Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Myrskytuulta tai tykkylunta: Lahdessa paiskitaan "etätöitä" huoltovarmuuden eteen

DNA:n verkonhallintakeskus raotti verhoa juhlan kunniaksi. Keskus on tehnyt osansa siinä, että televerkko toimii Suomessa entistä luotettavammin.

DNA:n valtakunnallinen verkonhallintakeskus on toiminut 30 vuotta Lahdessa. Osastopäällikkö Tomas Lång, ryhmäpäällikkö Visa Urpelainen ja yksikönjohtaja Tuomo Rikman asettuivat kuvaan tilanneseinän äärelle. Kuva: Ronja Koskinen

Rauli-kesämyrsky jättää jälkeensä 190 000 sähkötöntä kotitaloutta. Tykkylumi katkoo sähköjä ja pimentää 50 teleoperaattorin tukiasemaa Kainuussa.

Silloin on kiire myös Lahdessa – tarkemmin sanottuna DNA:n valtakunnallisessa liikenteenhallintakeskuksessa.

Hallintakeskus vastaa osaltaan siitä, että maan suurimpiin kuuluvan teleoperaattorin verkot toimivat toivotusti – olipa kyse mobiilista tai kiinteästä verkoista, puheesta tai laajakaistasta.

Tarkkaa sijaintia ei turvasyistä kerrota, mutta sen verran voi paljastaa, että vastikään juhlittiin keskuksen 30-vuotista toimintaa.

Punainen väri kertoo, missä tapahtuu

Juhlapäivänä meno liikenteenhallintakeskuksessa on rauhallista.

Valvojan tietokoneruutu näyttää, että noin kymmenessä DNA:n tukiasemassa oli häiriö.

– Punainen väri ei tarkoita, että tukiasema olisi poissa pelistä. Kyse on siitä, että on olemassa häiriö ja että sitä korjataan. Tavoite on tietenkin se, että häiriö ei näkyisi millään tavoin asiakkaan suuntaan. Olemme onnistunee työssämme, jos kukaan ei näe eikä kuule meistä mitään, kuvaa ryhmäpäällikkö Visa Urpelainen Lahden verkonhallintakeskuksen toimintaa.

Toimintaa hoiti aiemmin PHP, mutta vuodesta 2007 PHP:n liiketoiminta on ollut osa DNA:ta.

Vuonna 2017 DNA päätti keskittää Oulussa ja Lahdessa olleen verkonhallintansa Lahteen.

Muilla operaattoreilla on omat verkonhallinnan keskuksensa toisaalla maassa.

Lahden keskus toimii noin 20 hengen voimin. Vähintään kaksi ihmistä on aina töissä, päivät ja yöt, arjet ja juhlat.

Vieraita ei usein käy. ESS pääsi tiloihin merkkipäivän kunniaksi.

Häly Lahdessa: lumikaaos uhkaa Kainuuta

Merkkipäivä oli pienen juhlan aihe. Oli aika myös hiukan muistella niitä talvipäiviä, jolloin Lahdessakin tehtiin poikkeuksellisen vahvasti – ja kiitettävästi – "etätöitä" Kainuun suuntaan ja Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Paksun, puihin kasaantuvan ja painavan tykkylumen aiheuttama suurhäiriö iski sähköverkkoon Kainuussa, Koillismaalla ja Pohjois-Karjalassa 29. joulukuuta 2017. Seuraavana päivänä lähti Kainuuseen vaaratiedote. Toinen suurhäiriö alkoi 2. tammikuuta. Lunta pyrytti lisää, ja 4. tammikuuta lähti avunpyyntö Puolustusvoimille.

Tammikuun 6:nnen päivän vastaisena yönä tilanne paheni.

–  Verkon valvonnan perusteella näytti siltä, että hätäpuhelut alueella eivät ehkä pian enää toimisi. DNA:lta lähti saman tien tieto eteenpäin, ja työt saatiin nopeasti käyntiin, kertoo osastopäällikkö Tomas Lång.

Akkuja säästettiin laskemalla 4G-tehoja

Tilanne eli koko ajan, ja sen etenemistä ennakoitiin Ilmatieteen laitoksen sääennusteita ja eri operaattoreiden verkot yhdistävää häiriökarttaa seuraamalla. Teleoperaattoreiden lisäksi ringissä olivat sähköyhtiö Loiste ja Traficom eli silloinen Viestintävirasto ja Kainuun pelastuslaitos, joka johti kriisiryhmää.

– Tilannekuvapäiväkirjassa jaettiin tietoa ja sovittiin töistä. Tärkeimpänä oli hätäpuheluiden varmistaminen. Akkuja säästettiin laskemalla 4G-tehoja. Samalla koordinoitiin varavoiman saantia ja dieselin tankkauksia sekä tilattiin lumenaurauksia kohteisiin, Tomas Lång kertoo.

Hätäpuheluiden tarvitsema verkon peitto säilyi kuin säilyikin alueella.

Evakuointeja harkittiin, mutta niitä ei sittenkään tarvittu. Vasta 8. tammikuuta tilanne helpottui. Vikoja saatiin korjatuksi enemmän kuin uusia syntyi. Vaara oli ohi.

Erillisverkot tarjoaa perustan

Kansainvälisesti harvinaisen laajaa ja monialaista yhteistyötä on tehty Suomessa jo vuosien ajan.

Yhteistyölle antaa pohjan valtionyhtiö Suomen Erillisverkkojen tarjoama Krivat-järjestelmä. Krivatin suurin voimannäyttö on saatu juuri Kainuun lumikaaoksen hoidossa vuodenvaihteessa 2017–2018.

– Lopputulos oli paras mahdollinen alueen asukkaiden kannalta, ja se oli varmaan lopulta myös teleoperaattorien etu oli, että asiat hoituivat yhteiskunnan etu ensimmäisenä, toteaa verkonhallinnasta vastaava johtaja Tuomo Rikman DNA:sta.

Hän on erittäin tyytyväinen operaattorien, sähköverkkoyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyöhön, josta kiitosta on antanut myös valvova viranomainen Traficom.

Kun Rovaniemellä pimeni

Myrskyjen ja muiden kriisien varalta harjoitellaan jatkuvasti.

Silloin keskiössä on alan toimijoiden yhteinen Häty-ryhmä, jonka Traficom perusti vuonna 2013.

Kovin harjoitus on ollut vuoden 2014 Valve. Rovaniemelle ja ympäristöön tehtiin pitkin iltaa laajoja, pisimmillään noin tunnin sähkökatkoja. Katkojen vaikutusalueella oli kaiken kaikkiaan lähes 30 000 taloutta. Harjoituksesta oli rajattu pois tärkeitä kohteita, kuten Lapin keskussairaala ja terveysasemia.

Viat ovat vähentyneet

Häiriöt viestintäverkoissa ja -palveluissa ovat vähentyneet 2010-luvulla selvästi, ilmenee Traficomin keräämistä tilastoista.

Liikennettä ja viestintää valvova viranomainen kirjaa merkittävimmät eli A-, B- ja C-luokan häiriöt.

A-luokan häiriöksi lasketaan vähintään 100 000 puhelimenkäyttäjään vaikuttava vika tai televisiokuvan puuttuminen vähintään 300 000 katsojalta.

C-luokan raja on 1 000 puhelimenkäyttäjää ja 50 000 televisionkatsojaa.

C-luokan häiriöitä rekisteröityi vuonna 2018 vajaat 40, kun vuosikymmenen alkuvuosina määrä nousi useina vuosina vähintään 120:een.

Isommat eli A-tason häiriöt ovat vähentyneet noin 20 tapauksen tasolta parina viime vuonna noin 10:een.

– Sähköverkkoihin tehdyt investoinnit säävarman verkon rakentamiseksi tosiaan näkyvät siinä, että sähkökatkoksista johtuvat häiriöt ovat vähentyneet. Lisäksi noin 10 vuotta on kehitetty yhteistyötä teleyritysten, sähköyritysten, tele- ja sähköurakoitsijoiden sekä viranomaisten kanssa, mikä on merkittävästi vaikuttanut siihen, että häiriöitä on saatu vähenemään, toteaa turvallisuussääntely-yksikön päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Traficomista.

Yhteistyö näkyy varautumisena ja korjausvoimien varaamisena tuleviin myrskyihin ja tykkylumitilanteisiin, jolloin häiriöitä voidaan jopa ennalta ehkäistä ja korjata mahdollisimman nopeasti.

Häiriöt ovat vähentyneet erityisesti matkaviestinverkoissa. Kiinteässäkään viestintäverkossa häiriöt eivät ole lisääntyneet.

Vuosi 2019 lähestyy puoliväliä.

– Kokonaisuutena tämän vuoden kehitys on ollut hyvin samankaltainen viime vuoden kanssa. Kuukausittaiset erot häiriöissä voivat olla suuria. Sähkökatkoista johtuvat häiriöt painottuvat kesäkuukausille (ukkosmyrskyt) ja loppuvuoteen (tykkylumitilanteet), Juutinen kertoo.

Perussääntö on se, että tukiaseman tulee toimia vähintään kolme tuntia sähköttä. Sinä aikana laajojen katkojen aikana pystytään tilanteen mukaan kriittisimpiin paikkoihin toimittamaan varavoimaa, esimerkiksi aggregaatti.

Kalle Puttonen
kalle.puttonen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi