Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahteen tuodaan asfaltin raaka-ainetta Etelä-Amerikasta, vaikka sitä saisi Kujalasta – "Meillä on tullut siinä jonkinlainen kommunikaation puute"

Kaupungin päällysteurakoitsija valmistautuu käyttämään kierrätysasfalttia. Ensimmäinen erä ajetaan Sopenkorpeen heinäkuun lopulla.

Tarpaperin tuotantolaitos on Kujalassa. Valmista tuotetta kuljetetaan hallista rekkaan, joka kulkee Tuusulaan. Kuva: Katja Luoma

Lahtelainen Tarpaper Recycling kerää vuosittain 15 000 tonnia kattohuopaa, josta saadaan kierrätettyä asfalttiin tarvittavaa öljypohjaista bitumia.

Rakennusten bitumikermit eli vesikattojen vedeneristeet ovat yksi purkutyömaiden tuote, jota ei ole vuoden 2016 alusta lähtien saanut toimittaa kaatopaikalle.

Syynä on EU:n tavoite nostaa rakennusjätteen kierrätysastetta 70 prosenttiin ensi vuoteen mennessä.

Suomessa ei ole aiemmin uusiokäytetty kattohuopaa organisoidusti. Kierrätysratkaisujen puuttuessa ne ovat päätyneet käyttöikänsä päätteeksi polttoon tai kaatopaikalle.

Nykyisin materiaalin keräys toimii Tarpaperilla hyvin, mutta tuotetta pitäisi myös saada kaupaksi. Neitseellinen bitumi on asfaltin kallein raaka-aine, jota tuodaan Suomeen laivoilla Venäjältä ja Etelä-Amerikasta.

Kunnat ovat suurimpia asfalttihankkijoita.

Kattohuopamateriaali sisältää puolet bitumia ja puolet kalkkikiveä. Kimmo Laaksonen esittelee Kujalan tuotantolaitosta, jossa kattohupa rouhitaan isoilla laitteilla. Kuva: Katja Luoma

Lahti asfaltoi pian esimerkillisen ekologisesti

Jos kattobitumi ei mene asfalttiin, se menee poltettavaksi, rakennusjätevientiin tai mekaaniseen käsittelyyn. Silloin maksajaksi joutuvat ympäristö ja kunnat. Kimmo Laaksosen, Tarpaperin maajohtaja

Lahden kaupungin katupäällikkö Mika Lastikan mukaan Lahti haluaa käyttää kattobitumia, mutta kevään kilpailutuksessa ei ehditty huomioida Tarpaperin tuotetta.

Lastikan mukaan on harmi, että valmis tuote päätyi nykyiseen asemaansa, kun suurin osa päällystetöistä tehtiin jo kesäkuun alussa.

– Kattobitumista on asfaltin ainesosana vain hyviä kokemuksia, mutta meillä on tullut siinä jonkinlainen kommunikaation puute. Ehkä Tarpaperilta oltaisiin voitu olla aikaisemmin yhteydessä meihin, Lastikka pohtii.

Lastikan mukaan kattobitumin käyttö olisi voitu mahdollisesti sitoa osaksi kilpailutusta, jos asia olisi käsitelty ajoissa.

– Jatkokilpailutuksessa mietimme, voisiko käyttö olla lähtökohta. Se olisi kaupungin ympäristötavoitteiden mukaista, Lastikka sanoo.

Bitumihallin katolla istuu lokkeja. Päijät-Hämeen jätekeskus houkuttelee ne paikalle. Kuva: Katja Luoma

Tietoisuuden lisääminen auttaa kiertotaloutta

Tarpaperin maajohtaja Kimmo Laaksosen mukaan asfalttiyhtiöillä ei ole aikaisemmin ollut painetta kehittää kattobitumin käyttöä, koska ostajat eivät vaadi kierrätysmateriaalin käyttämistä.

Tällä hetkellä vain noin kolmannes kierrätetystä kattohuovasta on käytössä suomalaisilla asfalttityömailla, vaikka kierrätyksen edut ovat selvät.

Kattohuopien rouhiminen asfaltin materiaaliksi säästää neitseellistä öljypohjaista bitumia, pienentää asfaltoinnin kustannuksia ja vähentää hiilidioksidipäästöjä, sillä bitumi tuodaan Suomeen ulkomailta.

Infrarakentaminen kuluttaa tonnimääräisesti eniten luonnonvaroja Suomessa, ja uusioraaka-aineiden loppukäyttö on kiertotalouden suuri haaste.

– Jos kattobitumi ei mene asfalttiin, se menee poltettavaksi, rakennusjätevientiin tai mekaaniseen käsittelyyn. Silloin maksajaksi joutuvat ympäristö ja kunnat, jotka eivät osta tavaraa, Laaksonen sanoo.

Mika Lastikan mukaan kattobitumin käyttö nousi esiin Lahdessa vasta keväällä. Silloin YIT oli jo voittanut kilpailutuksen, eikä sillä ollut valmiiksi sopivaa uusiomateriaalin syöttöteknologiaa. Lahdessa päällysteurakoitsija valitaan kerran kahdessa vuodessa.

YIT:n työmaapäällikkö Petri Hyttinen kertoo, että yhtiö on nyt valmistellut teknologiansa vastaanottamaan kattobitumia. Ensimmäinen erä ajetaan Sopenkorpeen muutaman viikon päästä.

Jos kattobitumi ei mene kaupaksi, Tarpaper joutuu varastoimaan sitä. Silloin tuote muuttuu jätteeksi ja aiheuttaa lisää kustannuksia. Kuva: Katja Luoma

Turhia ennakkoluuloja huoparouheesta

Kierrätysmateriaalin asfalttikäyttöön liittyy Kimmo Laaksosen mukaan yhä ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä.

Laaksosen mielestä hankinnan ehdoissa pitäisi olla velvoite käyttää materiaalia, joka on syntynyt aiemmasta rakentamisesta.

– Yhteiskunta tuottaa jätettä, joten sen pitäisi myös käyttää sitä.

Lahden lisäksi esimerkiksi Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä on asfalttiyrittäjiä, jotka käyttävät uusiomateriaalia. Mikäli kaikkea uusiomateriaalia ei saada kaupaksi Suomessa, vaihtoehtona on käyttämättömän raaka-aineen kuljettaminen vientiin tai energiakäyttöön poltettavaksi.

Tarpaperin Kimmo Laaksonen esittelee valmista tuotetta. Tanskalaisen konsernin patentoima laite jauhaa kattohuovan hienoksi rouheeksi. Kuva: Katja Luoma

Tarpaperin kattohuoparouhetta on jo viety Liettuaan, Latviaan ja Viroon, mutta suurin osa raaka-aineesta odottaa ostajiaan.

Raaka-ainetta on sen verran, että Suomen kuusi suurinta kaupunkia voisivat käyttää koko vuosituotannon asfalttiurakoissaan.

– Raaka-aine tulee tavallisesti Etelä-Amerikasta, joten onhan se järkevämpää ostaa täältä kuin sieltä, kaupungin katupäällikkö Mika Lastikka toteaa.

Kierrätettävä kattohuopa rouhitaan tuotantolaitoksessa hienojakoiseksi rouheeksi. Valmis tuote sisältää noin puolet bitumia ja puolet kalkkikiveä, kuten kattohuopakin.

– Rouheella voitaisiin korvata asfalttimassan bitumia 375 rekka-autolastin verran vuodessa, kertoo Kimmo Laaksonen.

Tuotteen elinkaari on pitkä, sillä vanha asfaltti voidaan aikanaan kierrättää aina uudelleen.

Kattohuoparouheen käyttö on turvallista myös työhygienian kannalta.

Tuotetta on testattu sekä kenttärakenteissa että teissä, ja kokemusten mukaan se lisää asfaltin sitkeyttä. Se on myös tasalaatuista ja turvallista.

Sitra listasi Tarpaperin kiinnostavimpien kotimaisten kiertotalousyhtiöiden listalle kaksi vuotta sitten.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi