Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lemmikkien ongelmakäytös järkyttää jälleen, kun kaksi koiraa raateli kolmannen hengiltä Lahdessa – "Koira kyllä huomaa, jos omistaja hermoilee"

Aggressiivinen koira on useimmiten jotakin hyvin yleistä rotua. Pureminen ei ole koiran rodusta kiinni, vaan omistajan toiminnasta.

Dora Paalanen, Jonne Paalanen, Johan Teras ja Nayade Cabral käyvät koirapuistossa Lexin ja Luan kanssa. Heille on tärkeää, että isot koirat on koulutettu hyvin. Kuva: Anssi Hietamaa

Lahden Liipolan koirapuistossa on iloinen tunnelma, kun kolme koirakaverusta temmeltää yhdessä. Omistajat Jonne ja Dora Paalanen tutustuivat puistossa kahden muun koiran omistajiin, ja ystävyys on jatkunut säännöllisillä tapaamisilla.

Näyttävistä ulkomuodoistaan huolimatta Luna, Lexi ja Lua ovat leppoisia karvakorvia, joiden kanssa omistajilla ei ole ollut ongelmia. Dora Paalasen mielestä ihmisten pitäisi luottaa enemmän siihen, että koirilla on keskinäisessä vuorovaikutuksessaan hyvät vaistot.

– Koira kyllä huomaa, jos omistaja hermoilee sen kanssa, sanoo myös Nayade Cabral.

Viime aikoina muutamia ongelmatapauksia

Omistajan suhde lemmikkiin nousi puheenaiheeksi, kun poliisi tiedotti tiistaina tapauksesta, jossa kaksi isoa koiraa raateli kolmannen koiran hengiltä Lahdessa. Hämeen poliisista kerrotaan, että kaikki eläimet olivat kytkettyinä, mutta kahden suurikokoisen koiran ulkoiluttaja ei pystynyt pidättelemään lemmikkejä, vaan ne ryntäsivät pienen koiran kimppuun.

Aikaisemmin keväällä keskustelua aiheutti karannut rescue-koira, jonka poliisi joutui lopettamaan ampumalla. Ikävä tapaukset ovat järkyttäneet ja aiheuttaneet kuhinaa myös keskustelupalstoilla.

Orimattilalaisen eläintenkouluttajan ja koiraterapeutin Kirsi Liikasen mukaan kaikki koiranomistajat voisivat petrata siinä, että koira opetettaisiin ohittamaan lajitoverinsa neutraalisti.

– Ei pitäisi antaa oman koiran tuijotella vastaantulevaa. Jos toinen rähisee, niin vastaantuleva voi esimerkiksi provosoida sitä tuijottamalla.

Liikasen mukaan koirakoulussa käyminen on onneksi yleistynyt. Tarjontaan on tullut paljon yksityisiä kouluja, mutta myös yhdistykset järjestävät kursseja. Silti aina riittää niitä, jotka eivät koe kouluttamista tarpeelliseksi.

– Peruskoulutuksen idea on ennaltaehkäistä ongelmia. Jokainen pentu on uusi yksilö, joka on reilua opettaa käyttäytymään urbaanissa ympäristössä.

Jonne Paalasen Luna-koira on nuori, mutta tottelevainen. Lemmikin kouluttamisessa Paalanen luottaa vuosien kokemukseen perheensä koirista. Kuva: Anssi Hietamaa

Koirakoulu auttaa eläintä ja omistajaa

Koirahyökkäyksiä on ilmoitettu poliisille tänä vuonna liki 550 ja määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti.

– Keskustelua koirarotujen mahdollisesta vaarallisuudesta käydään vuosittain, kun tulee tapauksia, joissa koira on purrut, kertoo Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijan Susanna Ahlström.

Ahlströmin mukaan aggressiivisesti käyttäytyvä koira on useimmiten jotakin hyvin yleistä rotua. Puremat eivät linkity tiettyihin rotuihin vaan siihen, miten eläintä on pidetty. Koirien lisäksi ongelmia voi tulla minkä tahansa lemmikin kanssa, jos se hankitaan ilman tietotaitoa.

Eläinten hyvinvointilain valmistelun yhteydessä on noussut esiin ajatus ennen lemmikkieläimen hankintaa suoritettavasta kortista, mutta lakiesitykseen ei ole ajateltu lisätä pätevyysvaatimuksia. Ahlström pitää asiaa kuitenkin tärkeänä, ja muun muassa Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto tarjoaa koiranomistajille koulutusta.

Säyseä siperianhusky Lua nauttii auringosta koirapuistossa. Johan Teras ja Nayade Cabral ovat harmissaan niiden puolesta, joiden koirien kimppuun on hyökätty. Kuva: Anssi Hietamaa

Iso koira voi pysyä hallinnassa

Myös Kirsi Liikasen mukaan aggressio-ongelmia voi tulla mille tahansa koiralle. Toki jos koira on iso ja voimakasluonteinen, ongelma on yleensä suurempi kuin pienen koiran kanssa.

– En halua leimata mitään tiettyjä rotuja. Oikeissa käsissä koira kuin koira on mukava ja ihmisystävällinen.

Joissain EU-maissa, kuten Tanskassa, laadittiin muutama vuosi sitten lista koiraroduista, joiden omistaminen on lailla kiellettyä. Kieltolistalla olevat rodut ovat tyypillisesti voimakasluonteisia ja vaativat asiantuntevan koulutuksen. Susanna Ahlströmin mukaan Tanskassa tehtiin lain säätämisen jälkeen seurantatutkimusta, jossa kävi ilmi, etteivät puremat vähentyneet vaikka tietyt rodut kiellettiin.

– Suomessa ei ole nähty järkeväksi listata mitään tiettyjä koirarotuja vaarallisiksi.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi