Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Viikonlopun vieras

Lahden tilapomo Mauri Koistinen joutui monen myrskyn silmään – "Harmittaa, että panetellaan tietämättä taustoista ja asioista"

Lahden tilakeskuksen johtaja ei vuonna 2008 Lahteen saapuessaan arvannut, miten suuri savotta kiinteistöjen korjausvelan purkamisessa olisi edessä. - En voinut kuvitellakaan, millainen työkenttä sisäilmaongelmien kanssa on, hän myöntää nyt.

Mauri Koistinen johti Lahden tilakeskusta 11 vuotta. Eläkkeelle jäädessään hän muuttaa vanhaan kotikaupunkiinsa Kuopioon. Uusi koti sijaitsee saaristokaupungissa Kallaveden maisemissa. Kuva: Antti Yrjönen

Jalkarannan koulu, Kiveriön koulu, Launeen koulu, Liipolan koulu, Mukkulan koulu, Kivimaan yläkoulu... Lahdessa on viime vuosina purettu useita isoja koulurakennuksia sisäilmaongelmien takia. Tilalle on tehty monitoimitaloja ja väliaikaisia tiloja.

Toimitilajohtaja Mauri Koistinen ei Lahteen saapuessaan vuonna 2008 arvannut, miten suuri savotta kiinteistöjen korjausvelan purkamisessa olisi edessä.

– En voinut kuvitellakaan, millainen työkenttä sisäilmaongelmien kanssa on, hän myöntää.

Home-epäilyt ja -havainnot synnyttävät tunnetusti voimakkaita reaktioita. Tilakeskuksen johtajana Koistinen on monesti ollut myrskyn silmässä.

– En tällaisesta tiennyt mitään ennen kuin tulin Lahteen töihin. Tämä on ollut uutta ja haastavaakin, mutta äärimmäisen palkitsevaakin siinä mielessä, että asioita on saatu ratkeamaan, kesäloman jälkeen eläkkeelle jäävä Koistinen toteaa.

Tilojen määrä vähentynyt

Kaupungilla on karkeasti noin puoli miljoonaa neliötä toimitiloja. Tämän vuosikymmenen aikana tilakannasta on poistettu noin 130 000 neliötä.

– Tällä hetkellä kaupungilla on jonkin verran vähemmän tilaa kuin silloin, kun aloitin Lahdessa. Nyt ollaan taitepisteessä. Tilakantaa ei enää saada vähenemään, vaan sen määrä alkaa pikkaisen kohota.

Korjausvelkaa on poistettu kiinteistöjä peruskorjaamalla, purkamalla ja myymällä. Tilojen käyttöastetta on saatu nostettua ja energiatehokkuutta parannettua.

Jotta uutta korjausvelkaa ei syntyisi, isot saneeraukset olisi tehtävä noin 30 vuoden välein.

– Käytännössä Lahdessakin on jääty aika paljon jälkeen tästä. Tämä on varmasti osasyy siihen, että tilat eivät ole olleet täysin tyydyttävässä kunnossa.

Jos kaupungin kalleimpia taloja käytetään vain kuusi tuntia päivässä, eihän se kauhean tehokasta ole. Mauri Koistinen, toimitilajohtaja

Lääketieteen käsitys muuttunut

Lahti peruskorjasi kiinteistöjään varsin säästeliäästi 1990-luvulla ja tämän vuosituhannen alussa. Tämä ei kuitenkaan yksistään selitä sisäilmaoireilua.

Helsingin Sanomat kertoi toukokuun lopulla, että lääketiede on muuttanut kantaansa homeen aiheuttamista terveysriskeistä. Huono sisäilma voi aiheuttaa ikäviä oireita, mutta pysyviä sairauksia siitä ei nykykäsityksen mukaan pitäisi tulla. Vielä muutama vuosi sitten homeen aiheuttamia terveysriskejä pidettiin kiistattomina.

– Vahvistuu vain käsitys, kuinka vaikeita sisäilmaongelmat ylipäätään ovat ratkaista. On vaikeaa löytää syitä, miksi ihmiset reagoivat, Koistinen sanoo.

Hän kertoo jatkuvasti ihmetelleensä, minkä takia ainoastaan julkisissa tiloissa oireillaan.

– Kukaan ei valita, että kotona olisi huonot olosuhteet. Kuitenkin samat rakennusliikkeet ovat taloja rakentaneet.

Mukkulan alakoulu purettiin sisäilmaongelmien takia. Kuva: Mirja Hussain

Koistinen arvelee, että huonoa sisäilmaa on myös kodeissa.

– Missä oirehtimisen aiheet syntyvät, ja millä tavalla ne kasautuvat, sepä onkin vaikeaa. Sitä eivät pysty lääkäritkään kertomaan saati sitten insinööri.

Mikä on kemikaalien osuus?

Ehkäpä siivouksella, desinfioivilla aineilla ja allergioiden yleistymisellä on jotain tekemistä asian kanssa.

– Hyvä kysymys ovat erilaiset kemikaalit, joita ihmiset käyttävät vapaaehtoisesti itseensä. Siivouksessa käytettävien aineiden lisäksi ovat rakennusteollisuuden tuottamat aineet, joita ei ole voitu loppuun saakka tutkia. Sitten ovat kaikkien näiden kombinaatiot.

Koistisen mukaan "tuomio" julistetaan sisäilma-asioissa usein ensimmäisen reagoijan mukaan.

– Kuinka paljon lähdetään liian helposti rakentamaan ja korjaamaan, jos ei välttämättä tiedetä syytä, mistä korjaustarve tulee, hän pohtii.

Koistinen huomauttaa, ettei esimerkiksi Ruotsissa ole keskusteltu yhtä laajasti sisäilmaongelmista kuin Suomessa.

– Brittein saarillakin, missä on kosteaa tai Venetsiassa, missä asutaan veden päällä, ihmiset ovat käsittääkseni aika terveitä. Oirehtimista ei silti voi väheksyä. Jokainen sen kokee omalta osaltaan haitallisena. Siinäpä se ongelma onkin.

Launeen tapauksesta opittu

Lahdessa yksi suurimmista murheenkryyneistä oli Launeen koulurakennus, jonka sisäilmakorjauksiin upposi vuosien mittaan miljoona toisensa perään. Nyt koulun paikalle on rakenteilla uusi monitoimitalo.

Kuva: Elias Lahtinen

Koistisen mukaan Launeen tapauksesta on otettu opiksi.

– Ehkä virhe tehtiin aikanaan siinä, että korjauksia tehtiin kesäaikaan. Nykyisin tehdään kerralla ja tarvittaessa tyhjennetään koulu väistötiloihin.

Launeella tehtiin muun muassa tiivistyskorjauksia, joista on apua karkeasti noin viideksi vuodeksi kerrallaan.

– Niitä täytyy uusia ja valvoa, että tiivistäminen toimii.

Oikeuskansleri katsoi kaupungin toimineen liian hitaasti Launeen koulun sisäilmaongelmien ratkomisessa. Kaupunki sai moitteita myös asiakirjojen pimittämisestä.

Koistisen mukaan "ulkopuolisia opastajia" riitti. Launeen koulusta ja monesta muustakin asiasta tilakeskusta on ripittänyt erityisesti kaupunginvaltuutettu Kalle Aaltonen (Pro Lahti).

Koistisen mukaan toimitilajohtajan tehtävässä on siedettävä kritiikkiä.

– Tiedämme, mitä olemme tehneet. Se hieman harmittaa, että väärillä argumenteilla arvostellaan ja suoraan sanoen panetellaan tietämättä taustoista ja asioista.

Tilakeskuksen henkilöstö on Koistisen mukaan erittäin ammattitaitoista.

– Hämmästelen sitä, miten hyvin olemme onnistuneet rekrytoinneissa.

Tilat monikäyttöisiksi

Valtaosasta kaupungin tilakannasta ja sen hoidosta voidaan Koistisen mukaan olla ylpeitä.

– Huonot uutiset nousevat otsikoihin ja niin pitääkin, ei siinä mitään. Harvemmin olemme ymmärtäneet viestiä onnistumisistamme.

Kiperiä tilanteita ovat aiheuttaneet etenkin koulujen äkilliset väistötilatarpeet.

– Niissä ei ole ollut aikaa haaveiluun. Ne ovat vieneet mukanaan ja normaalista työstä sivuun.

Koistinen huomauttaa, että väistötilaratkaisuihin liittyy paljon muutakin kuin parakkien tilaaminen.

– Pitää esimerkiksi rakentaa tiloihin liittyvä infra ja hoitaa luvat kuntoon. Ihmisiä ihmetyttää, mikseivät parakit ole kahdessa kuukaudessa pystyssä ja käytössä.

Kuva: Antti Yrjönen

Väistötilat ovat viime vuosina kehittyneet huimasti. Esimerkiksi Mukkulaan pystytetty tilapäiskoulu on monien mielestä edustavampi kuin vanha koulurakennus.

Koistinen uskoo väliaikaisen rakentamisen yleistyvän. Tiloja voidaan lisätä tai viedä pois tarpeen mukaan. Pysyvät tilat pyritään rakentamaan monikäyttöisiksi.

– Jos kaupungin kalleimpia taloja käytetään vain kuusi tuntia päivässä, eihän se kauhean tehokasta ole. Investoinnille olisi saatava vastinetta ilta- ja viikonloppukäytöllä.

Kirjasto Launeen terveysaseman tiloihin?

Tilankäytön tehokkuutta joutuu miettimään myös Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, jonka taloudessa on kymmenien miljoonien eurojen sopeutustarve. Harkittavaksi voi tulla esimerkiksi Lahden eteläisen lähiklinikan sulkeminen.

Onko kaupunginsairaalassa tilaa Launeella sijaitsevan lähiklinikan toiminnoille?

– Yhtymän edustajat ovat väittäneet, että kaupunginsairaalassa on liikaa tilaa. Jos näin on, silloin olisin sitä mieltä, että aivan hyvin voitaisiin Launeelta lähiklinikka siirtää kaupunginsairaalaan. Ne ovat kovin lähekkäin toisiaan.

Koistinen arvelee, että Launeen terveysaseman rakennukselle löytyisi uutta käyttöä.

– Esimerkiksi Launeen kirjastosta on puhuttu yhtenä vaihtoehtoisena toimintana.

Investointeja liikkeelle

Työuransa loppumetreillä Koistinen on ollut mukana muun muassa Malskin taidekeskushankkeessa sekä Ranta-Kartanon uintikeskuksen suunnittelussa.

Malskilta kaupunki vuokraa tilat Lahti Art & Design -keskukselle.

– LAD-hankkeessa päästiin onnelliseen ratkaisuun, että saadaan yksityisiä investointeja liikkeelle.

Ranta-Kartanossa kaupunki rahoittaisi uimahallia, jonka yhteyteen tehtäisiin muassa kylpylähotelli. Laskelmien mukaan uintikeskus maksaisi itsensä takaisin vero- ja matkailutulojen muodossa. Toteutus voi alkaa jo ensi vuonna, jos kaavasta ei valiteta.

– Toive on, että merkittävän investoinnin käyntiin lähtemistä ei estettäisi kaavavalituksilla. Hyvin tiedetään, että yksityinen raha ei kovin kauaa odottele. Vaihtoehtoisia sijoituskohteita etsitään ja sijoitetaan sinne, minne on mahdollista.

Mäkimontun urakka keskeytettiin

Keväällä Koistinen teki viranhaltijapäätöksen mäkimontun rinnekatsomon remontin urakoitsijan valinnasta. Hankkeelle kävi hieman nolosti, kun hankinta päätettiin keskeyttää.

Nurmipeitteistä rinnettä oli tarkoitus pengertää yli miljoonalla eurolla. Homma pantiin jäihin muun muassa siitä syystä, että kustannukset olisi katettu liikuntatilojen vuokria korottamalla. Hanketta ei myöskään mainittu tämän vuoden budjettikirjassa.

– Aika monessa paperissa hanke näkyi investointina ja summana. Virhe tapahtui siinä, että talousarviokirjaan oli kopioitu edellisen vuoden teksti, joka meni aika monen seulan läpi huomaamatta, Koistinen sanoo.

Kuva: Ramboll Finland

Viime kesänä järjestettyjä Cheekin konsertteja varten katsomoon rakennettiin tilapäisiä rakenteita.

– Konserttien jälkeen keskusteltiin siitä, että paikat pitää laittaa sellaiseen kuntoon, että vastaavia ei enää tarvitse tehdä.

Kaupunki maksaa noin 16 000 euron korvauksen urakoitsijalle, joka ehti tuoda puomikoneen paikalle. Hankinnan keskeyttäminen on Koistisen mielestä imagohaitta urakoiden kilpailuttamista ajatellen.

– Saamme olla hieman häntä koipien välissä siinä suhteessa ja nöyrinä katsoa, että mitä tästä on opittavaa.

Tarve katsomon pengertämiselle ei Koistisen mukaan ole poistunut mihinkään.

– Se on varautumista tulevaan. Kun lupia haetaan, poliisin ja pelastuslaitoksen käsissä on, täyttyvätkö turvallisuusmääräykset.

Muutto Kuopioon

Koistinen on asunut Lahdessa paritalossa Kiveriössä. Eläkkeelle jäädessään hän muuttaa vanhaan kotikaupunkiinsa Kuopioon. Uusi koti sijaitsee Saaristokaupungissa Kallaveden maisemissa.

Koistinen on rakentanut loma-asunnon Saimaan rannalle. Muuton myötä mökkimatka lyhenee puolellatoista tunnilla nykyisestä.

Kuka?

Mauri Koistinen

63-vuotias

Asuu Kiveriössä. Muuttamassa Kuopioon.

Diplomi-insinööri.

Toiminut Lahden toimitilajohtajana 11 vuotta. Jäämässä eläkkeelle, lopettaa työt kesäkuun lopussa.

Ennen Lahteen tuloa yrittäjänä (toimeksiantona mm. Esson huoltamoverkoston kiinteistönjohtamispalveluita, kiinteistöliiketoiminnan konsultointia sekä kauppapaikkamanageerausta). Työskennellyt myös SKV-Yrityspalvelussa, Helsingin kaupungin kiinteistövirastossa ja Maanmittauslaitoksessa.

Toiminut mm. Green Building Councilin hallitussa ja RAKLI ry:n toimielimissä.

Kilpahiihto- ja lentopallotaustaa. Mökillä veneilee ja kalastelee.

Naimisissa, lapset maailmalla, kolme lastenlasta.

Täydennä virkkeet

Toimitilajohtaja jatkaa kuutta lausetta

Sisäilmaongelmat ovat ratkaistavissa ajan kanssa.

Lahden kiinteistöjen korjausvelka on kehittynyt myönteisesti.

Lahdessa olen käymässä, kun on jo lähtö mielessä.

Lahden hienoin rakennus on kaupungintalo.

Toimitilajohtajan tehtävässä tärkeintä on antaa tilaa.

Eläkkeellä aion nauttia monipuolisesti.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi