Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Raiskausepäily syyttäjälle lähes kaksi vuotta tapahtuneen jälkeen – oikeusasiamieheltä nuhteita lääkärille ja poliisille

Hämeessä tutkinta-ajoissa suurta vaihtelua.

Kuva: Timo Filpus

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on nuhdellut oikeuslääkäriä ja Helsingin poliisia seksuaalirikoksen tutkinnan pitkittymisestä.

Henkilö ilmoitti joutuneensa törkeän raiskauksen uhriksi elokuussa 2016. Hänet tutkittiin samana päivänä Helsingin yliopiston oikeuslääkäriasemalla. Häntä kuulusteltiin kaksi päivää myöhemmin.

Rikoksesta epäilty otettiin kiinni noin viikko teosta. Hän kiisti syyllisyytensä.

Sen jälkeen asiat etenivät verkkaisemmin. Oikeuslääkärin lausunto tuli poliisille elokuussa 2017. Poliisin esitutkintapöytäkirja valmistui kesäkuussa 2018. Syyttäjän pyynnöstä poliisi teki lisätutkintaa, jonka pöytäkirja valmistui viisi kuukautta myöhemmin.

Tämän vuoden tammikuussa syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen.

Raiskauksesta rikosilmoituksen tehnyt henkilö pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, onko esitutkinta hoidettu kohtuullisessa ajassa.

"Ei yksittäistapaus"

Alkuripeyden jälkeen tutkinta eteni hitaasti. Yksi keskeinen syy oli, että esitutkinnan kannalta välttämätön oikeuslääkärin tutkimustodistus valmistui niin hitaasti.

Todistuksen laati erikoistuva lääkäri helmikuussa 2017. Sen tarkastanut vastuulääkäri halusi todistukseen korjauksia. Hyväksytty versio lähti poliisille elokuussa. Todistuksen liikkeistä helmi-elokuussa oikeusasiamies ei ole saanut selvitystä.

Todistuksen laatinut lääkäri, vastuulääkäri ja oikeuslääketieteen osaston johtaja ovat myöntäneet oikeusasiamiehelle, että tutkimustodistusten laadinta kestää yleisemminkin liian kauan. Syynä on muun muassa prosessin monivaiheisuus.

Petri Jääskeläinen pitää huolestuttavana sitä, että kyse ei ole yksittäistapauksesta. Hän on pyytänyt oikeuslääketieteen osastoa ilmoittamaan, miten se aikoo korjata tilanteen.

Seksuaalirikoksen tutkinta Helsingin poliisilaitoksessa kesti liian kauan, katsoo oikeusasiamies kanteluratkaisussaan. Kuva: Sami Lettojärvi

Jääskeläisen mielestä myös poliisi olisi voinut toimia ripeämmin saatuaan pitkään viipyneen lääkärintodistuksen, "vaikka otettaisiin huomioon yksikön muut työtehtävät".

Poliisin olisi pitänyt toimia ripeästi varsinkin siitä syystä, että esitutkinnan pitkä kesto oli jo tuossa vaiheessa sen tiedossa.

Oikeusasiamies Jääskeläinen kiinnittää poliisin huomiota siihen, että "seksuaalirikosten joutuisa esitutkinta tulisi pyrkiä turvaamaan".

Hämeessä viime vuonna keskimäärin 8 kuukautta

Hämeen poliisilaitokselle ei ole tehty vuoden 2014 jälkeen yhtään kantelua, joka koskisi seksuaalirikoksen viipynyttä esitutkintaa. Tiettävästi kanteluja ei ole tehty myöskään poliisihallitukselle tai oikeusasiamiehelle; poliisilaitos saa kantelusta tiedon, kun siltä pyydetään kopio esitutkintapöytäkirjasta.

Seksuaalirikosten keskimääräinen tutkinta-aika Hämeen poliisissa on olut viiden viime vuoden aikana 7–10 kuukautta. Viime vuonna keskimääräinen tutkinta-aika oli 8 kuukautta.

Vaihtelu maakuntien kesken ja eri vuosina on ollut suurta. Lyhimmillään tutkinta-aika on ollut Päijät-Hämeessä 2014, noin 4 kuukautta. Pisimmillään seksuaalirikosten tutkinta on kestänyt keskimäärin lähes 16 kuukautta, sekin Päijät-Hämeessä 2017.

Seksuaalirikosten tutkinta-ajat ovat pidempiä kuin kaikkien rikoslakirikosten (ilman liikennerikoksia) tutkinta-ajat. Syitä tähän on useita, kertoo rikosylikomisario Martti Hirvonen. Varsinkin lapsiin kohdistuneitten rikosten tutkinta vaatii aikaa.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi