Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahteen muutetaan työn ja urheilun perässä: "Ei täältä poiskaan osaa"

Tuoreen ennusteen mukaan väestönkasvu on Lahdessa maltillista, mutta ympäristökunnissa tilanne on paljon heikompi.

Judossa kilpaillut Satu Lehikoinen muutti Lahteen Joensuusta töiden ja harjoitusvastustajien perässä 2011. Oman talon maalaus oli käynnissä tällä viikolla Kasakkamäessä. Kuva: Katja Luoma

Lapio uppoaa hiekkakasaan, ja Jorma Palttala on katuharjan kanssa valmiina. Palttala ja lapion varressa oleva Matti Tikkanen tekevät ”mummoille tanssipaikkaa” taloyhtiön pihamaalle Lahden Metsäkankaalla. Pihalaatat asennetaan kohta hiekan päälle koivujen ja kukka-asetelman kupeeseen.

– Ruokapalkalla tehdään, eläkkeellä kun ollaan, Palttala sanoo.

Molemmat miehet ovat asuneet Metsäkankaalla jo 2000-luvun alkupuolelta asti.

Palttala on syntyjään lahtelainen ja murjaisee, ettei ”täältä osaa poiskaan”.

– Jos vielä johonkin lähden, niin vanhustentaloon, hän heittää.

Tikkanen muutti Lahteen aikoinaan töiden perässä Joensuusta. Hän kertoo perheen miettineen joskus paluumuuttoa Joensuuhun, kun siellä asuu lähisukua, mutta ajatus hylättiin varsin nopeasti. Kesäreissut entiselle kotiseudulle ovat riittäneet.

– Asuimme vuoden Parolassa, kun hoidettiin vaimon äitiä, mutta sieltä piti päästä sitten äkkiä takaisin Lahteen, Tikkanen kertoo.

Talkookaksikon mielestä Lahdessa parasta on lenkkeily- ja ulkoilumaastot ja luonto.

– Ja työ on ihmisille tärkeä asia, sen perässähän sitä mennään. Me teimme kumpikin pitkän uran Fazerin Oululaisella, mutta eihän sellaisia varmoja pitkäaikaisia työpaikkoja enää oikein ole, Tikkanen sanoo.

Lahden Metsäkankaalla pitkään asuneet naapurukset Matti Tikkanen ja Jorma Palttala tekivät tällä viikolla talkootöinä laatoitusta talon pihamaalle. ”Ei Lahdesta osaa poiskaan lähteä”, Palttala sanoo. Kuva: Katja Luoma

"150 000 asukasta vuonna 2030 ei ole realismia"

Jos Lahden väestönkasvu olisi kahden prosentin luokkaa vuodessa, kaupungissa asuisi ennusteen mukaan 150 000 henkeä vuonna 2030.

Jos sen sijaan pidetään jalat maassa ja katsotaan trendinmukaista väestöennustetta, Lahdessa asuu tuolloin noin 123 200 ihmistä, 3 200 henkeä enemmän kuin nyt.

Ensin mainittu ennuste on niin sanottu tavoitteellinen ennuste, viimeksi mainittu ennuste taas perustuu vuosien 2008–2017 väestö- ja muuttoliiketietoihin. Erilaisia ennusteita tarvitaan, sillä esimerkiksi kahden prosentin alueittainen väestöennuste on avuksi tulevaisuuden palvelutarpeiden määrittämisessä, liikenneverkon suunnittelussa, tonttivarannon ylläpitämisessä ja muussa yleiskaavatyön tukemisessa.

– Ehkä 150 000 asukasta vuonna 2030 ei ole realismia, mutta alueellisilla väestösuunnitteilla saadaan luotua malleja, joilla voidaan vastata tulevaisuuden tarpeisiin, jos väkiluku lähtee trendiennustetta voimakkaampaan kasvuun, sanoo tutkija Pauli Mero Lahden kaupungilta.

Meron mukaan Lahden trendinmukainen väestöennuste on melko hyvin seurannut todellista väestökehitystä.

– Oleellinen muutos Lahdessa ja koko maassa on syntyvyyden nopea lasku viimeisten vuosien aikana, joka alentaa huomattavasti väestönkasvuodotuksia tulevaisuudessa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Näivettyykö osa lahtelaisista pientaloalueista?

Asuinalueittain tarkasteltuna väkiluku nousisi tulevaisuudessa ennusteen mukaan esimerkiksi keskustassa, Ahtialassa, Kolava-Kujalassa ja Launeella. Sen sijaan Mukkulassa, Kärpäsessä ja Nastolassa väki vähenisi. Myös Jalkarannan suuralueen väestömäärä on laskenut 10 vuoden aikana, mutta asuntorakentamisen uumoillaan kääntävän kehityksen.

Onko mahdollista, että jotkut pientaloalueet Lahdessa näivettyvät tulevaisuudessa, kun osa ikääntyvistä muuttaa kerrostaloasuntoihin tai palvelutaloihin?

– Lahden osalta en näe sellaista, että pientaloalueet hiipuisivat. Toki hinnasta saattaa joutua tinkimään ja myyntiajat pitenevät, Mero sanoo.

Lahden ympäristökuntien osalta tilanne on Meron mielestä heikompi.

– Asuntomarkkinoiden eriytyminen jatkuu ja palvelujen, kuten joukkoliikenteen painoarvo kasvaa muuttopäätöksiä tehtäessä.

Treenikaverit ja työpaikka houkuttelivat Joensuusta Lahteen

Kaunis sää on houkutellut muitakin lahtelaisia pihatöihin.

– Lahti on urheilukaupunki, siitä minä tykkään. Muutin tänne 2011 Joensuusta harjoitusvastustajien perässä, kun vielä kilpailin judossa. Ja saimme täältä molemmat töitä, mieheni ja minä. Joensuussa ei töitä oikein ollut, kertoo Satu Lehikoinen pensseli kädessään.

Tämä on sopivan kokoinen kaupunki, ei liian iso, ei liian pieni. Lahtelainen Satu Lehikoinen

Hän maalaa juuri pariskunnan omakotitalon ulkoseinää Lahden Kasakkamäessä. Pari on ehtinyt asua talossa vasta kuusi, seitsemän viikkoa. Rakentaminen kaupungin tontille alkoi viime syksynä.

– Aiomme jäädä Lahteen. Tämä on sopivan kokoinen kaupunki, ei liian iso, ei liian pieni. Verkostoiduimme täällä nopeasti, ja totta kai työpaikka on ollut iso vetovoimatekijä, Lehikoinen kertoo.

Tonttikin valittiin sillä perusteella, että sen täytyy olla viiden kilometrin säteellä keskustasta, missä Lehikoisen työpaikka sijaitsee. Hän kulkee pyörällä kaikki matkansa, eikä perheessä siksi tarvita kahta autoa.

– Tosin tämä oli ainoa kaupungin tontti, joka oli tarjolla silloin, kun tonttia etsimme. Mutta olemme olleet tyytyväisiä. Tässä on lähellä päiväkoti ja koulu, jos päätämme joskus hankkia lapsia. Alueelta löytyvät myös kirjasto ja ruokakauppa.

Kuva: Anssi Hietamaa

Lahden väkiluku kasvanut keskimäärin 500 vuodessa

Lahti ei ole enää parina viime vuotena houkutellut juurikaan muuttajia, ja syntyneitä on ollut vähemmän kuin kuolleita. Vuoden 2019 alusta muista kunnista on muuttanut Lahteen 111 henkilöä enemmän kuin Lahdesta on muuttanut muihin kuntiin.

Lahden väkiluku kasvoi vuosina 2007–2018 keskimäärin yli 500 henkilöllä vuodessa. Trendinmukaisen väestöennusteen mukaan väestönkasvu hiipuu vuonna 2030 noin 150 henkilöön vuodessa ja vuonna 2037 vain 26 henkilöön vuodessa.

Mero huomauttaa, että vielä toistaiseksi Lahden väkiluku kasvaa kuten useassa muussakin kehittyvässä maakuntienkeskuskaupungissa, kuten Kuopiossa, Seinäjoella ja Rovaniemellä.

Lue myös: Lahdella kesti 113 vuotta kasvaa 120 000 asukkaan kaupungiksi – miten se tapahtui?
 

Huhtikuussa Lahti sai muuttovoittoa muista kunnista 20 henkilöä, maahanmuuton osuus oli 40 henkeä. Kaikkiaan maahanmuuttajia on muuttanut Lahteen tämän vuoden aikana 112 henkeä.

Väestömäärältä hiipuvia kaupunkeja ovat Kouvola, Salo, Kotka, Pori, Mikkeli, Hämeenlinna, Lappeenranta ja Vaasa.

Kun pienet asiat laittaa kuntoon, isotkin järjestyvät

Metsäkankaalaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kaarina Kivinen on juuri saanut valmiiksi mattopyykkirupeaman. Kivisen mielestä Metsäkankaalta löytyvät ”kaikki tärkeimmät peruspalvelut”: kauppa, apteekki, raha-automaatti, kirjasto, koulu, päiväkoti ja neuvola.

– Pitseriakin täällä on. Ja rauhallista, luonto on lähellä ja ihmiset mukavia. Posti menetettiin, mutta R-kioski hoitaa nyt postin palvelut, Kivinen sanoo.

Lahti on Kivisen mielestä hyvä paikka asua.

– Omat nuoreni ovat aina saaneet töitä. Mutta ehkä yliopiston puuttuminen on näkynyt, ja nyt kun se saatiin, se saattaa houkutella tänne lisää väkeä, Kivinen sanoo.

Kivinen on yksi innokkaista talkoolaisista. Hän pesee pari kertaa vuodessa kaikki 7-kerroksisen talon rappukäytävän ikkunat ja tänään siis taloyhtiön yhteisten tilojen matot, yhdessä naapurin rouvan kanssa. Vain se harmittaa, että nuorempaa polvea on vaikea saada talkoisiin mukaan.

– Yhdessä tekemällä saa luotua yhteishenkeä, joka vaikuttaa asumisviihtyvyyteen. Kun monta pientä asiaa laitetaan kuntoon lähiympäristöstä, ne isotkin asiat alkavat järjestyä, Kivinen sanoo.

Trendinmukainen ennuste

Mitä Lahteen rakennetaan?

Valtaosa tulevina vuosikymmeninä rakennettavista asunnoista on kerrostaloasuntoja.

Vuoteen 2030 mennessä kaupunkiin rakennetaan noin 4 850 asuntoa, joista 3 800 on kerrostaloasuntoja ja vajaat 400 rivi- tai ketjutaloasuntoja.

Pientaloja tehdään ennusteen mukaan noin 660.

Lahtelaisista asuntokunnista asuu kerrostaloissa noin 70 prosenttia, omakotitaloissa 25 ja rivitaloissa 8 prosenttia. Suurin osa lahtelaisista asuu omistusasunnossa.

Lähde: Lahden väestöennuste 2019–2030 -raportti ja Tilastokeskus
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi