisen omistajan Ari Järvisen mukaan Tapio oli Suomen viimeinen työssäkäytetty höyrylaiva. Laiva olisi haluttu muuttaa diesel-käyttöiseksi, mutta 80-luvulla Tapion omistanut henkilö kieltäytyi siitä jyrkästi ja siksi laiva on säilynyt höyrylaivana tähän päivään saakka. Järviset ostivat Tapion vuonna 2011. Kuva on Tapion konehuoneesta, jossa Järvinen lappaa halkoja uuniin, kun laiva halutaan liikkeelle. Tapio on mukana myös höyrylaivojen regatassa, joka järjestetään Sysmässä ensi viikonloppuna 20.7. Kuva: Katja Luoma
Kuvassa on vanhan höyrylaiva Tapion telegrammi. Vesillä Lilja ja Ari Järvisen työnjako menee niin, että Lilja kipparoi Tapioa ja Ari istuu konehuoneessa öljyämässä moottoria sekä lisäämässä puita uuniin. Kun kippari haluaa, että laiva menee eteenpäin tai pysähtyy, lähettää hän ylhäältä telegrammilla viestin, joka näkyy kuvan konehuoneen telegrammissa ja Ari toteuttaa kipparin toiveen. Telegrammilla laivaa voi ohjata menemään joko eteenpäin hidasta, puolikasta tai täyttä vauhtia. Lisäksi laivaa voi komentaa menemään taaksepäin hidasta tai täyttä vauhtia. Kuva: Katja Luoma
Jämsäläisen Pulp laivan kannalta yleisölle vilkuttelivat Sinikka Ajomo ja Liisa Partanen. Kuva: Katja Luoma
Liisa ja Lauri Partanen (vas.) ostivat hinaajana toimineen, vuonna 1919 rakennetun Pulpin itselleen 2000-luvun alkupuolella. Partaset tekivät laivaan mittavat remontit. Lahden regatassa laivassa mukana olivat myös Sinikka ja Martti Ajomo Raumalta. Kuva: Katja Luoma
Pulp laivan ikunasta näkyy hyvin laivanaapuriin. Pulpin matka Kuhmoisista Lahteen alkoi jo varhain torstaina. Perille saavuttiin perjantai-iltana. Regattaa varten kaikki laivat kurvasivat aamulla Enonsaaren taakse ja ajoivat yhtä matkaa takaisin satamaan, jossa monipäinen yleisö odotti innostuneena. Kuva: Katja Luoma
Olli Pilpola tervehti regattavieraita Rasvanki-laivansa kannelta käsin. Alkujaan Rasvanki on ollut Kymin Uittoyhdistyksen höyryvarppaajana vuosina 1896–1964. Nimen alus on saanut paikallisen Rasvankiselän mukaan. Vuonna 1973 alus tuotiin Päijänteelle yksityiskäyttöön ja samaan aikaan alus dieselöitiin. Nykyisille omistajilleen Olli Pilpolalle ja Marianne Wallille Rasvanki päätyi vuonna 2013. Rasvankin kotisatama on suurimman osan ajasta Mukkulan Kahvisaaressa. Kuva: Katja Luoma
Kaikkiaan lauantaina Lahden satamassa oli reilut 20 vanhaa alusta. Kuva: Katja Luoma
88-vuotias Matti Vesanen aloitti rakentamaan laivaansa Kipparia vuonna 1978. "Olen ammatiltani laivuri ja työskennellyt esimerkiksi Oulussa ja Saimaalla. Vesillä liikkuminen oli minulle elämäntyö, joten oli luonnollista hankkia myös itselleni vene", Vesanen kertoo. Nykyisin vene on jo siirretty tyttären Aija Marolan omistukseen, mutta Vesaselle on jäänyt veneeseen ikuinen käyttöoikeus. Kipparin kotisama on Vääksyssä. Kuva: Katja Luoma
Kuvassa Kippari -aluksen jo neljä sukupolvea kattava miehistö. Vasemmalla Risto Marola, Josefiina Marola, Janina Marola ja Kalle Marola. Keskellä kuvaa itse veneen rakentaja Matti Vesanen ja vieressä Aija Marola, Miika Altingediz, Samu Altingediz, Wilhelmiina Marola, Varpu Vesanen ja Efe Altingediz. Kuva: Katja Luoma
Vuonna 1976 valmistettu Endla oli yksi selkeä yleisön suosikki Lahden satamassa järjestetyssä regatassa. Endla on valmistettu Venäjällä ja toiminut alun perin tutkimusaluksena. Kuva: Katja Luoma
Siina Laitinen ja isoisä Jari Saarela innostuivat kiipeämään valtavan jämsäläisen Endla-laivan ohjaamotasanteelle. Kuva: Katja Luoma
Laivaseura

Vanhoja laivoja vaalien

Päijänteen Laivurit on 41-vuotias yhdistys, jonka tarkoituksena on vaalia ja ylläpitää vanhaa laivaperinnettä Vesijärvi-Päijänne -vesistössä.

Yhdistys tukee veneurheilun harrastusta sekä vesillä liikkumisen turvallisuutta järjestämällä kilpailuja, toimeenpanemalla kursseja merenkulussa, veneiden ja moottorien sekä niiden varusteiden tuntemuksessa ja hoidossa sekä antaa tarvittaessa apua järvipelastusyhdistykselle.

Yhdistyksen jäsenillä on jopa yli 100-vuotiaita aluksia. Moni aluksista on vanhoja työveneitä, joita on käytetty niin hinaajina, matkustajien kuljetukseen kuin miinanraivaukseen.

Päijänteen Laivurit koostuu 45 aluksesta, 56 vuosijäsenestä ja 181 perhejäsenestä.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi