Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden mahdollisen Green Capital -teemavuoden budjetti 9 miljoonaa euroa – maksajina muun muassa Lahti sekä alueen muut kunnat

Euroopan ympäristöpääkaupungin titteliin liittyvät kustannukset jaettaisiin kaupungin, valtion, yritysten ja EU:n kesken.

Lissabon juhli vuoden 2020 Vihreä pääkaupunki -kisan voittoa Hollannin Nijmegenissä viime kesänä. Titteli tuo voittajalle 350 000 euron rahapalkinnon. Kuva: Kimmo Kangas

Lahti esittää noin 9 miljoonan euron budjettia, jos kaupunki valitaan Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuodelle 2021. Kulut jaettiin siten, että Lahti ja alueen muut kunnat maksaisivat kolmasosan, valtio kolmasosan sekä yritykset, säätiöt ja Euroopan unioni kolmasosan.

European Green Capital -kisan voittaja valitaan torstaina Oslossa. Lahden finaalivastustajat ovat Ranskan Lille ja Strasbourg.

Jos voitto tulee, teemavuoden valmistelu alkaa jo tänä kesänä, ennakoi kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Kustannukset jakautuisivat vuosille 2019–2022 ja olisivat osittain laskennallisia.

Budjetti koostuisi kolmesta osasta

Timosen mukaan kilpailun budjetti koostuisi kolmesta osasta, joista yksi on ohjelman rakentaminen vuodelle 2021.

– On pystyttävä tuottamaan sisältöjä, joita ympäristöpääkaupunkina toimiminen vaatii. Ohjelmaan kuuluvat esimerkiksi avajaiset ja kongressit.

Toisen osan muodostavat viestintä ja markkinointi.

– Jos on Euroopan ympäristöpääkaupunki, on pidettävä huolta, että kaikki sen tietävät. Viestinnän ja markkinoinnin kulut ovat tällaisessa hankkeessa huomattavat.

Euroopan ympäristöpääkaupungilla on muun muassa oltava toimisto ja henkilökuntaa, huomauttaa Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Kuva: Sami Kuusivirta

Kolmas asia ovat yleiset järjestämiskulut. Ympäristöpääkaupungilla pitää olla esimerkiksi toimisto ja henkilökuntaa.

– Kulut eivät hautaudu kaupungin yleisiin menoihin, vaan hankkeella on oma organisaatio ja oma budjetti. Jos ja kun voitamme, meidän on laitettava elokuussa toimisto pyörimään.

"Konkreettisia asioita"

Ympäristöpääkaupunkien budjetit ovat selvästi pienempiä kuin Euroopan kulttuuripääkaupungeissa, joissa kaupungin panos voi olla 20 miljoonan euron luokkaa.

Green Capital -titteli toisi kaupungille 350 000 euron rahapalkinnon, mutta pelkästään sen varaan teemavuotta ei Timosen mukaan kannata rakentaa. Ympäristöjohtaja Saara Vauramo on samaa mieltä.

– Haluaisimme järjestää vuoden näyttävästi ja niin, että pystymme toteuttamaan konkreettisia ja asukkaille suoraan hyödyksi tulevia asioita. Kyseessä ei ole pelkkä mainosbudjetti.

Vauramo huomauttaa, että teemavuoteen liittyvät tapahtumat toisivat kaupunkiin matkailijoita.

– Kaupungin maine ja brändi voivat kasvaa positiivisella tavalla, hän uskoo.

Vauramo toivoo, että ympäristöpääkaupungin ohjelmaan voitaisiin liittää osallistavaa budjetointia, jossa asukkailla olisi mahdollisuus hakea rahaa pieniin kehityshankkeisiin.

– Kilpailu toisi asukkaille uusia mahdollisuuksia hyötyä Lahden profiloitumisesta ympäristökaupungiksi.

"Verkostoista hyödytty"

Green Capital -titteli ei olisi pelkästään kaupungin juttu, korostaa Timonen.

– Asukkaat, yritykset, kunnat, kansalaisjärjestöt ja muut toimijat tekevät tämän yhdessä. Saisimme sidottua itseemme kumppaneita, jotka pysyvät mukana vuoden 2021 jälkeenkin.

Timosen mukaan esimerkiksi yrityskumppanuuksista syntyy ensin kuluja ja tuloja myöhemmin. Hänen mukaansa Lahti on jo hyötynyt ympäristöpääkaupunkikisan finalistien muodostamasta verkostosta.

Kilpailuun osallistuminen on maksanut Lahdelle muutamia kymmeniä tuhansia euroja kisaa kohti. Kilpailu on auttanut kaupunkia ylittämän itsensä ympäristöasioissa, katsoo kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.).

– Asiat ovat menneet lyhyessä ajassa mielettömiä harppauksia eteenpäin. Ilman finaalipaikkaa emme olisi pystyneet tällaisiin suorituksiin. Olemme saaneet mielettömän verkoston Euroopasta.

Green Capital

Kilpailussa 12 kriteeriä

Euroopan komission järjestämässä European Green Capital -kilpailussa vertaillaan kaupunkien kestävän kehityksen toimintaa ja tulevaisuuden tavoitteita 12 eri osa-alueella.

Kriteerit ovat ilmastonmuutoksen hillintä sekä siihen sopeutuminen, kestävä kaupunkiliikenne, kestävä maankäyttö, luonto ja biodiversiteetti, ilmanlaatu, melu, jäte, vesi, vihreä kasvu ja ekoinnovaatiot, energiatehokkuus ja hallinto.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi