Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Viron pienet maatilat etsivät rakoja markkinoilta – "Tämä ei ole työ, tämä on elämätapa"

Nuori pukki yllätti kokemattomat harrastajat. Lammastila esittelee muinaisaikaa ja kasvattaa jalostuseläimiä.

Monilla vuohista on nimi, kuten Önne, Häpli,Tuuker, Mylady, esittelee Höbedan vuohitilan isäntä Georg Luzkov. Kuva: Pirjo Kamppila

Lammas on lammas, vuohi on kits ja viini on vein. Tämä sanavarasto on hyödyksi, kun varustautuu vierailemaan Pohjois-Viron maaseutumatkailukohteissa.

Oikeasti tiloilla voi keskustella ainakin puoliksi suomeksi ja loput englanniksi.

Rakennusmestari Georg Luzkov halusi muuttaa perheineen Tallinnasta maalle. Vuonna 2005 hän osti muutaman hehtaarin tontin noin tunnin ajomatkan päästä pääkaupungista. Perhe rakensi itselleen omakotitalon ja vanhemmat kävivät edelleen kaupungissa töissä.

Nyt minä olen sataprosenttisesti töissä navetassa ja vaimo 50-prosenttisesti. Georg Luzkov

Tontilla oli sata vuotta aiemmin toiminut suuren kartanon navetta, joka neuvostoaikana oli muutettu sikalaksi, mutta sen jälkeen tyhjentynyt. Tilanne alkoi kutkuttaa Luzkovia, joka mietti vaihtoehtoa pitkälle työmatkalle.

– Vuonna 2015 ostin 12 kiliä, Ruotsin maatiaisrotua. Ensimmäinen kesä oli tosi kiva: ei ollut vielä karjanhoitotöitä. Se oli harrastus. Tarkoitus oli katsoa, tuleeko tästä mitään.

Luzkovilla ei ollut kokemusta kotieläimistä, ei liioin kemistivaimolla. Niinpä puolivuotiaan pukin osto ja liittäminen laumaan syksyllä tuotti yllätyksen seuraavana keväänä.

– Oijoi, tytöt alkoivat paisua. Luulimme, ettei niin nuori pukki pysty vielä mihinkään.

Poikimisen myötä alkoi myös kuttujen maidontuotanto. Silloin tuli kiire kunnostaa vanhan navetan maitohuone.

– Nyt minä olen sataprosenttisesti töissä navetassa ja vaimo 50-prosenttisesti.

Tiina ja Georg Kuuler valmistavat marjaviinejä satavuotiaassa talossa Lahdemaan kansallispuiston reunalla. Kuva: Pirjo Kamppila

"Tämä ei ole työ, tämä on elämätapa"

Höbedan vuohitila jalostaa maitonsa juustoiksi ja jäätelöksi. Tuotteita myydään ravintoloihin Tallinnaan ja lähikaupunki Rakvereen sekä myös suoraan tilalta. Juustoa valmistuu noin 350 kiloa kuukaudessa ja jäätelöä 40–50 kiloa.

Lypsäviä vuohia on nyt 33. Jotta tila elättäisi kaksi henkeä, tarvitaan lypsyvuohia vielä jonkin verran lisää.

Tilan omat neljä hehtaaria eivät riitä rehun tuotantoon, vaan heinää pitää ostaa naapureilta. Laiduntamisesta saa maisemahoidon tukea tuhat euroa vuodessa.

– Tämä ei ole työ, tämä on elämätapa. Se ei tunnu raskaalta, kun on laajennettu vähitellen.

Viron suurimmalla vuohitilalla on peräti 400 vuohta. Sellaista Luzkov ei tavoittele, mutta sen sijaan hän toivoo lisätuloja agroturismista. Hänen vuohensa ovat todella lauhkeita, joten miksipä ei vaikkapa vuohijoogaa?

Mare Veersalu, hänen äitinsä ja tyttärensä tekevät perinnekäsitöitä omien lampaiden villasta Iisaken tilalla. Kuva: Pirjo Kamppila

Karhu verotti lampaiden määrää

Läheisen Iisaken lammastilan pihalla saa heti oppitunnin muinaishistoriasta kuvataulujen avulla. Ensimmäiset asukkaat olivat liikkuvia metsästäjä-kalastajia ja noin 5 000 vuotta sitten paikalle muodostui pysyvä asutus.

Kuvien vahvistukseksi emäntä Mare Veersalu esittelee pellolta löytynyttä sileää kivikirvestä.

Lammastilalla valmistetaan ja myydään perinnekäsitöitä, mutta samalla se on määrätietoista jalostustyötä tekevä karjatila. 140-päistä lammaskatrasta vartioi laitumella kaksi suurta koiraa.

– Kaksi vuotta sitten karhu hyökkäsi lampaiden kimppuun. Parikymmentä kuoli, selittää nuori isäntä, Maren poika Priidu ­Veersalu vartiointikoirien tarvetta.

Isäntä haluaa tuplata uuhiensa määrän ja myydä siitoselämiä. Uusi lampola on jo valmis ja sen seinässä on EU-tuen symboleja.

Toiveena on nyt myös oma teurastamo suoramyyntiä varten.

Höbedan vuohitilan tuotannossa on maustettuja juustoja ja jäätelöitä. Tuotteita myydään myös suoraan tilalta. Kuva: Pirjo Kamppila

Suvun maatila kukoistaa

Veersalun perhe muutti ahtaasta kerrostaloasunnosta suvun vanhalle maatilalle vuonna 1989, eli Viron ollessa vielä osa Neuvostoliittoa. Paikat olivat huonossa kunnossa.

Nyt samassa pihapiirissä asuu neljä sukupolvea, joista kolme naispolvea valmistaa käsitöitä osa-aikaisesti.

– Paras myyntisesonki on kesällä erilaisilla markkinoilla, kertoo Mare Veersalu.

Onneksi elämä ei kuitenkaan ole pelkkää puurtamista. Koko perhe harrastaa innokkaasti kansantansseja ja käy esiintymässä. Lomailukin onnistuu.

– Aina on pidetty lomaa. Poika aloitti tilanpidon vuonna 2015. Ei hän olisi ikinä halunnut jatkaa, jos elämä olisi ollut pelkkää työtä. 29 Vuohitilan sivut löytyvät osoitteesta kitsefarm.ee. Lammastilan sivut iisakatalu.ee.

Höbedan vuohitilan kutuilla on ruhtinaallisesti tilaa vanhassa navetassa. Kuva: Pirjo Kamppila
Viron maatalous

Lyhyt historia

Virolaisen maaomistuksen historia poikkeaa suomalaisesta. Viron maanomistus perustui pitkään saksankielisen aateliston kartanoihin.

Virolaiset asukkaat olivat käytännössä maaorjan asemassa 1800-luvun alkuun asti. Tuolloin asema muuttui vuokraviljelyksi.

Maaorjuus lopetettiin koko Venäjällä vuonna 1861, ja Viroonkin syntyi itsenäisiä talonpoikaistiloja.

Ensimmäisen maailman­sodan jälkeen ja Viron itsenäistyttyä osa Baltian saksalaisaatelistoa pakeni Saksaan. Kartanoiden maita jaettiin talonpojille.

1940-luvulla Neuvosto-Virossa yksityinen maatalous loppui ja pellot siirtyivät yhteisomistukseen.

Viron itsenäistyttyä uudelleen maat palautettiin entisille omistajille tai heidän jälkeläisilleen 1990-luvun alussa. Maahan syntyi jälleen iso joukko pieniä tiloja, joille kerättiin Suomesta vanhoja maatalouskoneita.

Viime vuosikymmeninä Viroon on syntynyt jälleen suuria, moderneja maatiloja joko perheviljelminä tai yhtiömuodossa.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi