Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hollolalainen Ilkka Sipilä on tuomaroinut sahtikisoja yli 20 vuotta – "Hautajaissahdin teko on vaikeinta"

Suomalainen olut, sahti, on kulkenut hollolalaisen Ilkka Sipilän mukana läpi elämän.

Hollolan sahtimestaruuskisoja tuomaroiva Ilkka Sipilä on toiminut pestissä yli 20 vuotta. Tuomarit arvioivat juoman maun lisäksi värin ja tuoksun. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomalainen olut ja perinnejuoma sahti voi olla monelle vierasta, mutta sahtiharrastaja ja -yrittäjä Ilkka Sipilälle se on miehen omien sanojen mukaan tullut tutuksi jo äidinmaidossa. Hollolainen Sipilä maistoi mietoa sahtia ensimmäisen kerran 4-vuotiaana perheen joulupöydässä.

– Sahtia join ennen kuin maistoin edes limpparia, hän kertoo.

Kerran juoma paransi myös Sipilän koulumenestystä. Keskikoulun viimeisellä luokalla sahtipitäjä Hämeenkyröstä kotoisin ollut uskonnon opettaja kysyi Sipilältä ja tämän ystäviltä, miten heidän kotikylissään Hollolassa ja Nastolassa valmistettiin sahtia. Kun Sipilä kertoi heillä käytettävän kuumia kiviä, opettaja innostui niin, että pyysi Sipilää pitämään esitelmän aiheesta.

– Meillä ei ollut yhtään uskonnon koetta sinä vuonna. Silti uskonto oli ainoa kymppi todistuksessani.

Hollolasta sahdinteko seurasi myös opiskelijaelämään ja Helsingin yliopistoon, jossa Sipilä luki maa- ja metsätaloustiedettä. Opiskelukavereidensa kanssa hän teki sahtia, jota tarjoiltiin, maisteltiin ja arvioitiin porukassa.

Tuomari tuntee sahdin syvimmän olemuksen

Ilkka Sipilän isän 1960-luvulla tekemä sahdinsekoitusmela on nähnyt monien juomien valmistuksen. Kuva: Sami Kuusivirta

Sipilä arvostelee sahteja edelleen. Hän tuomaroi tulevana viikonloppuna Hollolan sahtimestaruuskisoja, kuten on tehnyt jo yli 20 vuotta.

Kisojen tuomareiksi kutsutaan tunnettuja sahdin ystäviä ja harrastajia. He käyvät tehtäväänsä varten kurssin, jolla Sipilän mukaan "pureudutaan sahdin syvimpään olemukseen". Hän ei itse ole koskaan kilpaillut, sillä tekee sahtia ammatikseen ja kisat on tarkoitettu kotivalmistajille.

Kuntarajat eivät määritä alueellisten kilpailujen osallistujia, sillä ne pidetään perinteisten sahtipitäjien mukaan. Jokaisen pitäjän voittajaksi julistettu sahtitaituri pääsee edustamaan kotipaikkaansa SM-kisoihin, jotka pidetään elokuun alussa Hartolassa. Näin esimerkiksi Hämeenkoski saa oma osallistujan, vaikka kuuluukin Hollolaan.

Sahtimestaruuskisojen ajankohta on vakio, jotta osallistujat osaavat ajoittaa kilpailutuotteensa valmistuksen nappiin.

– Yhtenä vuonna pidimme kaksi vuotta aiemmin varattujen häiden takia SM-kisat eri aikaan kuin normaalisti. Se oli virhe ja tuli paljon äkäistä palautetta, kun sahdit menivät pilalle, Sipilä muistelee ja naureskelee.

Pienpanimointoilu tuo uusia sahtiharrastajia

Erilaisilla mallassekoituksilla voi vaikuttaa paljon sahdin lopputulokseen. Kuva: Sami Kuusivirta

Uudet harrastajat ovat onneksi löytäneet sahdin maailman viime vuosina yleistyneiden pienpanimo-oluiden kautta. Monet, erityisesti nuoret miehet, ovat kiinnostuneet oluiden alkuperästä ja alkaneet panna niitä kotonaan.

– Meillä on tänä vuonna kisoissa muutama uusi osallistuja, jotka ovat alkaneet tehdä sahtia totisesti. He ovat valmistaneet nyt monta eri sahtia ja maistattaneet tutuilla, jotta saisivat päätettyä, millä lähtevät kisaamaan. Odotan heidän tuotoksiaan innolla, kertoo Sipilä.

Sahdissa ensin arvioidaan aromia, joka paljastaa juomasta jo paljon. Sen mahdollisista virhetuoksuista voi esimerkiksi päätellä, onko juoma pilalla.

Seuraavaksi katsotaan väriä. Sahtia on aina keltaisesta mustaan riippuen siitä, millaista mallasta on käytetty. Eri puolilla Suomea suositaan eri värisiä sahteja. Yleensä menestyneimmät juomat ovat kuitenkin hämäläiseen tapaan tummahkon punaruskeita. Väristä ja mahdollisesta vaahdon muodostumisesta myös voi päätellä, onko sahti keskenkäynyttä tai menossa jo vanhaksi.

Parhaassa sahdissa ei maistu alkoholi vaan se on täyteläistä, vähän hedelmäistä ja jälkimaussa vivahtaa kataja.

"Sahteja on yhtä paljon kuin tekijöitäkin", Sipilä kertoo. Kuvassa sahtimallasta, karamellimallasta ja paahdettua mustaa ohramallasta. Kuva: Sami Kuusivirta

Mallas, hiiva ja lämpötila ratkaisevat

Sahdin valmistaminen on koko päivän urakka. Jos aloittaa aamulla seitsemän aikaan, juoman hiivaosa on valmis vasta illalla kuuden jälkeen. Työ aloitetaan sekoittamalla melalla vesi ja mallasseos.

Hollolan Hirvessä on kaksi vanhaa kuurnaa, joista toinen on 1700- ja toinen 1800-luvulta. Kuva: Sami Kuusivirta

– Sanotaan, että sahdintekijälle on eduksi, jos kaivo on kaukana. Vettä ei nimittäin saa olla liikaa, Sipilä kertoo.

Tuloksena syntynyttä niin sanottua mäskiä käännellään ja kuumennellaan useassa vaiheessa. Sipilän omistamassa Hollolan Hirvessä tehdään erityistä kivisahtia, jota varten mäskiä kypsytetään tiputtamalla sekaan hehkuvan kuumia kiviä.

Mäskiä kuurnataan eli siivilöidään tämän jälkeen 2–3 tuntia valelemalla sen päälle kuumaa vettä. Syntyvä vierre valutetaan kuurnan pohjaa pitkin maitotonkkiin.

Vierteeseen sekoitetaan leivinhiivaa, joka saa sen käymään. Tässä vaiheessa seoksen lämpötila ja sen vaihtelut ovat erityisen tärkeitä, sillä ne erottavat sahdit toisistaan. Muuten variaatiota juoman makuun ja väriin saa esimerkiksi käyttämällä mallasseoksessa eri viljoja, jotka ovat eri tavoilla paahdettuja.

– Maltaasta tulee sahdin ruumis ja hiivasta sielu, Sipilä kuvailee.

Mukana myötä- ja vastoinkäymisissä

Sahti on perinteinen hämäläinen juhlajuoma. Sipilän mukaan 1960-luvulla seudun kaikissa juhlissa tarjottiin sahtia. Sipilän kummitädin häihin tehtiin Hollolan Hirvestä löytyvällä 1700-luvun kuurnalla satoja litroja sahtia.

– Ne olivat kaksipäiväiset häät. Kaikki juotiin.

Nykyään sahdin sesonkia ovat Sipilän mukaan juhannus, joulu ja pääsiäinen. Perinteiset sahdintekijäperheet tarjoavat sitä myös muun muassa syntymäpäiväjuhlissa ja hirvipeijaisissa. Joka talosta ei kuitenkaan enää sahtia saa, sillä tilalle ovat tulleet oluet ja viinit.

– Minusta suomalaisen ruuan kanssa pitäisi olla suomalaista juomaa, Sipilä toteaa.

Sahdin pitää saada tekeytyä ainakin kaksi viikkoa eikä se säily pitkään, joten se tehdään usein tiettyä tilaisuutta varten. Välillä elämän traagisuus voi kuitenkin yllättää.

– Hautajaissahdin teko on vaikeinta. Olen tehnyt sahdit isäni ja äitini hautajaisiin, ja onneksi ne onnistuivat, Sipilä kertoo.

Toisin kuin viiniä maistellessa, olut ja sahti pitää nielaista, jotta voi arvoida oikeanlaista suutuntumaa. Kuva: Sami Kuusivirta

Sahti ei ole vain juomaa. Se on myös kulttuuri, jonka ympärille on muodostunut juoman tekemisestä ja historiasta kiinnostuneiden yhteisö. Sipilä kertoo, että esimerkiksi viime kesänä Hollolan Hirvessä vieraili ryhmä, jossa oli olutharrastajia Kanadasta ja Ranskasta asti.

– Heidän kanssaan saunoimme ja maistelimme oluita, sahteja ja pontikkaa. Oli hauskaa vaihtaa ajatuksia oluen historiasta. Yleensä samoista asioista kiinnostuneet ihmiset tulevat hyvin toimeen.

Hollolan sahtimestaruuskisat järjestetään Hollolan kotiseutumuseossa lauantaina 15.6. kello 10–12.

Perinnejuoma

Sahti

Sahtia pidetään maailman vanhimpana vielä valmistettavana oluena.

Nimitys sahti mainitaan kirjakielessä ensimmäisen kerran vasta vuonna 1678 eli myöhäiskeskiajalla. Sana sahti tulee ruotsinkielisestä kantasanasta saft, joka tarkoittaa mehua. Se sopiikin makeahkolle, mutta vahvalle juomalle hyvin.

Erään teorian mukaan talonpoikaisolutta alettiin kutsua sahdiksi verojen välttämiseksi. Juomalle haluttiin antaa toinen nimi, jotta se eroaisi ruotsalaisten virkamiesten linnoissa juomasta, humalalla maustetusta linnaoluesta. Näin siitä ei peritty maksuja.

Suurin ero tavalliseen olueen tulee erilaisesta hiivasta, maltaasta ja humaloinnista.

Lähde: Ilkka Sipilän luku sahdista Hollolan kotiseutukirjasta
Elina Nissinen
elina.nissinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi