Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hallitusohjelma pyrkii tekemään perheistä tasa-arvoisempia – Lahden päivähoitojohtaja ja yksinhuoltaja odottavat konkretiaa

Uusi hallitusohjelma pyrkii parantamaan erilaisten perheiden keskinäistä tasa-arvoa ja päivittää varhaiskasvatuslakia. Halittusohjelma ei kuitenkaan tarjoa montaa konkreettista keinoa tavoitteidensa saavuttamieksi, sanoo Lahden Seudun Yhden Vanhemman Perheet -yhdistyksen puheenjohtaja. Kuva: Mirja Hussain

Uutta hallitusohjelmaa on kehuttu varhaiskasvatusta parantavana. Lahden kaupungin päivähoitojohtajan Mika Harjun mukaan uuteen hallitusohjelmaan kirjatut keskeiset asiat ovat subjektiivisen oikeuden palauttaminen, ryhmäkoon palauttaminen aiemmalle tasolle sekä varhaiskasvatusmaksujen alentaminen.

Hallitusohjelmaan on Harjun mukaan kirjattu lisäksi paljon varhaiskasvatukseen liittyviä asioita, mutta ne ovat merkitty selvityksen alaisiksi, eikä niiden konkreettisia vaikutuksia Lahteen tai Päijät-Hämeeseen voi vielä arvioida.

– Tällä hetkellä olo on lähinnä odottava esimerkiksi aikataulujen ja konkretian suhteen. Päätökset tulevat varmasti vaikuttamaan siten, että varhaiskasvatuslakia tullaan uudistamaan jossain vaiheessa ja se tulee tietysti vaikuttamaan myös Lahdessa, Harju tuumaa.

Hallituspuolueiden paljon suitsuttama subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ei vaikuta Lahdessa, jossa täysimääräinen subjektiivinen päivähoito-oikeus palautettiin vuoden 2018 elokuussa.

Harjun mukaan myös uuteen hallitusohjelmaan kirjattu yli 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentyminen aiheuttaa Lahdessa vain vähän toimenpiteitä.

– Lahdessa jo nyt suurin osa päiväkodeista noudattaa uuden hallitusohjelman mukaista suhdelukua, jossa on yksi hoitaja seitsemää lasta kohden. Noin 20 ryhmässä Lahdessa yhtä hoitajaa kohden on kahdeksan lasta, eli näihin uudistus tulee vaikuttamaan, Harju sanoo.

Noin kolmasosa suomalaisperheistä ei ole perinteisiä ydinperheitä

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden lisäksi yksi hallituksen suurimmista perheitä koskevasta uudistuksesta on perhevapaauudistus. Hallitus aikoo uudistaa perhevapaita niin, että jatkossa sekä isillä että äideillä on yhtä paljon kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita ja molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti. Lisäksi perhevapaat tulevat sisältämään vapaasti valittavan vanhempainvapaanjakson. Käytännössä vanhempainvapaan määrä siis nousee.

Suomessa jo noin kolmasosa kaikista perheistä ei ole enää perinteisiä ydinperheitä. Esimerkiksi uusperheiden ja sateenkaariperheiden määrä on Suomessa kasvanut. Hallitusohjelmassa sanotaankin, että perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Lahden Seudun Yhden Vanhemman Perheet -yhdistyksen puheenjohtaja Sari Heinonen sanoo, että ainakin perhevapaauudistuksesta jää edelleen niin sanotun patenttiperhe-tyylisen ajattelun maku, jossa perheeseen kuuluvat sekä äiti että isä.

– Perhevapaan kohdalla ei ole kerrottu, miten toimitaan tilanteessa, jos isä tai äiti ei halua pitää vapaataan, eli siirtyvätkö perhevapaakuukaudet toisen käytettäviksi. Mielestäni ohjelmassa jää epäselväksi myös se, miten erilaiset perhemuodot otetaan perhevapaauudistuksessa huomioon, Heinonen sanoo.

Maksuton toisen asteen koulutus rahaakin arvokkaampi

Päijät-Hämeessä yhden vanhemman perheiden osuus kaikista perheistä on enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee kymmenellä eurolla. Tällä hetkellä yksinhuoltajakorotus on 53,30 euroa kuukaudessa.

Hallitus aikoo nostaa myös 4. ja 5. lapsen lapsilisiä 10 eurolla sekä opintorahan huoltajakorotusta 25 eurolla. Heinosen mukaan rahallisen tuen lisääminen on hyvä asia, vaikka summa itsessään ei ole suuri.

– Tuo neljännen ja viidennen lapsen korotus on vähän vitsi melkein. Itselläni on neljä lasta, joista yksi on nyt 18. Laskennallisesti minulla on siis vain kolme lasta, vaikka täysi-ikäinen asuu yhä kotona. Lapsilisää pitäisi maksaa pidempään ylipäätään, Heinonen sanoo.

Tavoitteiden konkretia jäi uupumaan, eli tarpeeksi tuntuvat muutokset ja sitovat aikataulut. Lahden Seudun Yhden Vanhemman Perheet -yhdistyksen puheenjohtaja Sari Heinonen

Hänen mukaansa suurempi vaikutus pienituloisten sekä yksinhuoltajien rahapussiin on sillä, että hallitus on päättänyt nostaa oppivelvollisuutta toisen asteen opintoja koskevaksi ja tekee toisen asteen opinnoista samalla maksuttomia.

– Nuoren vieminen lukioon tai ammattikouluun voi olla todella kova ponnistus, joten tämä uudistus tulee vaikuttamaan paljonkin, Heinonen tuumaa.

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto osallistui Heinosen mukaan hallitusohjelman tekoon yhdessä poliittisten päättäjien kanssa ja vaikuttamistyö näkyy osaltaan myös hallitusohjelmassa.

– Silti tavoitteiden konkretia jäi uupumaan, eli tarpeeksi tuntuvat muutokset ja sitovat aikataulut. Tätä voi verrata esimerkiksi ilmastotavoitteisiin, jotka on naulattu aika tiukasti ja määritelty täsmällisesti, Heinonen napauttaa.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi