Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Anne Arjovuo on lahtelaispäiväkodin odotetuin vieras: "Suureen sydämeen mahtuu monta ihmistä"

Anne Arjovuo nauttii vapaaehtoistyöstään lasten parissa ja odottaa lasten kohtaamista yhtä paljon kuin lapset Annea. Kuvassa vasemmalla päiväkoti Lumikellon lapset: Alma Vallius, Juho Tolonen ja Sulo Vallius. Kuva: Ronja Koskinen

Luomupäiväkoti Lumikellon työntekijät laittavat altaan keskelle ruohikkoa ja avaavat vesihanan. Pieni poika nappaa vesiletkun käteensä ja suihkii sen sadettajapäällä ystäviään viileämmäksi. Riemunkiljahdukset täyttävät helteisen pihamaan Jokimaalla.

– Tule leikkimään Anne, huutaa 4-vuotias Alma Vallius.

Pian kohti vesisuihkua kirmaa myös 41-vuotias Anne Arjovuo. Onni on ollut matkassa, sillä uimapuku jäi sattumalta laukkuun Arjovuon aamuiselta uimareissulta.

Torstai on yksi viikon odotetuimmista päivistä Lumikellossa, sillä Arjovuo saapuu vierailulle. Tämä ei ole korulause tai liioittelua. Haastattelu keskeytyy jatkuvasti, sillä lapset kaipaavat Arjovuota mukaan leikkeihin.

– Tulen ihan kohta, Arjovuo huikkaa.

– Sekin on sanottava, että lasten on hyvä oppia kärsivällisyyttä. Tätä olen yrittänyt myös opettaa, hän kertoo.

Arjovuo saapuu Lumikelloon kellon tarkkuudella monen kassinsa kanssa, jotka sisältävät sekä sisä- että ulkoleluja. Päiväkodissa Arjovuo leikkii lasten kanssa. Hän muistaa jokaisen lapsen nimen ja iän. Lapset kertovat mahdollisia lelutoiveita seuraavalle viikolle ja nekin Arjovuo muistaa tarkasti. Jos jollain Lumikellon lapsista on syntymäpäivä, muistaa Arjovuo senkin ja tuo pienen kierrätyslahjan päivänsankarille.

Päivän päätteeksi Arjovuo pakkaa laukkunsa, palatakseen seuraavalla viikolla uusien lelujen kera.

– Kiertelen kirpputoreja silloin tällöin ja löydän suurimman osan leluista sitä kautta, Arjovuo selittää ja esittelee laukkuaan, jossa on saippuakuplavälineitä kokonaiselle komppanialle.

Yhteen viikkoon mahtuu noin 80 lasta

Päiväkodissa käyminen on Arjovuolle vain yksi etappi tarkkaan suunnitellun viikon varrella. Arjovuo käy viikoittain säännöllisesti ilahduttamassa laskujensa mukaan jopa 80 lasta eri puolilla Lahtea ja Hollolassa.

Anne Arjovuo auttaa Aapo Aaltosta vesisuihkun ylhäälläpitämisessä luomupäiväkoti Lumikellon pihalla. Kuva: Ronja Koskinen

Hoivatyö on lievästi kehitysvammaiselle Arjovuolle vapaaehtoistyötä. Elämiseen tarvittavan rahan hän saa työkyvyttömyyseläkkeestä. Arjovuo sanoo tekevänsä hoivatyötä mielellään, vaikka siitä ei maksetakaan palkkaa.

– Käyn päiväkodeissa, perheissä ja useamman perheen pihapiirissä. Käyn myös yhden kehitysvammaisen luona lähes viikoittain ja yhden mummon luona, joka on vanha perhetuttu. Hoidan myös koiria. Suureen sydämeen mahtuu monta ihmistä, Arjovuo sanoo.

Kaikki paikat, joissa Arjovuo tekee vapaaehtoistyötä, on löydetty tuttavien ja ystävien kautta. Hänen mukaansa lasten kanssa leikkiminen on kaikista mieluisinta puuhaa.

– Täytyy sekin sanoa, että minulla on ollut vahva hoivavietti aina lapsesta asti. Lapsena leikin paljon nukeilla ja hoivasin niitä. En ole käynyt tähän mitään kursseja, vaan kaikki tulee luonnostaan, Arjovuo kertoo.

Päiväkodin vakiovieras jo neljä vuotta

Lapset eivät ole ainoita, jotka saavat paljon irti Arjovuon vierailusta. Lumikellon lastenohjaajan Katja Menzel-Lahtisen mukaan Arjovuo osaa heittäytyä mukaan lasten leikkeihin monia aikuisia paremmin.

– Anne on luonteeltaan todella tarkka ja suunnitelmallinen, mutta lasten kanssa hän vapautuu ja elää hetkessä. Voin itsekin ottaa oppia siitä, miten Anne käyttäytyy lasten kanssa, Menzel-Lahtinen suitsuttaa.

– Tästä jää aina itsellekin hyvä mieli, Arjovuo tuumaa.

Lumikellon lastenohjaajan Katja Menzel-Lahtisen mukaan Anne Arjovuon vierailut päiväkodissa ilahduttavat niin aikuisia kuin lapsia. Menzel-Lahtisen sylissä kuvassa istuu Simo Ylönen. Kuva: Ronja Koskinen

Lumikellon lastenohjaaja Kristiina Kylliäinen puolestaan sanoo, että Arjovuo on loistava esimerkki siitä, miten pyyteettömästi ja itse siitä numeroa tekemättä voi ilahduttaa muita ihmisiä ja saada siitä itsekin sisältöä elämäänsä.

Kylliäisen, Menzel-Lahtisen ja Arjovuon tiet kohtasivat vuosia sitten Lahdessa Sylvia-kodissa, jossa Kylliäinen ja Menzel-Lahtinen olivat töissä. Ystävyys säilyi ja myöhemmin Arjovuo on hoitanut esimerkiksi sekä Kylliäisen että Menzel-Lahtisen poikia. Kun kaksikko neljä vuotta sitten perusti Lumikellon ryhmäperhepäivähoidon, on Arjovuo kuulunut päiväkodin vakiovieraisiin.

– Anne on hirveän hyvä lasten kanssa ja osallistuu myös päiväkodin kevät- ja joulujuhliin. Toki tämä on ala, jossa vaaditaan tiettyä vastuuta ja siksi Anne ei voi tehdä tätä työtä yksin, mutta näillä vierailuilla voimme osaltamme tukea Annen ammatillista kehitystä, Kylliäinen sanoo.

Vapaa-aika kuluu urheillessa ja lukiessa

Lahdesta kotoisin oleva Arjovuo on käynyt koulua Sylvia-kodissa ja opiskellut muun muassa hotelli- ja ravintola-alaa ammattikoulussa. Kun hän ei tee vapaaehtoista hoivatyötä, hän viettää aikaansa miesystävänsä kanssa sekä urheilee ja lukee.

– Käyn iltaisin lenkillä kello kahdeksalta. Kerään lenkillä roskia ja pulloja. Minusta on tärkeää, että luonto säilyisi puhtaana. Pulloista saan myös lisätuloja, Arjovuo kertoo.

Luomipäiväkoti Lumikellon lasten mukaan Anne Arjovuo tuo aina tullessaan uusia leluja. Tällä kertaa Arjovuon mukana päiväkotiin kulkeutuivat saippuakuplavälineet, joita kuvan ottamisen hetkellä käyttivät Alma Vallius ja Jatta Tolonen. Kuva: Ronja Koskinen

Hän paljastaa harrastuksekseen myös englannin kielen opettelun. Missään oppitunneilla Arjovuo ei käy, vaan hän pyrkii hakeutumaan keskusteluihin ulkomaalaisten kanssa, jotta kielitaito kehittyisi.

– Esimerkiksi bussissa saatan jutella. Ulkomaalaiset tykkäävät siitä, kun puhun heidän kanssaan, Arjovuo kertoo.

Omatoimisesti ja yksin asuva Arjovuo sanoo olevansa todella tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä.

– Tulevaisuudelta toivon, että saisin tehdä tätä hoivatyötä mahdollisimman pitkään, hän tuumaa.

Vammaisuus ja työelämä

Vain murto-osa palkkatyössä

Kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Kehitysvammaisuuden vaikutus yksilön elämään vaihtelee paljon.

Kehitysvammaisuuden syitä on monia. Kehitysvamman syy jää tuntemattomaksi noin 30 prosentissa vaikeista ja 50 prosentissa lievistä kehitysvammoista.

Suomessa arvioidaan olevan noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä.

Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä. Kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset osallistuvat työelämään monin tavoin. Vain noin 500 henkilöä tekee työsuhteista palkkatyötä, vaikka useammalla tuhannella olisi siihen rahkeita.

Kehitysvammaisten työllistymistä tuetaan muun muassa kehitysvammaliiton, kuntien TE-palvelujen, vammaispalvelujen sekä erilaisten organisaatioiden kautta.

Lähde: Kehitysvammaliitto
Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi