Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kotipuutarhoista halutaan nyt helppohoitoisia ja näyttäviä olohuoneen jatkeita – lahtelaisen Katja Päivän puutarhassa hyöty ja koristeellisuus paiskaavat kättä

Puutarhan koristeeksi tarkoitettujen kasvien määrä nousi kun vihanneksia ei enää tarvinntu kasvattaa omalla pihalla, vaan ne pystyi kantamaan kotiin ruokakaupasta. Nyt oman ruuan kasvattaminen on taas alkanut kiinnostaa suomalaisia.

Lahtelaisen Katja Päivän kotipuutarhassa hyöty ja näyttävyys kulkevat käsi kädessä. Hän valitsi kasvattamansa härkäpapulajikkeen kasvin tekemän punaisen kukan perusteella. Kuva: Janne Ranne

Suomalaisten ykköskriteereiksi kotipuutarhalle ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet helppohoitoisuus ja näyttävyys. Puutarhan toivotaan olevan kaunis, vaikka aikaa sen hoitamiselle ei olisi paljoa.

– Pienestäkin pihasta halutaan viihtyisä olohuoneen jatke. Kun ihmiset näkevät naapurilla kauniin puutarhan, sellaista aletaan kaivata itsellekin, kertoo pihasuunnittelun ja puutarha-alan opettaja Sirpa Oksa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudasta.

Oksan mukaan suomalaisessa puutarhassa on aina kasvatettu vähintään jonkin verran kukkia ja perinteisesti joka pihaan on kuulunut omenapuu.

Pelkäksi koristeeksi tarkoitettujen kasvien määrä nousi kuitenkin huomattavasti, kun vihanneksia alkoi saada kaupasta eikä niitä tarvinnut välttämättä saada omalta pihalta. Hyötykasveilta jäi tilaa kukkaloistolle.

Syötävän ei tarvitse olla rumaa

Nyt syötävät kasvit ovat jälleen suosittuja, sillä ihmiset haluavat kokea onnistumisen elämyksiä pystyttyään kasvattamaan oman ruokansa.

Kasveja ajatellaan aiempaa enemmän kertakäyttötavarana. Ne koetaan myös niin edullisiksi, että kuolleen tilalle on helppo ostaa uusi. Pihasuunnittelun ja puutarha-alan opettaja Sirpa Oksa

Penkkiin päätyy kasvamaan useimmiten salaattia ja yrttejä, ja pieneenkin puutarhaan ostetaan omenapuu. Eksoottisempiakin suosikkeja löytyy, sillä esimerkiksi viiniköynnöksistä on tullut Oksan mukaan hitti.

Myös hyötykasveilta toivotaan helppoutta eli niiden käyttö ruuanlaitossa ei saa olla liian vaivalloista. Esimerkiksi marjapensaiden suosio on laskenut, sillä ihmiset eivät enää valmista itse mehua. Pihassa saattoi olla ennen jopa kymmenen pensasta, nyt niitä on yleensä vain muutama.

Oksa kertoo, että jako koriste- ja hyötykasveihin ei ole hyvän pihasuunnittelun ansiosta yhtä jyrkkä kuin aiemmin.

– Ennen omenapuut ja perunat seisoivat pihalla sotilaallisissa riveissä. Nyt on tajuttu, että hyötykasvitkin voivat olla kaunistus, kun ne asettelee oikein, hän kuvailee.

Myös pienimuotoinen omavaraisuus viehättää kotipuutarhureita

Lahdessa Nastolan Ruuhijärvellä asuvan Katja Päivän kotipuutarha on paisunut noin kymmenessä vuodessa yksittäisistä raparperipensaista usean sadan lajin viheralueeksi. Pihapiiriä komistavat esimerkiksi erillinen ruusutarha sekä hyötykasveille omistettu kasvimaa. Avomaalla kasvaa muun muassa härkäpapua, mansikkaa ja sipulia, ja kasvihuoneesta perhe saa syötäväkseen esimerkiksi tomaattia, kurkkua ja viinirypäleitä.

– Kaikki vapaa-aika tähän menee. Mutta täällä hermo lepää, Päivä sanoo.

Katja Päivä kasvattaa kasvihuoneessaan esimerkiksi tomaattia, kurkkua ja viinirypäleitä. Kuva: Janne Ranne

Päivä valitsee kasvinsa enimmälti näyttävyyden perusteella. Hyötykasvien viljelyn mahdollistama pienimuotoinen omavaraisuuskin viehättää.

– Esimerkiksi valkosipuleiden suhteen olemme omavaraisia koko vuoden, hän kertoo.

Päivän mukaan monilla hyötykasveilla on myös koristearvoa. Yrttinä käytettävä iisoppi kasvaa Päivän puutarhassa puhtaasti ulkonäkösyistä ja oregano perhosten houkuttelemisen vuoksi.

– Härkäpapua syömme, mutta valitsimme viljeltävän lajin sen tekemän punaisen kukan perusteella.

"Vyöhykerajoja kannattaa venyttää huoletta"

Katja Päivän kasvihuoneen pohjalla kasvavat samettikukat pitävät tuhohyönteiset loitolla. Kuva: Janne Ranne

Päivä seuraa internetistä alan tuoreimpia trendejä, mutta aallonharjalla pysyminen ei ole pakkomielle. Keväällä katsomastaan ruotsalaisesta tv-ohjelmasta hän tosin sai idean rakennella pihapiiriin kantopuutarhan, joka muodostuu vanhoista kannoista ja niiden väleihin istutetuista mustikanvarvuista, sinivuokoista ja muista metsäkasveista. Päivä täydentää kasvivalikoimaansa enimmälti spontaanisti, mutta toisinaan hankinnat vaativat kypsyttelyä.

– Olen miettinyt ruusuomenapuun alle jotakin matalaa kasvia, joka kestää kovaakin kuivuutta. Vielä ei ole tullut hyvää ideaa, hän sanoo.

Päivä kehottaa kotipuutarhureita luovuuteen.

– Vyöhykerajoja kannattaa venyttää huoletta. Minulla kasvaa arboretumissa esimerkiksi Punapyökki, jonka ei pitäisi täälläpäin kasvaa ollenkaan.

Perehdy ennen kuin hurahdat

Puutarhatrendit tulevat Suomeen puutarha-alan opettaja Sirpa Oksan mukaan Euroopasta. Kuluttajat löytävät uusia ideoita ja kasveja puutarhalehdistä ja ulkomaisista remonttiohjelmista, joissa laitetaan talon lisäksi puutarha kuntoon.

Trendejä määrittävät myös taimikauppiaat, jotka tuovat kotimaan markkinoille vuosittain houkuttavia uutuuksia ulkomailta.

Lue myös: Liki talonkorkuinen hortensia on lahtelaiskadun julkkis
 

Oksa kuitenkin muistuttaa, että uuteen kasviin kannattaa tutustua huolella ennen ostopäätöstä. Kasvin vaatimat olosuhteet kannattaa selvittää tarkasti, jotta sen osaa sijoittaa sopivalle paikalle ja hoitaa oikein.

– Joskus ihmiset ihastuvat erikoisiin kasveihin, mutta pettyvät, kun oma taito ei riitä niiden hengissä pitämiseen. Iloisesti alkanut puutarhaharrastus voi loppua siihen, Oksa kertoo.

Esimerkiksi Suomen markkinoille tullut persikka on hänestä ihana idea puutarhaan, mutta kasvi vaatii niin lämpimän paikan menestyäkseen, että se on vaikea saada selviämään yhtä kesää enempää.

Kertakäyttökulutus näkyy puutarha-alallakin

Toisaalta kasvien kuoleminen ei välttämättä harmita kotipuutarhureita enää.

– Kasveja ajatellaan aiempaa enemmän kertakäyttötavarana. Ne koetaan myös niin edullisiksi, että kuolleen tilalle on helppo ostaa uusi, Oksa kertoo.

Monivuotiseksi tarkoitettuihin kasveihin suhtaudutaan samaan tapaan kuin yksivuotisiin: ne ilahduttavat sen aikaa kun pysyvät hengissä eikä haittaa, jos ne eivät selviä seuraavaan kesään.

– Toisaalta on hyvä, että uusia kasveja uskalletaan kokeilla. Kuitenkin surettaa, että kasvi saattaisi elää monta vuotta, mutta kuolee vääränlaisen hoidon takia, Oksa toteaa.

Janne Nieminen
Elina Nissinen
elina.nissinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi