Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Uudessakylässä juhlittiin vanhan kyläkoulun viimeistä kevätjuhlaa – "Välillä tämä herättää ihan puhdasta raivoa"

Lauantaina Uudenkylän koulun pihamaalle kerääntyi väkeä muistelemaan koulun taivalta ja viettämään viimeistä yhteistä kevätjuhlaa. Kuva: Juha Peurala

Itäisessä Lahdessa, Nastolan Uudessakylässä raikaa Suvivirsi koulun oppilaiden laulamana. Osa vanhemmista taistelee herkistymistä vastaan ja laulaa tutun sävelen mukana.

Uudenkylän koulun kevätjuhla on siirretty poikkeuksellisesti sisätiloista koulun pihalle pystytettyyn telttaan, jonka reunustoja koristavat nuoret koivut. Myös vieraita on juhlassa normaalia enemmän, sillä kyseessä on yli 125-vuotiaan kyläkoulun viimeinen kevätjuhla. Seuraavana lukuvuonna Uudenkylän koulun oppilaat siirtyvät osaksi Rakokiven peruskoulua.

Liisa Rantala kävi Uudenkylän koulua vuosina 1938–1944. Rantalan aikoihin Uudenkylän koulussa ei ollut vielä keittiötä, vaan kouluun tuotiin omat eväät, eli Rantalan tapauksessa lasipullollinen maitoa ja voileipä. Kuva: Juha Peurala

Lauantaina Uudenkylän koulun kevätjuhlaan on saapunut monta koulun entistä oppilasta useamman eri vuosikymmenen varrelta. Yksi entisistä oppilaista on 87-vuotias Liisa Rantala, jonka muistoissa vanha kyläkoulu esiintyy katkeransuloisena.

– Opettaja oli aika ankara ja hän laittoi minut usein nurkkaan rangaistukseksi. Toisinaan minua myös kiusattiin koulussa, mutta kyseinen opettaja ei koskaan puuttunut kiusaamiseen, Rantala kertoo.

Vanha koulu on kuitenkin Rantalalle hyvin rakas ja siksi hän halusi tulla sitä juhlistamaan.

– Muistan hyvin koulun ulkokäymälät, joiden raput tuntuivat niin valtavan suurilta pienen tytön silmissä, että niiden kapuaminen oikein jännitti.

Ulkokäymälät ovat juurtuneet myös elävästi sarjakuvataiteilija Pertti Jarlan mieleen. Hän kertoo, että sisävessat rakennettiin koululle vasta hänen siirryttyään muualle opiskelemaan.

Fingerpori-sarjakuvasta tunnettu Jarla kävi Uudenkylän koulua vuosina 1978–1984.

Uudenkylän koulussa ala-asteen käyneen sarjakuvataiteilijan Pertti Jarlan mieleen on jäänyt koulun takana sijaitseva jyrkkä rinne, jota pitkin talvisin oli tapana laskea. Kuva: Juha Peurala

Jarlalle koulusta on jäänyt lämpimät muistot. Hän sanoo olleensa alakoulussa hiljainen ja kuuliainen oppilas. Intohimo piirtämiseen ja sarjakuviin syttyi myöhemmällä iällä.

– Alakoulussa käyttäydyin hyvin. Vasta yläkouluiässä aloin piirrellä ja pelleillä, Jarla paljastaa.

Lakkautuspäätös lankesi vuosia sitten

Nastolan kunta linjasi jo vuosia sitten, että Uudenkylän koulun toiminta loppuu siinä vaiheessa, kun Rakokiveen valmistuu uusi monitoimitalo. Tämä olisi tarkoittanut nykyisen arvion mukaan vuotta 2021.

Uudenkylän vanha hirsikoulu todettiin kesällä 2018 tehdyissä tutkimuksissa vesivauriosta johtuen kuitenkin niin huonokuntoiseksi, että koulun toiminta päätettiin siirtää yllättäen jo syksyllä 2018 evakkoon Rakokivessä sijaitsevan Nastopolin lukion tiloihin. Myös Rakokiven peruskoulu on toiminut väistötiloissa Nastopolissa.

Joulukuussa 2018 Lahden kaupungin sivistystoimi päätti aikaistaa kyläkoulun lakkauttamispäätöstä ja yhdistää Uudenkylän koulun ja Rakokiven peruskoulun jo seuraavana lukuvuonna. Päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, että kahta alakoulua ja niiden hallintoja on turha pyörittää rinnakkain.

Vanhaa koulua olisi pitänyt huoltaa paremmin

Vuonna 1893 perustetun kyläkoulun sulkemista ei nielty Uudessakylässä helpolla ja vielä viimeisessä kevätjuhlassa tunnelma oli äimistynyt. Moni uusikyläläinen on harmistunut siitä, että vanha koulurakennus on ylipäätään päästetty niin huonoon kuntoon.

– Kuudesta lapsestani viisi on ennättänyt käydä alakoulunsa Uudessakylässä. Koko sinä aikana, kun lapseni ovat käyneet kyläkoulua, ei koulurakennusta olla huollettu lainkaan. Miten vanhan rakennuksen huoltoa on voitu laiminlyödä näin? Vilja Havukainen ihmettelee.

Myös Mia Lahtisen mielestä kyläkoulun sulkeminen on lyhytnäköinen päätös ja tehty ilman uskottavia perusteluja.

– Meille sulkemispäätöstä perusteltiin sillä, että rakennuksen kosteus- ja lahovauriot ovat niin massiiviset, ettei niitä pystytä tai kannata lähteä korjaamaan. Päätöksen kuultuani soitin kunnalle ja kysyin, onko rakennuksesta tehty korjausarviota ja vastaus oli, että ei ole tehty, Lahtinen napauttaa.

Moni uusikyläläinen asuu itse vanhassa rakennuksessa ja usea vanhempi uskoo, että hirrestä valmistettu koulu olisi saatu korjattua pienellä vaivalla.

– Välillä tämä herättää ihan puhdasta raivoa. Perheeni muutti Uuteenkylään vuonna 2005 juuri tämän ihanan kyläkoulun takia, Lahtinen sanoo.

Kyläkoulu on elänyt pitkään jatkoajalla

Uudenkylän koulun sulkemisesta on käyty keskustelua iät ajat, muistuttaa rehtori Kari Osanen. Hänen mukaansa koulu on saanut aina jatkoaikaa, minkä vuoksi moni vanhempi eli ehkä siinä uskossa, että tälläkin kerralla koulu pelastuu.

– Koulu on saanut jatkoaikaa muun muassa sen takia, että koulun oppilasmäärä on ollut riittävällä tasolla 40–85 oppilaan lukumäärässä ja koulun kustannukset ovat olleet suhteellisen alhaiset, Osanen sanoo.

Uudenkylän koulun rehtori ja 5.-6. luokkien luokanopettaja Kari Osanen sanoo, että kyläkoulun lakkauttamisesta on puhuttu ainakin vuodesta 1992 asti, jolloin hän itse tuli töihin koululle. Osanen sanoo viihtyneensä Uudessakylässä hyvin ja nauttineensa työstä pienessä koulussa. Kuva: Juha Peurala

Entisen Uudenkylän koulun reilut 50 oppilasta ovat syksystä alkaen Rakokiven peruskoululaisia. Opettajana toimiva rehtori, koulun kaksi muuta opettajaa ja toinen koulunkäyntiavustaja jatkavat myös Rakokivessä. Toinen koulunkäyntiavustaja siirtyy Nastolasta Launeelle.

– Ennen Uuteenkylään tuloani opetin musiikkia isossa helsinkiläiskoulussa. Olen kuitenkin kokenut työn pienessä kyläkoulussa mielekkääksi ja halunnut jäädä tänne. Uusikylä on ollut hyvä työpaikka ja kylän henki on ollut ystävällinen, vuodesta 1992 Uudessakylässä opettanut Osanen sanoo.

Rehtori ei ole ainut koulun työntekijä, joka on viihtynyt Uudessakylässä. Moni opettaja on tehnyt kyläkoulussa pitkän työuran.

– Ruotsissa kehitys on mennyt siihen suuntaan, että pienet yksiköt on todettu hyvin toimiviksi. Ehkä Suomessakin joskus mennään vielä siihen suuntaan, Osanen tuumaa.

Lue myös: Pupun kuva vihkoon ja vastauksia kiperiin kysymyksiin
 

Koulumatka tuntuu oppilaista pitkältä

Syksyllä viidennen luokan aloittavat Noora Anttonen ja Liida Havukainen kaipaavat takaisin vanhaan kouluun.

– Uudessa paikassa on ollut erilaista. Esimerkiksi kiipeilytelineillä on enemmän porukkaa ja joskus telineeseen pääsyä joutuu jonottamaan, Anttonen kertoo.

Hän löytää tosin väistötiloista positiivisiakin puolia.

– On ollut kiva, kun on oikea ruokala. Ennen söimme omilta pulpeteiltamme ja ruoka tuotiin luokkaan kärryllä, Anttonen sanoo.

Uudenkylän koulun oppilaat Noora Anttonen (vas.) ja Liida Havukainen (oik.) kaipaavat takaisin vanhaan kouluun. Esme Jousala (kesk.) vaihtoi koulua jo vuosi sitten Lahden Jalkarannassa toimivaan Steiner-kouluun, sillä vanhemmat halusivat hänen jatkavan pienessä koulussa. Kuva: Juha Peurala

Havukainen kertoo, että isommassa koulussa myös kaveripiiri on laajentunut. Hänen mielestään lähes viiden kilometrin pituinen koulumatka tuntuu kuitenkin entiseen verrattuna pitkältä. Myös Anttosen mukaan koulumatka on pitkä. Lisäksi huolta aiheuttaa se, että syksyllä Anttonen ei enää saa koulukyytiä, sillä koulun ja kodin välimatka ei aivan täytä viiden kilometrin vaadittua rajaa.

Tyttöjen joukkoon liittyy myös entinen koulukaveri Esme Jousala, joka aloittaa syksyllä kuudennen luokan. Jousala siirtyi jo viime lukukauden alussa Lahdessa sijaitsevaan Steiner-kouluun, sillä vanhemmat halusivat tytön jatkavan pienessä koulussa.

– Välimatka Rakokivestä Jalkarantaan on aika pitkä ja kuljetukset on hoidettava itse, mutta Steiner vastasi toiveitamme Rakokiven koulua paremmin. Olisihan se ollut mukavaa, jos vanhassa koulussa olisi saanut jatkaa, tuumaa äiti Marika Jousala.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi