Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Viikonlopun vieras

Marina Erhola jättää turvallisen THL:n viran, koska uskoo yhteistyöhön – Pienten kuntien täytyy yhdistää sote-voimansa pärjätäkseen

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän uusi toimitusjohtaja on rautainen sote-ammattilainen.

Marina Erhola haluaa viettää Padasjoen mökillään mahdollisimman paljon aikaa. Kuva: Katja Luoma

Muutosjohtajaksi itseään kuvaileva Marina Erhola vaihtaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylijohtajan virasta. Hän ehti toimia ylijohtajana kymmenen vuotta.

– Työkaverini ihmettelivät, miksi vaihdan turvallisen viran haastavaan tehtävään. Olen aina halunnut tarttua monisyisiin ongelmiin. Olen mielestäni rakentava ja määrätietoinen johtaja, Erhola sanoo.

Erhola mökkeilee perheensä kanssa Padasjoella Miestämä-järven rannalla. Kauniissa järvimaisemassa kelpaa rentoutua ennen elokuussa alkavaa koitosta.

Marina Erholalla on 20 vuoden kokemus julkishallinnollisena johtajana. Vaikeiden tilanteiden ratkaiseminen on hänen ammatillinen kutsumuksensa. Kuva: Katja Luoma

Erhola aloittaa yt-neuvotteluilla

Hyvinvointiyhtymän talousongelmat ovat kiristäneet yhtymän ja kaupungin sekä muiden omistajakuntien välejä jo pitkään.

– Jos kunnat sanovat, ettei rahaa ole enempää, niin meidän on elettävä sen mukaan. Toimitusjohtajana tehtäväni on hakea yhteinen näkemys siihen, mikä on realistinen budjetti ja miten tästä selvitään. Haaste on iso, muttei mahdoton.

Hyvinvointiyhtymä tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluita Lahdessa ja yhdessätoista ympäristökunnassa. Yhtymän talous on vaikeuksissa, sillä Lahden budjetti ylittyi viime vuonna 15 miljoonalla eurolla.

Koska alkuvuodesta sovitut säästötoimet ovat olleet riittämättömiä, Erhola joutuu astumaan uusiin saapikkaisiinsa yt-neuvotteluiden paineessa.

Päätöstä neuvotteluilla tavoiteltavista säästöistä ei vielä ole, mutta menettelyt tulevat koskemaan koko yhtymää. Erhola ei tästä hätkähdä, sillä hänellä on 20 vuoden kokemus julkishallinnon johtamisesta.

– Otan sen asiana, joka on välttämättömyys, jotta voimme turvata palvelut tulevaisuudessa. Johtajat kestävät, kun saavat siitä palkkaa, mutta henkilöstölle yt:t ovat erittäin vaikea tilanne, Erhola pohtii.

Pitkällä tähtäimellä on ongelmallista, jos hyvinvointiyhtymää alibudjetoidaan merkittävästi, eikä toimintaa pystytä supistamaan. Siitä seuraa Erholan mielestä johtamisen moraalikato, jossa budjettien ylittäminen muuttuu tavalliseksi.

– Haluaisin omalla työlläni vaikuttaa siihen, että budjetit olisivat realistiset. Silloin kuntien odotukset ja kuntayhtymän näkemykset kohtaisivat. Sitten yrittäisimme pitää kynsin hampain kiinni sovitusta.

Budjetti pitää neuvotella yhdessä

Erholan mukaan THL:n valtakunnallisessa vertailussa Päijät-Hämeen kuntayhtymä on ollut edullinen. Myös arviointiprosessin johtaja professori Pekka Rissanen on ottanut kantaa siihen, että Päijät-Häme on aliresursoitu.

Erhola muistuttaa, että sote-palveluiden järjestämisvastuu on kuntayhtymällä, joka kantaa vastuun siitä, että kuntalaiset saavat lainmukaiset palvelut.

Erholan mukaan sopivan ja liian heikon palvelutason rajalla tasapainoillaan jatkuvasti. Toisaalta, jos palvelut heikkenisivät liikaa, valvontaviranomaiset puuttuisivat tilanteeseen.

Marina Erhola osti miehensä kanssa kesämökin vuosi sitten. Mökin sisustaminen on hänelle mieluisaa. Kuva: Katja Luoma

Aikaisemmin Erhola on erikoistunut keuhkolääkäriksi, väitellyt tohtoriksi ja saanut neljä lasta. Kaikki tapahtui vuosituhannen lopussa kahdeksan vuoden sisällä.

Sittemmin hän vaihtoi potilastyön hallinnollisiin hommiin, ja opiskeli Helsingin yliopistossa terveysalan johtamisen MQI-tutkinnon. Ennen THL:n virkaa hän johti Lammi-Tuuloksen ja Hämeenlinnan seudun kuntayhtymiä, ja toimi Maailman Terveysjärjestö WHO:n asiantuntijana.

Nuori Erhola aloitti aikanaan johtajan työnsä miesjohtajien keskellä. Hän pitää kokemusta ja koulutusta omina vahvuuksinaan.

– Pelkkä kokemus ilman koulutusta ei riitä ja toisin päin.

Johtaja ei saa myöskään menettää empaattisuuttaan. Toisinaan Erhola kaipaa potilastyötä, josta hän luopui nähdessään läheltä vanhempien lääkäreiden uupumuksen.

Kuntayhtymä oli oikea ratkaisu

Erhola vertaa kuntayhtymän johtamista kestävyysurheiluun. Se on ennemmin triathlon kuin pikamatka. Erhola luottaa siihen, että hänellä on paitsi kestävyysurheilijan geenit myös realistinen kuva siitä, mitä täytyy tehdä ja mitä voidaan saavuttaa.

Aikaisemmista saavutuksistaan hän pitää tärkeänä valtakunnallisen Kanta-terveystietopalvelun kehittämistä. Myös kymmenen vuotta kestänyt WHO:n hanke Kirgisiassa oli ikimuistoinen projekti, joka luotiin tyhjästä. Hankkeen aikana koko maan terveydenhoitohenkilöstö koulutettiin moderniin keuhkosairauksien hoitoon.

Kun Erhola aloittaa työnsä syksyllä, hän käynnistää paitsi talouden sopeuttamisohjelman myös ohjelman, jossa etsitään keinoja muutosten tekemiseen.

Erholan mukaan kuntayhtymästä näkee, että se on pystytetty nopeasti.

– Olen hyvin vahvasti sitä mieltä, että se oli silti oikea ratkaisu. Olen nyt kymmenen vuotta valtion asiantuntijana sanonut, että maakunnan kokoisia sote-kuntayhtymiä kannattaa tehdä. Pienet kunnat eivät muuten pärjää.

Erholan mukaan täytyy muistaa, että hyvinvointiyhtymä on vasta kehittämisen alkuvaiheessa. Kaksi vuotta on lyhyt aika, eikä siinä voida saavuttaa kovin pysyviä tuloksia.

Erholan mukaan organisaatio on kuitenkin sen kaltainen, mihin tuleva sote-ratkaisu tulee tähtäämään. Erhola on toiminut pitkään soten valtakunnallisena asiantuntijana.

– On mahdollista, että tämän hallituksen aikana tulee jonkinlainen sote-ratkaisu. En ole siitä kovin huolissani, sillä pystymme kyllä mukautumaan siihen.

Sotea odotellessa Erhola haluaa katsoa sisäänpäin. Organisaatiokulttuurin muuttaminen on pitkä tie, jonka kulkeminen voi viedä vuosia.

Keskustelun sävyn pitää muuttua

Erhola luottaa siihen, että kuntayhtymä voi tulevaisuudessa näyttäytyä hyvänä ja vahvana.

– Oikeastaan päijäthämäläisten pitäisi olla jo nyt ylpeitä kuntayhtymästä. Sitä varten tehdyt poliittiset päätökset eivät ole olleet helppoja, mutta niissä on onnistuttu.

Erholan mielestä suomalaiset organisaatiot ovat turhan vaatimattomia tuomaan esiin onnistumisiaan. Esimerkiksi Kanta-palvelu on koko maailman mittakaavassa mullistava keksintö.

– Kanta-palvelun alkuvaiheessa oli vaikeuksia. Kollegani sanoi osuvasti, että jos muutamme kauhisteluenergian kehittämisenergiaksi, saamme sen tehtyä.

Erhola muutti Lahdesta 1980-luvulla. Nyt hän etsii kaupungista asuntoa, muttei aio muuttaa perheensä kodista Hämeenlinnasta.

– Olen katsonut asuntoa Jalkarannasta, jossa oli lapsuudenkotini. Lahti on muuttunut niistä ajoista, ja kaupungin luvut ovat huolestuttavia.

Työttömyys, päihteet ja koko maata koskeva ikärakenteen muutos sekä alhainen syntyvyys ovat melkoinen haaste sosiaali- ja terveyspalveluille. Koko Suomi reagoi Erholan mukaan liian hitaasti väestörakenteen muutokseen.

Erhola viettää perheensä kanssa aikaa mökillä. Kuva: Katja Luoma

Kuntayhtymä on kuitenkin ollut edelläkävijä, joka toimii hyvin, Erhola sanoo.

– Vanhana lahtelaisena olen seurannut negatiivista julkisuutta, joka kuntayhtymän ympärillä on ollut. Se on surullista, ja toivon, että siihen saadaan muutos.

Johtajan kuuluu kestää painetta, mutta Erholan mukaan yhtymän yli 7000 työntekijää kärsivät negatiivisesta julkisuudesta.

Hän mainitsee myös, että maakuntalehdellä on tärkeä asema rakentavan keskustelun edistäjänä.

Toisaalta maakuntalehdellä on myös vastuu uutisoida ongelmista, ja Erholan mukaan kuntayhtymän täytyy kiinnittää huomiota siihen, että se tuo esiin myös positiivisia uutisia.

Erholan mielestä yhtymässä potilaiden hoito on hyvää, ja nopealla aikataululla tehdyt palvelurakenteen uudistukset ovat olleet innovatiivisia.

Esimerkiksi vuodeosastoja on vaihdettu avohoitopainotteiseen hoitoon, mitä tavoitellaan koko maassa. Hyvät asiat ovat jääneet julkisuudessa negatiivisen taloustilanteen varjoon.

– Omistajakuntien, maakunnan ja kuntayhtymän on tehtävä yhteistyötä. Parempi julkisuus täytyy lunastaa työllä, ja asioita pitää nyt hoitaa jollain muulla tavalla kuin julkisuudessa toisiaan arvostellen.

THL:n ylijohtaja

Marina Erhola

56-vuotias. Työskennellyt yhdeksän vuotta THL:n ylijohtajana.

Aloittaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajana elokuussa.

Koulutukseltaan keuhkolääkäri, lääketieteen tohtori ja johtamisen maisteri MQI.

Työskennellyt julkishallinnon johtajana 20 vuotta.

Asuu Hämeenlinnassa puolisonsa kanssa. Neljä aikuista lasta.

Lähtöisin Lahdesta.

Täydennä virkkeet

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän uusi toimitusjohtaja jatkaa virkkeitä

Arvostan isänmaatani Suomea kaikista sen saavutuksista.

Luen vapaa-ajallani ruotsalaisia dekkareita. Tykkään lukea kirjan yhdeltä istumalta.

Ärsyttävintä on vehkeily ja epärehellisyys.

Käyn mielelläni Padasjoen pururadalla sauvakävelyllä.

Lahti on hieno kaupunki, joka merkitsee minulle paljon.

Haaveilen siitä , että saan elää pitkän ja tasapainoisen elämän, ja että saisin vielä lapsenlapsia.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi