Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Viikonlopun vieras

Säteilyturvakeskus ei kommentoinut lehtikirjoitusta – tapaus sysäsi asikkalalaisen Anu-Liisa Röngän väitöstutkijaksi

"Asioilla voi olla ihmisille eri merkityksiä. Silti me voimme kurotella kohti toisiamme."

Anu-Liisa Rönkä viihtyy Lahden kaupungin kirjastossa. Hänen yöpöydällään lepää kasa tutkimuskirjallisuutta, mutta väitösprojektin jälkeen aikaa jää myös kaunokirjallisuudelle. Kuva: Sami Kuusivirta

Väitöskirja sai kipinänsä, kun Lahden kaupungin viestintäpäällikkö Anu-Liisa Rönkä huomasi viisitoista vuotta sitten Helsingin Sanomissa yleisönosastokirjoituksen, jossa kaksi lääkäriä pohtivat kännykän säteilyn vaaroja. Viikkoa myöhemmin lehteen ilmestyi vastaus, jossa oltiin eri mieltä. Teknologiateollisuuden edustajan mukaan säteily ei ollut vaarallista.

Rönkä kiinnostui tapauksesta ja jäi odottamaan, tulisiko säteilyturvakeskukselta vielä kolmas selittävä kirjoitus. Sellaista ei kuitenkaan julkaistu.

– Kiinnostuin aiheesta aluksi yleisön edustajana. Pikkuhiljaa kiinnostuksesta kasvoi tutkimus, jonka varsinainen kohde on tapausesimerkkiä yleisemmällä tasolla, Rönkä sanoo.

Viestinnän asiantuntija väitteli menneellä viikolla siitä, miten erimielisyyksiä herättäviä aiheita, kuten kännykän säteilyä, voitaisiin käsitellä julkisuudessa rakentavasti.

Ajatus tohtoriksi väittelemisestä syntyi askel kerrallaan, ja tutkimuksen tekeminen työn ohessa on ollut ajoittain rankkaa. Urakka kulki mukana aamuissa, viikonlopuissa ja lomilla kolmentoista vuoden ajan.

– Kysyin taannoin tyttäreltäni aiheesta, ja hän vastasi, että ainahan sinä olet tehnyt tutkimusta.

Miten viestiä epäselvistä aiheista?

Säteilyn tai vaikkapa sisäilman kaltaiset monimutkaiset asiat herättävät usein paljon kiivasta keskustelua ja puhetta oikeasta tai väärästä tiedosta.

Lahden kaupungin viestintäpäällikkö Anu-Liisa Röngän väitöstutkimus "Kohti vuorovaikutteista riskiviestintää – Tapausesimerkkinä langattoman viestintätekniikan säteily" otti kantaa ajankohtaiseen aiheeseen. Kuva: Sami Kuusivirta

Tutkijan mukaan on täysin arkijärjen mukaista, että tutkijat puolustavat omia tuloksiaan, mutta keskustelun kannalta olisi hedelmällistä, että eri tulkinnat puhuisivat keskenään. Erimielistä asiantuntijatietoa ei pitäisi leimata liian nopeasti oikeaksi tai vääräksi. Rönkä vertaa epäselvää riskitapausta ilkeään ongelmaan, joka on sekava keskustelun vyyhti. Siinä voi olla epäselvää, mikä on edes ongelma.

– Riskin määrittely riippuu toisinaan siitä, keneltä kysytään. Yhtä oikeaa tai väärää ei aina pystytä osoittamaan.

Tutkimuksensa tuloksena Rönkä ehdottaa, että olisi järkevää katsoa tietomassaa kokonaisuutena. Epäselvissä tapauksissa myös heikko tieto on joidenkin mielestä oleellista, nimenomaan kokonaiskuvan kannalta. Ja se on oleellista varsinkin keskustelun kannalta, Rönkä painottaa.

– Kun esimerkiksi säteilystä kerrotaan virallista tietoa, viestien muotoilussa pitäisi huomioida kokonaisuus. Myös heikko tieto pitäisi selittää osana keskustelua.

Rönkä on aina halunnut pitää tutkimuksen tiukassa yhteydessä käytäntöön, jotta se olisi arkielämälle jollain tavalla hyödyllinen.

Väitöskirjatutkimus on suomenkielinen, mikä on nykyään melko harvinaista.

– Etenkin yhteiskuntatieteiden tutkimusta pitäisi yhä tehdä myös suomen kielellä ja yrittää kirjoittaa niin, ettei tieto marginalisoitusi vain muutaman tutkijan käyttöön, jos edes heille.

Viestintä voi olla kasvun väline

Viestintä on Röngälle henkilökohtaisesti tärkeä aihe. Hänen mielestään kirjoittamalla voi kehittää itseään, ja kirjoittamalla hyvin voi viestiä hyvin. Röngän mukaan viestin kirjoittaminen toiselle on parhaimmillaan vahva inhimillisen vuorovaikutuksen teko. Kaikkein arvokkaimpia hänelle ovat nykyään viestit, jotka on haluttu tehdä toiselle tunteella ja tositarkoituksella. Mieluiten vielä sellaisessa muodossa, joka säilyy. Käsinkosketeltavan kirjan tai kirjeen muoto tuo viestiin oman arvonsa.

– Siinä onnistutaan jakamaan merkitys, ei pelkästään tietoa. Emme aina todellakaan tarvitse tietoa, vaan haluamme kokemuksen siitä, että olemme samassa merkitysmaailmassa. Silloin jaamme yhteisöllisyyttä muiden kanssa.

Intohimo poiki myös taannoin yrityksen, jossa Rönkä pitää verkkokursseja kirjoittamisesta. Hänen mukaansa olisi hyvä, jos pystyisimme tarkastelemaan, mitä meille kuuluu ja mitä on tapahtunut. Itsensä kanssa voi olla vuorovaikutuksessa kirjoittamalla.

– Kun tuntuu, että voimavarat ovat vähissä, asian kirjoittaminen selkiyttää mieltä. Itseäni päiväkirjan kirjoittaminen on auttanut monissa vaikeissa elämäntilanteissa.

Unelma toimittajan työstä vaihtui viestintään

Tutkimuksensa avulla Rönkä on osaltaan ottanut kantaa yhteiskuntaan, tehnyt siis sitä, mistä jo nuorena haaveili. Lapsuutensa Oulussa kasvanut Rönkä kävi koulua aikoinaan sanomalehtitaloa vastapäätä.

– Ajattelin aina, että sen hullumpaa hommaa ei olekaan kuin toimittajan työ.

Anu-Liisa Röngän mukaan viestinnän voimaa ei aina hyödynnetä tarpeeksi. Hän kannustaa kaikkia kirjoittamaan elämästään vaikkapa päiväkirjaan. Kuva: Sami Kuusivirta

Myöhemmin juuri se alkoi kuitenkin tuntua kiinnostavalta. Tiedotusopin opinnot Tampereen yliopistossa valmistivat alalle, mutta ensimmäinen vakituinen työkokemus olikin tiedottajan työ. Siitä seurasi ura viestinnän asiantuntijana.

Viestijä muutti puolisonsa ja lastensa kanssa Vääksyyn vuonna 1998. Tuolloin Lahteen töihin tullut Rönkä näkee Päijät-Hämeen yhtenä kokonaisuutena. Vääksystä on lyhyt pyrähdys Lahteen.

Lahden kaupungin viestintäpäällikkönä Röngän erikoisalaa on kaupunkiympäristö, johon kuuluvat kaikki kaduista kukkaistutuksiin ja kaavoituksiin.

Tulevaisuudessa työ vaihtuu kaupungin työyhteisöviestintään. Kaikki menestyvät organisaatiot tarvitsevat hyvin toimivaa viestintää, ja Rönkä on kouluttautunut myös työnohjaajaksi.

Työnohjaaja on harvoin kovin nuori, koska ammatissa koko eletty elämä toimii yhtenä työkaluna. Oma persoona ja kokemukset ovat tärkeitä. Joskus ohjauskeskustelu on parhaimmillaan, kun pystyy peilaamaan toisen sanomaa siihen, millaisen elämän on itse elänyt.

– Asioilla voi olla ihmisille täysin eri merkityksiä. Silti me voimme kurotella kohti toisiamme, Rönkä kuvailee.

Lahden kauneus hätkähdyttää ja ilahduttaa

Kun Anu-Liisa Rönkä kävelee aamuisin Aleksanterinkatua pitkin töihin, hän näkee kaupungin kauneuden.

– Sellaisena hetkenä, kun aurinko paistaa viistosti ja valaisee Aleksia, saatan aidosti ajatella, että vau, kylläpä on tunnelmallista.

Toisenlainen sykähdyttävä kaupunginosa on siellä, missä on vihreää tai sinistä. Rönkä kertoo pitävänsä Vesijärven rantaraitista Jalkarannasta Niemen kärkeen. Sen kaltaisia on vain harvassa. Hän kuvailee reittiä ainutlaatuiseksi jopa Euroopan mittakaavassa.

– Toivon rauhallista ja seesteistä elämää. Kiirettä haluaisin vähemmän. Siksi on mukavaa, että väitöskirjaprojekti on nyt ohi.

Rönkä toivoo tempon hidastamista koko yhteiskunnalle. Hänen mukaansa kiihtyvässä ja kiihkeässä maailmassa olisi usein eduksi, ettemme reagoisi heti kaikkeen vaan miettisimme joskus yön yli. Ammattilaisen näkökulmasta myös viestien kulku kiihtyy, mutta jos mietitään viestin vaikuttavuutta, nopeus ei aina ole tärkeintä. Ajoitus sen sijaan on.

Viestinnän ammattilainen

Anu-Liisa Rönkä

Syntyi Oulussa vuonna 1966.

Opiskeli tiedotusoppia Tampereen yliopistossa, josta valmistui maisteriksi vuonna 1995.

Asuu Vääksyssä rivitalossa puolisonsa kirjailija Petri Tammisen ja koiransa Ressun kanssa. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista lasta.

Väitöskirjatutkimus riskiviestinnästä valmistui kesällä.

Työskentelee Lahden kaupungin viestinnässä kaupunkiympäristön parissa ja työnohjaajana.

Täydennä virkkeet

Tohtori jatkaa viittä ajatusta

Väitöskirjan tekemisen jälkeen aion nukkua öisin.

Arvostan kuuntelemisen taitoa.

Ärsyttävintä on ymmärtää tahallaan väärin.

Käyn mielelläni töissä.

Lahti on vienyt sydämeni.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi