Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

PK-työnantajayritysten määrä vähentynyt tuhansilla reilussa viidessä vuodessa –  lahtelainen yrittäjä: "Suurin este kasvulle on pula osaavista työntekijöistä"

Pk-sektorin työnantajat tarvitsevat korostettua huomiota hallituksen yrittäjyyspolitiikassa, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto.

Kirsi Naamangan Henkilöstöpalvelu Kilta välittää työntekijöitä teollisuuteen. Osaavia ammattilaisia tarvitaan jatkuvasti lisää. Kuva: Katja Luoma

Työllisyys on kehittynyt pienissä ja keskisuurissa yrityksissä viime vuotta vaisummin, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreimmasta yrittäjyysbarometrista.

Kehitystä ovat hidastaneet osaajapula ja työnantajayrittäjien ikääntyminen.

Vaikka pk-yritysten työllisyyskehitys on yhä positiivista, yritysten tulevaisuuden näkymät ovat entistä heikommat. Esimerkiksi luottamus henkilöstömäärän kasvuun on vahvistunut vain voimakkaan kasvun yrityksissä.

Pk-yritysten heikentyneet näkymät heijastuvat toteutuessaan kansantalouteen. Hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttaminen on tulosten valossa haastavaa, sillä viime vuosina työpaikat ovat syntyneet pk-työnantajayrityksiin.

– Pk-sektorin työnantajat tarvitsevat nyt korostettua huomiota hallituksen yrittäjyyspolitiikassa, arvioi EK:n johtavan asiantuntija Jari Huovinen.

Työllisyyskehitys lepää yhä pienemmän joukon harteilla

Kuva: Timo Filpus

Suomessa on 85 000 työnantajayritystä. Määrä on vähentynyt yli 6000:lla vuodesta 2013. Käytännössä se tarkoittaa, että yhä suppeampi joukko yrityksiä vastaa työllisyyskehityksestä. EK:n tutkimus osoittaa, että vain puolet pk-yrityksistä havittelee kasvua.

Jari Huovisen mukaan Suomeen tarvittaisiin lisää työllistäviä pk-yrityksiä.

– On huolestuttavaa, että työnantajayritysten lukumäärä on laskenut merkittävästi. Siksi pitäisi kuunnella, millaisia kasvun kynnyksiä työllistävillä pk-yrityksillä on.

Päijät-Hämeessä on paljon alihankintateollisuutta, johon on vaikeaa löytää työvoimaa. Osaajapulasta kärsivät yritykset ilmoittavat useimmiten tavoittelevansa aseman säilyttämistä kasvun sijaan.

– Herää kysymys, tyytyvätkö yritykset aseman säilyttämiseen, koska eivät löydä tekijöitä eläköityvien tilalle tai uusiin tehtäviin, Huovinen pohtii.

Henkilöstöpalvelu Kilta työllistää Lahdessa jatkuvasti 240 henkilöä. Toimitusjohtaja Kirsi Naamangan mukaan määrä olisi suurempi, jos tekijöitä olisi tarjolla. Kuva: Katja Luoma

Lahtelaisen Kirsi Naamangan henkilöstöpalveluyritys Kilta välittää osaajia teollisuuden tarpeisiin. Naamangan mukaan yritykset rekrytoivat työntekijöitä varovasti, jos tulevaisuuden menestys on epävarmaa. Hän kaipaakin poliittiseen päätöksentekoon jatkuvuutta.

– Yritykset lykkäävät investointipäätöksiään, kun ne ovat epävarmoja siitä, millaisia yrittäjiä koskevia päätöksiä hallitus tulee tekemään.

Muutokset pk-yritysten kasvussa heijastuvat suoraan vuokratyötä välittäviin yrityksiin. Kun talous hiljenee, kysyntä laskee ensimmäisenä vuokratyötä välittävissä firmoissa.

– Tällä hetkellä näkymät ovat selkeästi epävarmat. Yrityksen palkkaavat varovaisemmin, mutta tarvetta ammattitaitoiselle työvoimalle on, Naamanka kertoo.

Vuokratyösuhteet ovat viime aikoina korvanneet suuren määrän määräaikaisia suhteita.

– Suurin este kasvulle on pula osaavista työntekijöistä, Naamanka kertoo.

Jos Suomesta ei löydy työntekijöitä nopeasti, suuret tilaukset valuvat ulkomaille alihankintana ja työntekijöiden verotulot menetetään.

Teollisuusala ei houkuttele nuoria töihin

Eniten osaajapula näkyy kaupunkien läheisellä maaseudulla Etelä-Suomessa, jossa on paljon vientiin panostavaa alihankintateollisuutta.

Viennin kasvaessa yrityksillä olisi tarvetta tekijöille, joita ei kuitenkaan löydä. Syitä voivat olla esimerkiksi sijainti kaupunkien ulkopuolella tai toimialojen imago.

Jotta vaikeasti työllistyviä saataisiin työelämään, täytyisi Naamangan mukaan palkkaamisen riskiä laskea jollain tapaa. Myös työlupien hidas saanti ja ulkomaisen työvoiman kielitaidottomuus vaikeuttavat työllistämistä. Naamangan mukaan metalliteollisuuden koulutukseen pitäisi panostaa.

Nuoria pitäisi houkutella teollisuuden työpaikkoihin. Kirsi Naamangan mukaan monilla on teollisuusalan töistä virheellinen käsitys, joka pitäisi korjata. Kuva: Katja Luoma

Omistajanvaihdosten tekeminen on vaikeaa

Toinen perustava syy kasvuhaluttomuuteen on työnantajayrittäjien ikääntyminen.

EK:n tutkimuksen mukaan yrittäjänvaihdos on ajankohtainen asia tällä hetkellä jopa 15 000 työnantajayritykselle. Suurimmassa osassa tapauksista syynä on yrittäjän ikääntyminen.

On huolestuttavaa, että työnantajayritysten lukumäärä on laskenut merkittävästi. EK:n asiantuntija Jari Huovinen

– Meille on syntynyt Suomeen valtava omistajavaihdosten pato. Se hidastaa pk-yritysten kasvua, Huovinen sanoo.

Suurin tulppa omistajanvaihdoksissa on tapauksissa, joissa yrittäminen perustuu vahvasti yrittäjän omaan ammattitaitoon ja osaamiseen.

– Jos jatkaja löytyykin, saattaa hintalappu nousta liian suureksi, kun yrittäjä arvostaa elämäntyötään.

Toisaalta kyse on myös siitä, että omistajanvaihdosten verotus koetaan korkeaksi.

Huovisen mukaan ratkaisuksi tulppaan on pohdittu esimerkiksi jatkajakouluja, jotka voisivat toimia ammattioppilaitosten yhteydessä. Niiden avulla kädentaidoista eläviin yrityksiin saataisiin uusia koulutettua tekijöitä.

Elinkeinoelämän tutkimuksessa vähiten kasvuhaluja oli Etelä-Suomen suuralueen yrityksillä. Jari Huovisen mukaan tulos viittaa siihen, että alueen työnantajayritykset ovat vakiintuneita ja saavuttaneet haluamansa tason. Vastaavasti pääkaupunkiseudulla työnantajayritykset ovat useasti uusia ja hakevat kasvua.

Alueelliset erot kuitenkin tasoittuvat, kun tarkastellaan kasvutavoitteiden toteutumista. Vajaa puolet kasvuhakuisista yrityksistä näyttäisi saavuttavan tavoitteensa.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi