Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Yhtymä suistamassa Lahden talouden 26 miljoonaa miinukselle –  "Puhutaan ihan järkyttävistä summista"

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen toiminta puhuttaa. "Nyt on kyllä annettu niin rauha, että siellä mennään ties missä", sanoo Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ennakoi tammi-huhtikuun talouslukujen perusteella koko vuodelle 34 miljoonan euron suuruista alijäämää, josta 25 miljoonaa euroa kohdistuisi Lahteen. Kuva: Pirjo Kamppila

Lahden kaupungin tulos uhkaa painua raskaasti miinukselle. Tammi-huhtikuun tilanteeseen pohjautuva talouden seurantaraportti ennakoi koko vuodelle 26 miljoonan euron suuruista alijäämää.

– Puhutaan ihan järkyttävistä summista, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) luonnehtii.

Kaupungin talousnäkymiä synkentää Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tälle vuodelle ennakoima 34 miljoonan euron alijäämä. Lahdelle olisi luvassa yhtymältä 25 miljoonan euron suuruinen lisälasku.

Rostedt pitää tilannetta todella huolestuttavana.

– Näyttää siltä, että hyvinvointiyhtymän talous on kriisiytynyt täysin. Yhtymä on tällä hetkellä ihan vapaassa pudotuksessa, hän toteaa.

Kuntien talous ei kestä

Viime vuonna Lahden maksuosuus yhtymällä kasvoi yli viidellä prosentilla ja ylittyi noin 15 miljoonalla eurolla. Rostedtin mukaan on pelättävissä, että kustannusten kasvu kiihtyy entisestään.

– Jos tällaisia lukuja on tässä kohtaa vuotta, mitä luvut ovat vuodenvaihteessa? Onko 40 miljoonaa euroa taulussa?

Omistajakuntien talous ei kestä yhtymän menojen nykyistä kasvuvauhtia, huomauttaa Lahden kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Rostedt. (kok.). Kuva: Mirja Hussain

Rostedt huomauttaa kuntien talouden kriisiytyvän nopeasti, ellei yhtymän menoja saada kuriin.

– Lahden talous kestää tätä pari vuotta, mutta kestävätkö Kärkölä, Iitti ja Hartola edes tätä vuotta?

Esimerkiksi Iitissä lisälaskun kattamiseksi olisi korotettava kunnallisveroa 2,5 prosenttiyksiköllä.

– Kunnat ovat kohta kaikki valtion sylissä tai Lahden ovea kolkuttamassa.

"Mennään ties missä"

Hyvinvointiyhtymä ilmoitti viime viikolla käynnistävänsä koko organisaatiota ja henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Yt-menettely antavat uudelle toimitusjohtajalle Marina Erholalle mahdollisuuden luoda organisaation omiin tarkoituksiinsa sopivaksi, uskoo Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.).

Yhtymää parin vuoden ajan luotsannut toimitusjohtaja Eetu Salunen jätti tehtävänsä helmikuussa. Yhtymän valtuuston varapuheenjohtajana toiminut Hildén myöntää, että yhtymän johtamisessa on ollut ongelmia.

– Kun Salunen tuli ja hallitus vaihtui, puheenjohtaja (Ville Skinnari, sd.) oli sitä mieltä, että nyt pitää antaa rauha. Nyt on kyllä annettu niin rauha, että siellä mennään ties missä, hän toteaa.

Johtamisella on iso merkitys hyvinvointiyhtymässä, sanoo Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hildén (sd.). Kuva: Katja Luoma

Yt-menettely on Hildénin mukaan hoidettava siten, ettei ruohonjuuritasolla synny paniikkia.

– Palvelut on tuotettava. Voidaan tehdä paljon asioita ja johtamisella on iso merkitys.

Kuluja voidaan Hildénin mielestä karsia esimerkiksi palveluverkkoa tiivistämällä.

– Yhtymällä on 190 toimipistettä, joka on mielestäni hirveän iso määrä.

"Vastuunpakoilua"

Yhtymähallitusta hyvinvointiyhtymän perustamisvaiheessa johtanut Francis McCarron (kok.) arvosteli 6. kesäkuuta julkaisemassaan Facebook-kirjoituksessa Ville Skinnaria "räikeästä vastuunpakoilusta". Skinnari johti yhtymähallitusta kahden vuoden ajan.

"Ministeri Ville Skinnari jätti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä jälkeensä vain savuavat rauniot ja jätti niiden raivaamisen toveri Kari Lempiselle", McCarron kirjoitti.

McCarronin mielestä yhtymähallitus lykkäsi korjaustoimia.

"Skinnarin omaneduntavoittelun takia joudutaan nyt ja tulevaisuudessa tekemään päätöksiä, jotka ovat paljon ikävämpiä ja jotka koskettavat monen kotitalouden arkea".

Skinnari ei ole halunnut kommentoida McCarronin avautumista.

"Nykymalli johtaa tuhoon"

Rostedtin mielestä yhtymän hallitus ei ole tehnyt toimenpiteitä, joita talouden korjaaminen vaatisi.

– Prosesseja ei ole laitettu kuntoon. Integraatiota ei ole tehty niin kuin pitää. Sieltä puuttuu monta asiaa. Sairauslomien määrä on yhtymässä korkea. Sekin on johtamiskysymys.

Ville Skinnari (sd.) johti yhtymän hallitusta kaksi vuotta. Kuva: Lauri Rotko

Yt-menettelyssä on Rostedin mukaan uskallettava tehdä "riittävän suuria asioita".

– Tämä malli, jolla on toimittu kaksi viime vuotta, ei johda muuhun kuin lopulliseen tuhoon.

Rostedt pitää tärkeänä, että henkilöstöä kuullaan yhtymää uudistettaessa.

– Moni ihminen on sanonut, että heillä olisi hurjasti hyviä ideoita, miten asioita voitaisiin tehostaa ja saataisiin kulurakenteita pois. Se vaatii tiettyjä satsauksia perusterveydenhuoltoon sekä päihde- ja sosiaalipuolelle. Nyt kulut syntyvät väärissä paikoissa.

"Kestäviä ratkaisuita"

Kymmenen kunnan kaikista sote-palveluista vastaava hyvinvointiyhtymä perustettiin vuoden 2017 alussa. Tuolloin oli tavoitteena, että koko yhtymän alueella kustannukset kasvavat viiden vuoden aikana 40 miljoona euroa.

– Vuoden 2017 budjetissa Lahdella oli 345 miljoonaa euroa yhtymän ostoihin. Jos 25 miljoonan lisälasku toteutuu, käytämme tänä vuonna yhtymään 389 miljoonaa euroa, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.) toteaa.

Hyvinvointiyhtymä vastaa kaikista sote-palveluista kymmenessä Lahden alueen kunnassa. Kuva: Katja Luoma

Lisäys vuoden 2017 budjetoituun summaan olisi siis pelkästään Lahdessa 44 miljoonaa euroa eli lähes 13 prosenttia.

– Olemme päässeet sellaiselle laukalle, että 40 miljoonaa euroa on käytetty jo. Tärkeintä on saada muutettua järjestelmää rakenteellisesti niin, että tulee kestäviä ratkaisuita, joilla turvataan tulevat vuodet, Mäntylä sanoo.

Yhtymäkokousmalli läpi?

Yhtymän perussopimusta on tarkoitus muuttaa siten, että omistajakunnilla olisi nykyistä suoremmat mahdollisuudet vaikuttaa toimintaan. Yhtymävaltuuston tilalle tulisi yhtymäkokous, johon kunnat nimeäisivät edustajansa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että yhtymäkokousmalli olisi menossa läpi, vaikka Heinola ja Sysmä ovat torjuneet perussopimuksen muuttamisen. Muutos toteutuu, jos sitä vastustavia kuntia on enintään kolme.

– Hollola päättää ensi viikolla ja Iitti kahden viikon päästä. Oletus on, että Hollola on muutoksen kannalta, koska heidän aloitteestaan se on lähtenyt. Iitin hallitus esittää perussopimuksen hylkäämistä, Hildén kertoo.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi