Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vanhemmat kuormittavat terveydenhuoltoa lapsen nuhakuumeen vuoksi: "Toivoisin, että toimintaa järkevöitettäisiin"

Lahtelainen kunnallisvaltuutettu Jouni Kaikkonen (vihr.) joutuu viemään nuhaisen tai oksennustaudissa olevan lapsen muutaman kerran vuodessa terveyskeskukseen tai akuuttiin, sillä työnantaja vaatii Kaikkosen poissaolosta lapsen sairaslomatodistuksen. Kaikkosen mukaan todistuksen takia tehtävät sairaalavisiitit eivät ole hyväksi lapselle ja kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmää. Viimeksi Kaikkonen vieraili "turhaan" terveyskeskuksessa kesäkuussa 2-vuotiaan Liina-tyttärensä kanssa. Kuva: Antti Yrjönen

Lahtelainen kunnallisvaltuutettu Jouni Kaikkonen (vihr.) vietti taannoin sairaslomapäivää töistä Liina-tyttärensä nuhakuumeen vuoksi. Kaikkosen työnantaja vaatii tilapäisen hoitovapaan vastineeksi sairaslomatodistuksen, joka Kaikkosen oli noudettava lapsensa kanssa terveyskeskuksesta.

Kaikkonen ei ole suinkaan ainut, joka joutuu viemään sairaan lapsen terveyskeskukseen vain saadakseen sairaslomatodistuksen. Työsopimuslain nojalla työnantaja voi halutessaan pyytää selvityksen tilapäisen hoitovapaan perusteista. Osassa työpaikoista tämä tarkoittaa lapsen sairaslomatodistusta. Aina selvitystä ei vaadita, vaan monessa työpaikassa tilapäisen hoitovapaan saamiseksi riittää pelkästään ilmoitus työantajalle.

Kaikkosen mielestä on väärin, että sairas lapsi on vietävä lääkäriin, jos lapsen oireet eivät vaadi lääkärin hoitoa. Kaikkonen sanoo, ettei hänen kritiikkinsä kohdistu niinkään omaan työnantajaan, vaan ylipäätään sairaslomatodistuksen vaatimisen mahdollistavaan kulttuuriin ja tapaan, jolla se on hankittava.

– Sairaslomatodistuksen hakeminen kuormittaa hyvinvointiyhtymää turhaan. Lisäksi esimerkiksi oksentavan tai kuumeisen lapsen vieminen terveyskeskukseen tai akuuttiin ei ole lapsen edun mukaista. Asia on tietysti eri, jos lapsi tarvitsee lääkäriä, Kaikkonen tuumaa.

Lasten sairaslomatodistuskäyntejä ei tilastoida hyvinvointiyhtymässä

Nastolan terveysaseman ylilääkärin Risto Raivion mukaan Nastolassa sairaanhoitajalla käy päivittäin 3–5 vanhempaa hakemassa todistusta työnantajalleen sairaan lapsen hoidosta. Raivion mukaan tilanne on vastaava myös Lahden muilla terveysasemilla.

Niin Raivio kuin ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti24:n johtaja Liisa Kokkonen eivät osaa arvioida, kuinka paljon niin sanotusti turhat lasten sairaslomatodistuskäynnit kuormittavat terveydenhoitojärjestelmää. Kokkosen mukaan asiaa ei tilastoida, minkä vuoksi tarkkoja lukumääriä käyntikerroista on vaikea sanoa.

– Jonkin verran todistuksia haetaan myös päivystyksen kautta, Kokkonen kertoo.

Raivion ja Kokkosen mielestä pelkkä työntekijän ilmoitus lapsen sairastamisesta pitäisi riittää työnantajalle lyhyen hoitovapaan perusteeksi. Kaikkosen tavoin sekä Kokkonen että Raivio muistuttavat, että jos lapsen sairastaminen tai oireilu vaatii terveydenhuollon ammattilaisen tekemää hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviota, on lapsi toki tuotava lääkäriin.

– Tavallisimmissa sairauksissa, kuten itsestään levolla paranevissa virushengitystietulehduksissa tai vatsataudeissa, vanhemmat osaavat itse arvioida sairaasta lapsesta aiheutuvan poissaolon tarpeen, eikä näissä tilanteissa vastaanottokäyntiä tarvita sairauden hoidon takia, Raivio sanoo.

Jouni Kaikkonen sanoo, että lapsen sairaslomatodistus vaaditaan etenkin miesvoittoisilla aloilla, kuten teollisuudessa. Kaikkosen mielestä kysymys onkin osaltaan sukupuolittuneesta ongelmasta, sillä useimmiten naisvoittoisilla aloilla tilapäiseen hoitovapaaseen suhtaudutaan joustavammin. Kuva: Antti Yrjönen

Kokkosen mukaan sairaslomatodistus voisi olla enemmänkin poikkeustoimi, joka pyydettäisiin, kun työnantajalle on syntynyt epäilys tilapäisen hoitovapaan väärinkäytöstä.

– Henkilökohtainen mielipiteeni kahden pojan äitinä ja ylilääkärinä on se, että työntekijän ja työnantajan välillä täytyisi olla lähtökohtaisesti sellainen luottamus, että jos lapsi on kipeä, niin olisi järkevää, että lapsi saisi sairastaa rauhassa kotona vanhemman kanssa, ilman että lasta täytyisi kuumeisena viedä jonnekin pelkästään todistuksen takia, Kokkonen sanoo.

Hänen mukaansa myös aikuiset jonottavat usein päivystyksessä kipeänä vain sairaslomatodistuksen takia, kun he voisivat levätä kotona.

Etäkonsultaatio voisi ratkaista sairaslomatodistuskiistan

Kahden alle 10-vuotiaan lapsen isänä Kaikkonen kertoo jäävänsä lapsen sairastamisesta johtuvalle tilapäiselle hoitovapaalle muutaman kerran vuodessa.

Kesäkuisessa tapauksessa Kaikkosen tytär parani kuumeesta heti sairasloman hakemista seuranneena päivänä. Lisäksi Kaikkonen kertoo, että hän olisi joka tapauksessa mennyt töihin yhden sairaspäivän jälkeen, koska lapsen äiti pystyi taas vuorostaan jäämään kotiin. Sairaslomatodistus oli joka tapauksessa haettava.

– Toivoisin, että toimintaa järkevöitettäisiin, vaikka ymmärrän, että pelkkä ilmoitus ei sovi kaikille työnantajille, Kaikkonen sanoo.

Jos lapsi on kipeä, niin olisi järkevää, että lapsi saisi sairastaa rauhassa kotona vanhemman kanssa, ilman että lasta täytyisi kuumeisena viedä jonnekin pelkästään todistuksen takia. Ensihoito- ja päivystyskeskus Akuutti24:n johtaja Liisa Kokkonen

Hänen mukaansa yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla esimerkiksi videopuhelupalvelu, jossa sairaanhoitaja tai lääkäri arvioisi lapsen kunnon ja toteaisi sairaslomatodistuksen antamisen perusteet. Sähköinen etäarviointi olisi myös resurssitehokasta, tuumaa Kaikkonen.

Kokkosen mukaan Kaikkosen ehdotus etäkonsultaatiosta kuulostaa kivalta ajatukselta, mutta se saattaisi olla hankala toteuttaa esimerkiksi yksityisyyden ja potilasturvallisuuden näkökulmista.

Myös Raivio sanoo, että etänä annettavat todistukset ovat hankalia.

– Ne ovat haasteellisia juridisessa mielessä, eikä niitä voida käyttää kuin rajatuissa tapauksissa, joissa terveydenhuollon ammattilainen on jo tavannut tai tuntee potilaan entuudestaan, Raivio kertoo.

Sairaslomatodistuksen vaatiminen on sopimusasia

Työmarkkinajärjestöjenkään asiantuntijat eivät koe, että sairaslomatodistuksen noutaminen kipeän lapsen kanssa olisi suotavaa.

– Tällaiset tapaukset pitäisi poistaa terveydenhuollon jonoista, jotta ne, jotka todella tarvitsevat lääkärin hoitoa saisivat sen. Lisäksi, jos halutaan todistus, niin pelkkä puhelimitse hankittu terveydenhoitajan todistus pitäisi riittää, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara.

Myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n lakimies Paula Ilveskivi sanoo, että lähtökohtaisesti pelkkä työntekijän ilmoitus tulisi olla riittävä ja sairaslomatodistusta voitaisiin pyytää, jos epäilys hoitovapaan väärinkäytöstä herää.

Ennen ainakin omalla alallani piti vielä todistaa paperilla, että toinen huoltaja eli useimmiten äiti, ei voi jäädä hoitamaan sairasta lasta. Kunnallisvaltuutettu Jouni Kaikkonen (vihr.)

Ilveskiven, Rytivaaran ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen KT:n yleisten palvelusuhdeasioiden yksikön neuvottelupäällikön Anne Kiiskin mukaan eri alojen työehtosopimukset saattavat vaihdella paljonkin tilapäisen hoitovapaan suhteen. Vaihtelua voi olla esimerkiksi palkan maksussa, ikärajoissa sekä ilmoitustavassa. Esimerkiksi kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa tilapäisen hoitovapaan ikärajaa on nostettu koskemaan alle 12-vuotiasta lasta, kun yleensä tilapäinen hoitovapaa koskee vain alle 10-vuotiaita lapsia.

Isku ja Hämeenmaa vaativat sairaslomatodistuksen – kaupunki taas ei

Päijät-Hämeen isoista työllistäjistä lapsen sairaslomatodistuksen vaatii ainakin huonekaluyritys Isku sekä Osuuskauppa Hämeenmaa. Osuuskauppa Hämeenmaalla saatetaan pyytää myös kirjallinen vakuutus, että toisella huoltajista on ollut pätevä syy olla hoitamatta lasta.

Lahtelaiselle hitsauslaitevalmistajalle Kempille kelpaa henkilöstöjohtaja Anne Aaltosen mukaan pelkkä ilmoitus lapsen sairastumisesta. Ilmoitus koskee kuitenkin vain ensimmäistä 1–3 kalenteripäivää. Pidemmistä poissaoloista tulee Aaltosen mukaan toimittaa sairauspoissaolotodistus.

– Poissaolokäytäntö perustuu luottamukseen. Poissaolojen taso on viime vuosina ollut noin 0,3 prosenttia, Aaltonen sanoo.

Hänen mukaansa Kempin siirtyminen tilapäisen hoitovapaan omailmoituskäytäntöön vuonna 2017 ei lisännyt työntekijöiden poissaolojen määrää.

Lahden kaupungin henkilöstöpäällikkö Ulla Tevajärvi sanoo, että Lahden kaupungin työntekijöiltä riittää pelkkä ilmoitus työnantajalle tilapäisen hoitovapaan tarpeesta.

  –Terveydenhoitajan tai lääkärin antamaa todistusta ei tarvitse toimittaa, mutta esimiehen ja työntekijän keskustelussa käydään läpi tilapäisen hoitovapaan perusteet. Näitä ovat lapsen ikä ja sairauden äkillisyys, lapsen tavanomainen hoitopaikka ja muiden tilapäiseen hoitovapaaseen oikeutettujen työjärjestelyt, Tevajärvi kertoo.

Tilapäisen hoitovapaan saa pelkällä ilmoituksella myös Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä.

Kaikkosen mielestä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä voisi tarjota sairaslomatodistuksen hakemiseen sähköisiä väyliä, kuten videopuhelun mahdollisuuden. Toiminnan sähköistäminen olisi Kaikkosesta myös resurssitehokas ratkaisu sekä parempi vaihtoehto vain lievästi kipeälle lapselle. Kuva: Antti Yrjönen

Isä jää yhä useammin kotiin lyhytaikaisesti sairaan lapsen kanssa

Kaikkosen mukaan sairaslomatodistuksen hakeminen on osaltaan sukupuolittunut ongelma, sillä miesvoittoisilla aloilla, kuten teollisuudessa, sairaslomatodistus vaaditaan Kaikkosen arvion mukaan useammin kuin naisvoittoisilla aloilla. Myös Kaikkonen itse työskentelee teollisuuden parissa.

– Miesvoittoisilla aloilla ehkä edelleen ajatellaan, että äiti on lähtökohtaisesti se, joka jää hoitamaan lasta, eikä toimintakulttuuria osata senkään takia kyseenalaistaa. Ennen ainakin omalla alallani piti vielä todistaa paperilla, että toinen huoltaja eli useimmiten äiti, ei voi jäädä hoitamaan sairasta lasta. Todistus piti hakea esimerkiksi koulusta tai työpaikalta, jossa äiti oli töissä. Enää tätä ei tarvitse tehdä, mutta edelleen pitää suullisesti ilmoittaa, miksi toinen on estynyt jäämään kotiin, Kaikkonen kertoo.

Myös EK:n Rytivaara on pistänyt merkille, että isät ovat aiempaa useammin pois työpaikalta lapsen sairastumisen takia.

– Arvio perustuu omaan työhöni. Esimerkiksi autoalalla, joka on miesvoittoinen ala, tämä nousi selkeästi esille, Rytivaara sanoo.

Iskun talous- kehitys- ja HR-johtaja Jussi Saukkosen mukaan Iskun työntekijöiden kohdalla isien jääminen kotiin lapsen sairastapauksissa on lisääntynyt selvästi, vaikka edelleen äidit jäävät kotiin isää useammin.

– Kuitenkin näemme enemmän työtehtävän kuin sukupuolen vaikuttavan siihen, kuka jää kotiin, Saukkonen sanoo.

Aaltosen mukaan Kempillä tilapäisen hoitovapaan sukupuolijakaumaa tutkitaan vuosittain. Vuoden 2018 tilastoa ei olla vielä koottu, mutta vuoden 2017 tilaston mukaan Kempin työntekijöiden kohdalla lapsen sairastapauksissa kotiin jää useimmiten äiti.

Lue myös: Tiina oli lähellä halvaantua – Kuntoilua aloittaessa irtonaisten leuanvetotankojen kanssa on syytä olla tarkkana
Hoitovapaa

Laki määrittelee raamit

Tilapäinen hoitovapaa perustuu työsopimuslakiin.

Lain mukaan huoltaja voi olla enintään neljä työpäivää vapaalla, jos alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti. Sama oikeus on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät voi olla tilapäisellä hoitovapaalla samaan aikaan.

Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä, kumpi vanhemmista jää kotiin.

Työsopimuslain mukaan työnantaja voi pyytää työntekijän esittämään luotettavan selvityksen tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

Sopimustasolla yrityksillä ja toimialoilla on lain asettamien raamien lisäksi vaihtelevia määräyksiä ja käytäntöjä.

Työsopimuslaki ei velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa hoitovapaapäiviltä, mutta useimmilla aloilla palkka maksetaan.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi