Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Jos palvelut eivät pelaa, perheitä ei kiinnosta tulla" – Lahden sivistyslautakunnan johtoon nouseva Maria Mäkynen haluaa katkaista syrjäytymiskierteen

Koulutuksen eriytymistä tutkinut Maria Mäkynen (sd.) kertoo olleensa Kivimaan koulussa "hulivili", joka saattoi pelata korista vielä silloinkin, kun tunti alkoi.

Maria Mäkynen (sd.) kävi peruskoulun Lahden Kivimaalla. Nyt hän tekee väitöskirjaa työn murrosta osaamisen vajeen näkökulmasta. Kuva: Sami Kuusivirta

Koulun pihalla keinutaan ja potkitaan jalkapalloa rakennuksen keltaiseen seinään. Kivimaan koulun välituntileikit ovat tuttuja Lahden sivistyslautakunnan uudelle puheenjohtajalle Maria Mäkyselle (sd.).

Mäkynen, 30, on käynyt peruskoulun Kivimaalla ja ollut koulussa myös opettajan sijaisena.

– Koulu tuntuu nyt paljon pienemmältä kuin lapsena. Tässä on pelattu korista. Olin varsinkin ala-asteella hulivili. Tein kyllä opinnot hyvin, mutta saatoin pelata korista vielä silloinkin, kun tunti alkoi, hän muistelee.

Lähiökoulussa vietetyt vuodet loivat pohjan sille, että Mäkynen (tuolloin vielä Rytkönen) kiinnostui koulutuksesta ja erityisesti sen periytyvyydestä, joka on Lahdessa korkeaa. Myös politiikassa hän halunnut vaikuttaa nimenomaan koulutusasioihin.

– Omat tavoitteeni ovat liittyneet erityisesti tasa-arvon edistämiseen niin, että Lahdessa syrjäytymiskierre keskeytyy.

Varhaiskasvatus kiistakapulana

Mäkynen on nähnyt valtakunnallista politiikkaa läheltä osallistumalla SDP:n ohjelmatyöhön ja työskentelemällä eduskunta-avustajana. Lahden valtuustossa ja sivistyslautakunnassa hän istunut kaksi vuotta.

Mäkynen haluaa edistää perheiden tasa-arvoista ja sujuvaa arkea. Varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on hänen mukaansa nostettava, koska tutkimusten mukaan tämä auttaa lapsia pärjäämään koulussa ja elämässä paremmin.

– Lautakunnassa olemme aika paljon puineet varhaiskasvatuskysymyksiä. Se on ollut välillä kiistakapulakin. Tärkeää olisi, että kaikilla olisi varhaiskasvatuspaikka.

Mäkysen tärkeimpiin tavoitteisiin lukeutui täyden päivähoito-oikeuden palauttaminen, joka on toteutunut.

– Päivähoidon jonotilanne ei edelleenkään ole hyvä, mutta hallinnassa. Syksyllä on tulossa kaksi isompaa päiväkotia.

Vuorohoitoa ei rajoitettu

Lautakunnassa on keskusteltu muun muassa varhaiskasvatuksen vuorohoidosta, jota Lahdessa järjestetään jopa monin kerroin enemmän kuin vertailukaupungeissa. Lautakunnan enemmistö ei toistaiseksi ole halunnut rajoittaa ilta-, viikonloppu- ja yöhoidon tarjontaa.

Mäkysen mukaan vuorohoito voidaan nähdä työllisyystoimena.

– Vähentäminen voisi vaikuttaa työn vastaanottamiseen ja siihen, haluaako asua kaupungissa. Säästöt monimutkaistaisivat perheiden arkea. Monella rakennus- ja palvelualan työntekijällä vuorot ovat pitkiä, hän huomauttaa.

Palveluita monitoimitaloihin

Mäkynen osallistui keskiviikkona Kivimaan koulun uuden osan peruskiven muuraukseen. Kivimaalle nousee yksi viidestä uudesta monitoimitalosta, joihin kootaan erilaisia palveluita.

– Lahden kouluilla on ollut valitettavan paljon parakkeja. Tällä valtuustokaudella on aika paljon panostettu siihen, että koulut saadaan kuntoon. Yritämme rakentaa kouluyhteisöjä, joissa koulupolku kulkee varhaiskasvatuksesta nuorisotoimeen asti.

Mäkysen mukaan monitoimitalojen avulla voidaan tukea lasten harrastuksia.

– Haasteena on, mitä kouluajan ulkopuolella tapahtuu. Monella lapsella ei ole kotona resursseja, kun toiset saavat kaiken kädestä pitäen. Harrastukset ovat tosi iso eriarvoisuustekijä.

Aloite harrastustakuusta

Mäkynen on valmistellut valtuustoaloitetta harrastustakuusta, joka takaisi harrastusmahdollisuuden kaikille lapsille vanhempien tulotasosta riippumatta.

Maria Mäkysen mukaan lasten harrastuksia voidaan tukea monitoimitaloissa, joista yksi tehdään Kivimaalle. Kuva: Sami Kuusivirta

– Esitykseni on, että kouluissa pitäisi olla harrastusvastaava ja kaupungilla harrastuskoordinaattori. Pitää varmistaa, että tilat tulevat käyttöön tehostetusti. Tarvitaan myös lisäresursseja, että harrastusmahdollisuudet pystytään takaamaan kaikille.

Mäkynen näkee harrastusten tukemisen yhtenä keinona ehkäistä alueiden välistä eriytymistä.

– Lahdessa eri alueet ovat eriarvoisessa asemassa. Siksi kouluihin on pyritty rakentamaan valinnaisaineita, jotka houkuttelevat monentaustaisia perheitä ja tasoittavat oppilasmassaa. Rakennusten pitää olla sellaisessa kunnossa, että lähikoulu on kaikille vaihtoehto.

Avustajien määrää lisätty

Lahdessa opetusmenot ovat alhaiset verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Sivistyspalveluiden järjestäminen on jatkuvaa tasapainoilua tarpeiden ja taloudellisten reunaehtojen välillä.

– Valtuuston sopima tasapainottamisohjelma vaikuttaa. Perusvire on ollut, että jos joudutaan säästämään, tehdään se ennemmin rakenteista kuin opetuksen laadusta.

Perusopetuksen puolella on puhuttanut niin sanottu inkluusiomalli, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat käyvät koulua tavallisissa luokissa. Mäkysen mukaan mallin ajatus on periaatteessa hyvä.

– Haluamme kaikille tasavertaisen ympäristön, mutta resurssien pitää olla kunnossa. Avustajien määrää on lisätty, mutta nyt pitää tarkkailla, onko riittävästi. Tuen pitää tulla sellaisessa muodossa, että oppilaat eivät jää heitteille isossa ryhmässä.

"Jos palvelut eivät pelaa..."

Lahti on uudistanut ja uudistaa koulujaan yhteensä sadoilla miljoonilla euroilla.

– Jos haluamme, että Lahti pärjää tulevaisuudessa paremmin, koulutukseen täytyy panostaa. Lahdella olisi kaikki mahdollisuudet olla lapsiperhekaupunki, johon perheet haluavat muuttaa.

Työväen Sivistysliiton koulutuspäällikkönä työskentelevän Mäkysen työpaikka Helsingissä. Nyt hän tosin on jäänyt äitiysvapaalle, sillä esikoisen laskettu aika on noin kuukauden päästä.

– Asuin opintojen jälkeen Helsingissä, mutta halusin palata Lahteen. Pendelöin Helsinkiin joka aamu. Istun junaan luen sähköpostit. Hirveän monelle Helsingissä asuvalle tulee yllätyksenä, että työmatkani on 50 minuuttia.

Mäkysen mielestä Lahden on pidettävä huoli, että palvelut pelaavat.

– Jos ne eivät pelaa, perheitä ei kiinnosta tulla tänne.

Hän näkee tärkeinä myös kulttuuripalvelut, kuten Malskin Taide- ja muotoilukeskuksen.

– Kaupungissa rakennetaan nyt ihan hirveästi. Olen tosi innoissani Ranta-Kartanossa, josta toivottavasti tulee myös perheet huomioiva.

Maria Mäkynen työskentelee Työväen Sivistysliiton koulutuspäällikkönä. Kuva: Sami Kuusivirta

Asiat keskusteltavaksi

Mäkynen johtaa sivistyslautakuntaa ensimmäisen kerran 11. kesäkuuta.

– Puheenjohtajana haluan edistää yhteistyötä ja sitä, että etukäteen keskustellaan. Toivon, että valmistelu tuotaisiin keskusteltavaksi entistä varhaisemmassa vaiheessa.

Kuka?

Maria Mäkynen

30-vuotias Työväen Sivistysliiton koulutuspäällikkö.

Koulutussosiologian ja -politiikan maisteri. Viimeistelee toista maisteritutkintoa filosofiasta. Tekee väitöskirjatyötä, jossa tutkii työn murrosta osaamisen vajeen näkökulmasta.

Työskennellyt aiemmin mm. opettajana, koulutuksen tutkijana, koulutussuunnittelijana sekä eduskunnassa Timo Harakan, Sanna Marinin ja Ilmari Nurmisen avustajana. Tutkinut mm. koulutuksen periytyvyyttä ja koulutukseen valikoitumista.

SDP:n sivistyspoliittisen työryhmän jäsen. Urheiluopistosäätiön hallituksen jäsen. Toiminut useissa yhteiskunnallisissa järjestöissä.

Ensimmäisen kauden valtuutettu. Sivistyslautakunnan uusi puheenjohtaja. Valtuustokauden alkupuoliskolla Wellamo-opiston johtokunnan pj. ja kaupunginhallituksen varajäsen.

Harrastaa joogaa ja lenkkeilyä.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi