Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahtelainen Virpi Koski ja "hieno mies" kirmaavat agilityn MM-kisoihin

Päijät-Hämeen agilityurheilijat edustavat syyskuussa lajin MM-kisoissa Turussa.

Virpi Koski ohjaa kontaktiestettä ylittävää Rumbaa. Agilitykilpailuissa koirakko menettää pisteitä, jos koiran tassut eivät osu esteen eri väreihin. Kuva: Sami Kuusivirta

Jackrusselinterrieri Rumba tärisee innosta omistajansa ja kilpakumppaninsa Virpi Kosken vierellä. "Tule tule, mene putkeen, hop!" Koski ohjaa, kun koira starttaa raketin lailla esteradalle.

Vauhdikkaan suorituksen jälkeen iloinen Koski kehuu Rumbaa vuolaasti. "Wau super! Hieno mies", hän letkauttaa koiralleen, joka nappaa innoissaan kiinni lelupalkkiosta.

– Koiran kanssa on vain niin siistiä mennä. Mahtavan onnistumisen kokemuksen voi saada, vaikka suoritus hylättäisiin kisassa, Koski sanoo.

Jackrusselinterrieri Rumba on vikkelä ja tottelevainen agilitykonkari. Alle 35cm säkäkorkuisten sarjassa kilpailevalta koiralta luonnistuvat kaikki esteet. Kuva: Sami Kuusivirta

Orimattilan Pennalassa treenaava koirakko valittiin reilu viikko sitten Suomen agilitymaajoukkueeseen, joka kilpailee lajin maailmanmestaruudesta syksyllä.

Saavutus on kahdeksan vuoden yhteistyön tulos. Parivaljakon kisatulokset ovat kehittyneet nousujohteisesti, ja viime vuonna agilityn SM-kisoista irtosi pronssia. Laji on kuitenkin haastava, eikä huippusuorituksiin yltäminen ole itsestäänselvyys.

 Mahtavan onnistumisen kokemuksen voi saada, vaikka suoritus hylättäisiin kisassa. Virpi Koski

– Meillä on ollut aika heikko vuosi, olemme tehneet todella vähän nollia eli virheettömiä tuloksia, mutta toisaalta onnistumiset ovat tulleet oikeissa kisoissa, Koski kertoo.

Koski ja Rumba olivat mukana maajoukkueessa myös kaksi vuotta sitten Italiassa ja vuosi sitten Itävallassa järjestetyssä European Openissa. Ennen syksyn maailmanmestaruuskisoja suuntana on Tanska ja Pohjoismaiden mestaruuskisat.

Vauhtia, muttei vaarallisia tilanteita

Agility on urheilua, jossa koiraa ohjataan liikkeen ja äänen avulla. Tavoitteena on suorittaa esterata mahdollisimman nopeasti ja virheittä.

Kenttä raikaa kun Virpi Koski ohjaa Rumbaa agilityradalla. Jokainen harrastaja luo yhteyden koiraan omalla tavallaan. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomessa on jopa 6000 aktiivista harrastajaa. Laji hyväksyttiin virallisesti urheilulajiksi muutama vuosi sitten, ja sen kattojärjestönä toimii Suomen Agilityliitto SAGI.

Virpi Koski löysi agilityn 14 vuotta sitten.

– Meillä on Rumban kanssa paketti hyvin kasassa, ja se on ilman muuta paras kaverini. Jokaisella on oma tapansa toimia, itse ohjaan koiraa paljon liikkeessä.

Virpi Kosken ja Rumban yhteistyö alkoi kahdeksan vuotta sitten. Agility-harrastus tuo iloa molemmille. Kuva: Sami Kuusivirta

Vauhdikkaassa harrastuksessa koiran ja ihmisen yhteistyö on parhaassa tapauksessa saumatonta. Ohjaajan täytyy juosta ja tehdä nopeita suunnanmuutoksia samalla, kun hän ohjeistaa radalla erilaisia esteitä ylittävää koiraa.

Reaktionopeus, räjähtävä liikkeellelähtö ja koordinaatio ovat lajin huippujen ominaisuuksia, niin myös Kosken ja Rumban. Agilityurheilijan on hahmotettava tila ja oma kehonsa, sillä esteeltä toiselle siirrytään nopeasti.Treenin aikana innostus ja vauhti tarttuvat helposti myös kentän laidalla kannustavaan yleisöön.

Palkkioksi hyvästä suorituksesta koira saa leikkiä lelulla. Kuva: Sami Kuusivirta

Koiran kehoa täytyy huoltaa säännöllisesti

Huipputasolla kilpaileva agilitykoira elää kilpaurheilijan elämää. Siihen kuuluvat säännöllinen lajiharjoittelu ja oheisharjoitukset sekä kehonhuolto fysioterapeutilla tai osteopaatilla.

– Agility on eläimelle kuormittavaa, joten sen täytyy pysyä terveenä. Koirille tulee esimerkiksi jumeja kuten ihmisillekin, Koski kertoo.

Myös omistaja joutuu pitämään kuntoaan yllä. Alle minuutin kilpailusuoritus on intensiivinen ja syke nousee nopeasti.

Toisaalta lajia voi harrastaa vaikkei kilpailisi. Se sopii kaiken ikäisille ja kuntoisille. Erikoisuutena on myös, että kaikki urheilijat iästä tai sukupuolesta riippumatta kilpailevat samoissa kisoissa. Vain koiran säkäkorkeus määrittää sarjan. Koski ja Rumba kisaavat minikoirien sarjassa.

Agility on todellista kuntoilua, vaikka esterata on yleensä noin 200 metrin pituinen. Kuva: Sami Kuusivirta

Lajin suosio kasvaa vuosi vuodelta

Kosken mukaan harrastuksen suosio kasvaa jatkuvasti. SAGI:n nettisivuilla kerrotaan, että alkeiskursseille on lähes aina enemmän halukkaita tulijoita kuin mitä seurat voivat kursseilleen ottaa. Erilaisilla kursseilla opitaan muun muassa turvallinen tapa suorittaa esteitä.

Virpi Kosken ja Rumban treenit ovat intensiivisiä, mutta molemmat ovat innoissaan ja nauttivat tekemisestä.

– Harjoittelemme aina positiivisen kautta. Yhteys koiraan kehittyy onnistumisia korostamalla, eikä virheistä huomauttelemalla.

Kosken mukaan agilityn pitää olla ennen kaikkea hauskaa, olivat kyseessä sitten kisat tai treeni.

Ennen treeniä pitää lämmitellä. Virpi Koski antaa Rumballe makupaloja, ja tämä tekee lämmittelyksi eri liikkeitä. Kuva: Sami Kuusivirta

Juttua korjattu 23.6. kello 18.09.

Koiraurheilu

Agility

Liikuntamuoto, joka perustuu ihmisen ja koiran yhteistyöhön.

Suomessa agilityn parissa liikkuu yli 13 000 harrastajaa.

Agility on saanut ideansa Englannissa vuonna 1977 esteratsastuksesta. Esteradan idea on sovitettu koirille sopivaksi.

Agilityn toi Suomeen Rolf Lundell vuonna 1986, ja vuonna 1989 siitä tuli virallinen kilpailulaji, jonka suosio kasvaa koko ajan.

Suomen Agilityliitto on säännöissään sitoutunut kansallisten ja kansainvälisten antidopingmääräysten noudattamiseen eläinten ja ihmisten harrastuksessa.

Suomen Agilityliitto
Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi