Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden mäkinen maasto on riskitekijä pyöräonnettomuuksille, valtaosa haavereista jää tilastoimatta – "Vauhti nousee aika hurjaksi ja on vaaratilanteita tarjolla"

Matkakeskukselta Asemantaustaan usein pyöräilevän Terhi Huggin mukaan matkakeskuksen läheisissä risteyksissä on oltava tarkkana. "Pyöriä tulee monesta suunnasta." Kuva: Juha Peurala

Mäkiset ja vilkasliikenteiset tiet sekä alikulkutunnelit ovat vaaranpaikkoja lahtelaisille polkupyöräilijöille ja näiden seassa liikkuville jalankulkijoille.

– Haasteena on se, että seutu on Salpausselän harjun vuoksi kohtuullisen mäkistä. Paikoissa, joissa on pyöräilijöiden ja kävelijöiden yhdistetty väylä ja vauhti kohoaa, tuppaa tulla osumaa. Mitään erityistä onnettomuuskertymäkohtaa ei kuitenkaan ole, sanoo Liikenneturvan Lahden toimipisteen koulutusohjaaja Ari-Pekka Lattu. Hänen mukaansa Lahti edustaa kevyen liikenteen loukkaantumisten ja kuolematapausten määrässä maan keskiarvoa. Lattu kuitenkin huomauttaa, että pyöräilytapaturmista vain murto-osa päätyy virallisiin tilastoihin. Asiantuntija-arvioiden mukaan jopa kymmenet tuhannet haaverit jäävät kirjanpidolta vuosittain pimentoon.

– Fakta on, että ihminen nuolee haavansa ja jatkaa sitten matkaa.

Kilpapyörät herättävät pahaa verta

Lahtelaisen kuntopyöräilyseura Royal Cycling Teamin toimitusjohtaja Erkki Wahlfors mainitsee vaaranpaikoiksi etenkin tunnelit, joissa kevyen liikenteen väylät risteävät.

– Kun ajaa kirkkaassa auringonpaisteessa ja laskeutuu tunneliin, hetken aikaa on pimennossa ennen kuin silmä tottuu.

Hänen kokemustensa mukaan keskustassa ongelmallinen on Vesijärvenkadun ja Aleksanterinkadun risteys.

– Ihmisillä on vielä oppimista siinä, että löytävät pyörätielle ja jalankulkuväylälle. Siinä mennään vähän ristiin rastiin.

Wahlforsin mukaan etenkin kilpapyörät herättävät toisinaan jalankulkijoissa pahaa verta.

– Ne liikkuvat kovemmalla nopeudella ja hiljaa. Pyörissä ei ole myöskään kelloa, joten esimerkiksi koiranulkoiluttajat eivät välttämättä kuule lähestyvää pyörää.

Wahlforsin mukaan kilpapyöräilijöiden onkin paras ajaa mahdollisuuksien mukaan autotien laidassa.

Vesijärvenkadulla rytisee

Vesijärvenkatu on viime vuosina korostunut sellaisten onnettomuuksien näyttämönä, joissa osallisena on ollut joko polkupyöräilijä tai jalankulkija. Tämä selittyy paitsi vilkkaalla liikenteellä myös nopeilla vauhdeilla ja monilla risteyksillä. Keskiviikkona Vesijärvenkatua pyörällä alas laskenut Juuso Haffuer kiittelee vanhan linja-autoaseman viereisiä Kartanonkadun pyöräilybaanoja.

– Se on hyvä sekä kävelijöille että pyöräilijöille.

Ydinkeskustassa pyöräileviä ihmisiä jalankulkijat katsovat Haffuerin mukaan joskus hieman ”kurttuisasti.”

– Eivät ole ehkä vielä tottuneet siihen, että uusia pyöräteitä on tuolla niin paljon.

Haffuerin mukaan keskustan suojatiekohdat ovat toisinaan haastavia.

– Kävelijät saattavat tulla hieman puskan takaa pyöräilyväylälle. Siinä pitää olla itsekin tarkkana, Haffuer sanoo. Itse hän ei ole kuitenkaan joutunut vakaviin vaaratilanteisiin.

– Minulla on silmät päässäni ja käytän niitä.

Lahtelaiset Niko Vilkuna ja Juuso Haffuer ovat hyvillään siitä, että kaupunki on satsannut viime vuosina pyöräteihin. Kuva: Juha Peurala

"Kellon soittaminen otetaan usein kettuiluna"

Erityistä tarkkuutta kannattaa koulutusohjaaja Latun mukaan noudattaa suurimpien mäkien lisäksi esimerkiksi Mustankallion tunnelissa.

– Tunnelissa pyöräilijöiden pitäisi mennä ajoradalla. Kun he ajavat jalkakäytävää pitkin, vauhti nousee aika hurjaksi ja siinä on vaaratilanteita tarjolla.

Lattu muistuttaa, että kevyen liikenteen väylillä pyöräilijöillä on velvollisuus varoa jalankulkijoita. Hänen mukaansa moni ei tiedä, että jalankulkija saa yhdistetyllä väylällä valita puolen jolla kulkea.

– Ihmisillä on todella pinttynyt ajatusmalli, että jalankulkijan tulee mennä oikeaa reunaa. Tämä herättää välillä ristiriitatilanteita, Lattu sanoo. Hän kehoittaa pyöräilijöitä myös rohkeaan varoituskellon käyttöön.

– Kellon soittaminen otetaan usein ihan turhaan kettuiluna.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi