Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Laskinohjelmisto lopetti toimimisen kesken lahtelaisnuoren yo-kokeen – lakki tuli, mutta tonni jäi saamatta

Roope Viljakaisen matematiikan yo-koe keskeytyi loppumetreillä, sillä laskinohjelmisto ei toiminut. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan digitaaliset yo-kokeet ovat aiheuttaneet vähemmän ongelmia kuin paperiset kokeet.

Roope Viljakaisella oli huonoa tuuria matematiikan ylioppilaskokeessa, sillä laskinohjelmisto lakkasi toimimasta. Viljakainen toivoo, että ohjelmistojen ongelmiin valmistuaduttaisiin Ylioppilastutkintolautakunnassa paremmin. Kuva: Ronja Koskinen

On tiistai 26. maaliskuuta. Lahden yhteiskoulun lukion abiturientti Roope Viljakainen valmistautuu pitkän matematiikan ylioppilaskokeen tekemiseen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun matematiikan koe tehdään sähköisesti. Kyseessä on myös viimeinen vaihe vuonna 2016 aloitetusta ylioppilastutkinnon vaiheittaisesta digitalisoitumisesta.

Kahdesti matematiikan olympiavalmennuksessa olleen nuorukaisen olo on kokeessa rauhallinen. Silmissä siintää koulun tuhannen euron stipendi, joka annetaan lähes täyden pistemäärän matematiikan yo-kokeessa saaneelle opiskelijalle.

Kello lähenee yhtä. B1-osan viimeisen tehtävän vastaus katoaa kuin tuhka tuuleen. Onneksi Viljakaisen opettaja on painottanut kokeen tallentamista vastausten välillä ja vastaus saadaan ongittua kokeen muistista lähes kokonaisuudessaan. Helpotuksen huokaus.

Viljakainen siirtyy B2-osaan, joka on kokeen viimeinen ponnistus. Yllättäen laskinohjelmisto lakkaa toimimasta. Seuraavien tuntien aikana kokeen valvojat soittavat monta kertaa Ylioppilastutkintolautakunnalle (YTL), kokeilevat kolmea eri tietokonetta ja neljää eri USB-tikkua sekä vaihtavat datakaapelin. Mikään ei auta.

Se, että luvataan lisäaikaa, ei oikein tunnu missään, kun laskinta ei saada toimimaan. Roope Viljakainen, viime kevään abiturientti

Viljakaiselle luvataan kokeeseen lisäaikaa reilun tunnin verran, mutta konetta ei saada toimimaan. Aina välillä abiturientti näkee välähdyksen tehtävistä ja kirjoittaa kokeeseen perusteluja, miten lähtisi tehtävää laskemaan, jos laskinohjelmisto toimisi. Lopulta on aika luovuttaa.

Koulussa opeteltiin yhden ohjelmiston käyttö, koska sen oletettiin riittävän

Takaisin kesäkuuhun. Viljakainen on edelleen ärtynyt maaliskuun tapahtumista. Tarinalla on sikäli onnellinen loppu, sillä Viljakainen valmistui ylioppilaaksi ja sai matematiikasta vieläpä laudaturin. Tonni jäi kuitenkin saamatta.

– Stipendin menettäminen ärsyttää eniten, Viljakainen tunnustaa.

YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä ei tunnista haastattelun yhteydessä kerrattua Viljakaisen tapausta, mutta kehuu opiskelijan toimintaa, jossa hän yritti laskimen ongelmista huolimatta selittää matemaattista ajattelukykyään.

Tähkä muistuttaa, että Viljakaisen tapausta vastaavassa tilanteessa opiskelija olisi voinut tuoda kokeeseen kämmenlaskimen mukanaan tai hän olisi voinut käyttää järjestelmän muita laskinohjelmia. Matematiikan kokeissa saa käyttää apuvälineinä YTL:n määräysten mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja aina syksyn 2020 kokeeseen saakka.

Viljakaisen mukaan koulussa aloitettiin laskinohjelmiston pääasiallinen käyttö jo ensimmäisestä vuodesta lähtien, mikä oli omiaan valmistamaan oppilaita suoriutumaan digitaalisesta yo-kokeesta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Koska kämmenlaskimia ei oltu koulussa käytetty, ei hän osannut varautua sillä myöskään kokeeseen.

– En usko, että kellään meidän koulussa kokeessa olleella oli kämmenlaskinta mukanaan, enkä tiedä, onko edes koululla kämmenlaskimia enää. Lisäksi lasku oli sellainen, ettei sitä olisi voinut suorittaa muilla koulussa opettelemillamme ohjelmilla, Viljakainen sanoo.

Hänen mukaansa muita tarjolla olleita ohjelmistoja ei koulussa oltu käytetty, sillä oletuksena oli, että opeteltu ohjelmisto toimii ja sen pitäisi riittää.

Tähkän mukaan kevään matematiikan kirjoituksissa tapahtui pari sellaista tilannetta, joissa opiskelija syötti ohjelmaan niin monimutkaisen matemaattisen lausekkeen, ettei ohjelma kyennyt laskeman sitä ja jumittui.

– YTL ei voi antaa opiskelijalle ohjelman käyttöneuvontaa kesken ylioppilaskokeen, vaan ohjelman käyttö opetellaan lukion aikana, Tähkä sanoo.

Viljakainen ei Tähkän selitystä sellaisenaan niele.

– Testasimme erilaisia lausekkeita koetilanteessa, ja sama laskinohjelmisto sai suoritettua ne kokeen jälkeen vaivatta, hän kertoo.

Digitaalinen yo-koe ei aina taivu paperiversioksi

Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina 7. kesäkuuta, että sipoolaisen abiturientin äidinkielen kokeen kirjoittamisesta ei tullut tietokoneongelmien takia mitään ja oppilas lähetettiin kotiin. Koululta oli ehdotettu YTL:lle, että kokelas voisi tehdä aineen käsin, mutta siihen ei saatu lautakunnalta lupaa.

Lopulta sipoolainen oppilas pääsi kuitenkin valmistumaan. Hänen äidinkielen arvosanansa muodostui poikkeuksellisesti aiemmin suoritetun lukutaidon kokeen ja lukion raportin pohjalta.

Viljakainen on seurannut aiheen uutisointia. Hänen mukaansa YTL:n olisi pitänyt valmistautua yllättäviin tilanteisiin paremmin. Hänenkin tilanteessaan olisi ollut tärkeää, että kokeelle olisi ollut vaihtoehtoinen suoritustapa.

Digitaaliset yo-kokeet eivät välttämättä taivu paperiversioksi, muistuttaa Tähkä.

– Kokeessa analysoidut aineistot voivat olla sellaisia, joita ei voida paperisena esittää, kuten videoita.

Viljakainen kritisoi YTL:ää myös siitä, ettei hänen kohdallaan koneen jumittumisesta johtuvaa pitkää odotusaikaa tai sen vaikutusta loppukokeen suorittamiseen huomioitu juuri mitenkään.

– Se, että luvataan lisäaikaa, ei oikein tunnu missään, kun laskinta ei saada toimimaan. Mitä minun olisi pitänyt tehdä kokeessa ilman laskinta, Viljakainen sanoo.

Tähkän mukaan lautakunnassa otetaan kyllä huomioon, onko odotuksesta aiheutunut merkittävää haittaa opiskelijan suoritukselle.

– Viivästys otetaan tarvittaessa huomioon kokeen arvostelussa, Tähkä kertoo.

Viime keväänä Lahdessa kävi myös ainakin yksi tapaus, jossa oppilas ei päässyt valmistumaan ylioppilaaksi, sillä hän oli tehnyt äidinkielen kokeessa virheellisesti suomi toisena kielenä kokeen.

Tähkän mukaan väärän kokeen valitsemisia on tapahtunut paperikokeidenkin aikana.

– Jos opiskelija huomaa kesken kokeen, että hän on aloittanut väärän kokeen, voidaan koe vielä vaihtaa käynnistämällä koe uudelleen. Mikäli opiskelija huomaa tehneensä väärän kokeen vasta koetilanteen jälkeen, niin silloin tilanne on erittäin valitettava, mutta koe hylätään. Tänä keväänä tällaisia tapauksia oli vain muutama.

Merkittäviä viivästyksiä alle prosentilla koesuorituksista

Kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistui 40 271 kokelasta ja yksittäisiä koesuorituksia tehtiin reilu 125 000.

Keväällä tekniikkaan liittyviä satunnaisia ongelmia oli esimerkiksi datakaapeleiden ja verkkoyhteyksien hitauden kanssa. Tähkän mukaan teknisistä ongelmista johtuvia yli tunnin mittaisia viiveitä ilmeni kuitenkin vain puolella prosentilla tutkintokerran koesuorituksista.

Kaikkiaan Tähkän mukaan digitaalinen koe on aiheuttanut vähemmän ongelmia, kuin paperiset kokeet.

– Keväällä 2018 paperisia osasuorituksia jäi muutamia pysyvästi kadonneeksi ja useita kymmeniä tilapäisesti kadonneeksi. Eli digitaalinen järjestelmä parantaa oppilaiden oikeusturvaa tältä osin, kun esimerkiksi postikuljetuksessa kadonneita suorituksia ei tarvitse jännittää.

Tähkä sanoo, että jokaisen tutkintokerran kohdalla analysoidaan edellisen tutkintokerran asioita ja aina luvassa on pienempiä tai isompia kehityskohtia.

– Ensi vuonna parannuksia on tulossa esimerkiksi koetilan palvelimeen ja verkkojen toimintaan liittyvään kuormitustestaukseen.

Liitolle kantautuu positiivista palautetta

Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) palautekanaviin kantautuu entistä vähemmän yhteydenottoja digitaalisiin yo-kokeisiin liittyen. SLL:n puheenjohtajan Roosa Pajusen mukaan vuosien saatossa palaute on lisäksi muuttunut aiempaa positiivisemmaksi.

– Etenkin silloin, kun tehtiin ensimmäisiä digitaalisia yo-kokeita, niin palautetta tuli paljon. Silloin palaute oli enemmän negatiivista, sillä digitaalinen koe oli uutta ja muutos pelotti, Pajunen kertoo.

Kevään aikana SLL:lle ei olla myöskään valitettu kokeen aikana ilmenneistä ongelmista ja mahdollisista erikoisista tilanteista.

– Tällaiset yhteydenotot menevät varmasti muille toimijoille, kuten Ylioppilastutkintolautakunnalle.

Pajunen sanoo, että SLL suhtautuu digitaaliseen ylioppilaskokeeseen positiivisesti ja hän uskoo, että tulevaisuudessa digitaalisuus mahdollistaa yhä monipuolisempia ja vuorovaikutteisempia yo-kokeita.

Ylioppilaskoe

Sähköisesti tietokoneella

Kokelas tuo yo-kokeeseen oman tietokoneensa, johon ei tarvitse tehdä mitään pysyviä muutoksia, kuten ohjelma-asennuksia.

Kokelas käynnistää tietokoneen YTL:n toimittamalta USB-muistilta, joka sisältää lautakunnan Linux-pohjaisen käyttöjärjestelmän.

Lisäksi koejärjestelmä koostuu kahdesta palvelimesta sekä suljetusta paikallisesta verkosta. Kokeen aikana kokelas ei pääse esimerkiksi surffailemaan internetissä.

Lukion rehtori on ennen koetilaisuuden alkua ladannut kryptatut eli salatut kokeet verkkopalvelusta. Kokeet tuodaan koetilan palvelimelle ja salaus avataan YTL:n toimittamilla purkukoodeilla.

Koetilannetta harjoitellaan etukäteen myös niin sanottujen katastrofitilanteiden varalle, jollaisia voisivat olla esimerkiksi tietokoneen tai tietoliikennekytkimen vaihtaminen.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi