Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden keskustassa voi tehdä historian havinaa huokuvan kävelylenkin – ESS kokosi tärppejä merkittävistä kohteista

Vesijärven asema oli 1880-luvulla rahtiliikenteessä yksi Suomen vilkkaimmista. Kuva vuodelta 1926. Kuva: .
Kuva: Anssi Hietamaa

Vaikka Lahti on verrattaen nuori kaupunki, keskustan alueella tehtävään kävelylenkkiin on mahdollista sisällyttää useita kaupungin kehityksen kannalta merkittäviä kohteita. Etelä-Suomen Sanomat kokosi ehdotuksia paikoista, jotka on helppo ottaa kävelylenkin pysähdyspaikoiksi.

Teollisuuskeskuksesta kaupunkilaisten olohuoneeksi

Vesijärven satamassa astellessa ei tule helposti ajatelleeksi, että vielä vajaat sata vuotta sitten alue oli jopa tuhannen ihmisen työpaikka ja hälyisä rahtiliikennekeskus.

1920- ja 30-luvuilla sataman ympäristössä toimi puu- ja sahateollisuuden yritysten lisäksi esimerkiksi margariini- ja tulitikkutehtaat. Teollisuushistoriasta muistuttavat nykyisin rannan läheiset vanhat nosturit ja entinen rautatien asemarakennus, joka on nykyisin kahvila.

Vuonna 1870 rakennettu Vesijärven asema oli jo 1880-luvulla lähtevän tavaran osalta maan toiseksi vilkkain.

Palanen renessanssia

Hovineuvos August Fellmanin asumuksekseen rakennuttama Lahden kartano toimii nykyisin kaupunginmuseona. Renessanssivaikutteinen ja linnamainen luomus valmistui vuonna 1898.

Vuonna 1903 Fellman järjesti kartanossa salaisen lakimieskokouksen, johon osallistuivat muiden muassa myöhemmät presidentit K. J. Ståhlberg ja P. E. Svinhufvud.

Kartanon läheinen Fellmaninpuisto oli aiemmin kartanoon kuuluvia viljelysmaita. Fellmanin pellot muistetaan ennen kaikkea sisällissodan aikaisesta vankileiristä. Alue oli kuitenkin vähällä päätyä venäläisen kasarmialueen paikaksi vuonna 1909. Kauppoja tekemään saapuneet venäläisedustajat päätyivät kuitenkin viime hetkillä lunastamaan tulevaksi kasarmialueeksi Hennalan.

August Fellmanin suku omisti Lahden kartanon vuoteen 1919 asti. Kuva: .
Etelä-Suomen Sanomien lukijat äänestivät vuonna 2016 entisen Lahden kartanon ja nykyisen historiallisen museon kaupungin kauneimmaksi rakennukseksi. Kuva: Markus Henttonen

Puutaloidyllin rippeitä Oskarin pihalla

1900-luvun alussa Lahden keskustassa seisoi matalien puurakennusten keskellä vain muutama kivitalo. 1920–1930-luvuilla Paavolan kaupunginosaan rakentui puutalovaltainen ja puutarhakaupunkimainen Puu-Paavola. Puutaloidyllistä on jäljellä enää rippeet.

Parhaiten menneiden aikojen tunnelmaa pääsee aistimaan vuonna 1900 valmistuneessa Oskarin pihassa, joka on ydinkeskustan ainut kauppalan aikainen puutalo. Se on aiemmin tontilla sijainneen puisen päärakennuksen sivurakennus. On arveltu, että talovanhus vältti raivaamisen sotien vuoksi. Tontin omistanut kello- ja puuseppä Oskari Rajanen purki päärakennuksen uuden liike- ja asuinrakennuksen tieltä vuonna 1929. Kiinteistöä oli tarkoitus laajentaa tontilla yhä seisovan puutalon paikalle, mutta sotavuodet sotkivat suunnitelmat.

Oskarin pihan puutalo on rakennettu vuonna 1900. Kuva: Mirja Hussain

Vastakohtien Radiomäki

Vuonna 1927 rakennetuista radiomastoista nimensä saanut Radiomäki on ollut synkkien historiallisten tapahtumien näyttämönä sisällissodan taisteluissa 1918 ja talvisodan pommituksissa 1940.

Aiemmin Selänmäkenä tunnetulla harjulla on kuitenkin perinteitä myös ilonpitopaikkana, sillä kaupunkilaiset tapasivat kerääntyä siellä sijainneelle Lahden vapaapalokunnan huvipaviljongille kesäjuhliin 1800-luvun lopulla. Paikalla järjestettiin myös erilaisia sirkus- ja huviesityksiä.

Presidentti Urho Kekkonen voitti urheilukentällä, ja läheisellä Vanhalle hautausmaalla on esimerkiksi August Fellmanin viimeinen leposija.

Radiomäen vanhan hautausmaan vanhimmat haudat ovat 1800-luvulta. Kuva: Tuomas Linna

Presidentin opinahjo

Hämeenlinnantien varressa seisova Lahden kylän kansakoulu on kaupungin vanhin julkinen rakennus ja yksi harvoista, joka on ollut pystyssä ennen kuin Lahdesta tuli kaupunki vuonna 1905.

August Fellmanin perustama koulu valmistui 1873. Aluksi oppilaita jouduttiin suostuttelemaan opintielle lupaamalla perheille vastineeksi puoli tynnyrillistä ruista.

Vuodesta 1877 alkaen koulun penkkejä kulutti sittemmin tasavallan presidentiksi edennyt Juho Kusti Paasikivi.

August Fellmanin perustama Lahden kylän kansakoulu valmistui vuonna 1873. Kuva: plou

Lähteet: Lahden seudun opas Sinikka Koskinen, Radio- ja tv-museo, Hannu Kivilä – Lahtelaisen lukukirja

Lue myös: Punainen Lontoo-bussi halutaan mahdollisimman pian Lahden kaduille – "Täysin aito peli"
Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi