Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

STT:n vertailu nostaa Tiirismaan lukion jälleen Päijät-Hämeen ykköseksi – rehtoreiden mukaan lukiovertailuja on tulkittava varauksella

STT asettaa suomalaislukiot paremmuusjärjestykseen vuosittain. STT:n vertailussa keskiössä on lukioon sisäänpäässeiden keskiarvo verrattuna yo-tulosten keskiarvoon. Parhaiten pärjää se lukio, jossa oppilaiden keskiarvo laskee vähiten 3 vuoden aikana. Kuva: Antti Aimo-Koivisto

Jos STT:ltä kysytään, Päijät-Hämeen paras lukio olisi tänä keväänä Tiirismaan lukio Lahdessa. Lisäksi suuria lukioita, eli yli 50 oppilaan lukioita vertailtaessa, Tiirismaan lukio on Suomen 14:s ja kaikista vertailussa mukana olevista lukioista Suomen 32:nen.

STT on vertaillut Suomen lukioita nykyisellä menetelmällään vuodesta 2012 lähtien. STT:n vertailussa lukion sijoitukseen vaikuttaa se, millä keskiarvojen keskiarvolla lukioon on tultu sisään ja millä yo-tulosten keskiarvojen keskiarvolla lukiosta lähdetään. Jos abiturienttien yo-tulosten keskiarvo laskee rajusti heidän vuosikurssinsa lukion sisäänpääsyn keskiarvoon verrattuna, laskee myös lukion sijoitus STT:n listalla.

STT:n vertailussa oli mukana 348 lukiota. Vertailuun ei ole yleensä sisällytetä IB-linjoja, aikuislukioita, steinerkouluja eikä opistojen alla toimivia lukioita. Jos lukio ja aikuislukio on listattu yhdeksi yksiköksi, on myös aikuislukion tiedot huomioitu vertailussa.

Eri vertailutavoilla saadaan erilaisia tuloksia

Heinolan lukion rehtori Johannes Rinkinen ei pidä STT:n vertailua parhaana mahdollisena. Hän muistuttaa, että tutkimuksen mukaan peruskoulun päättöarvioinnissa voi olla suurta vaihtelua eri koulujen välillä, minkä vuoksi päättöarviointien keskinäinen vertailu on haastavaa.

– On todettu, että peruskoulujen päättötodistuksissa voi olla jopa kahden numeron heittoja riippuen koulusta. Tämä aiheuttaa epätarkkuutta keskiarvojen vertailussa, Rinkinen sanoo.

Samoilla linjoilla Rinkisen kanssa on myös Lahden lyseon lukion rehtori Tero Matkaniemi. Hänen mukaansa tärkeintä on se, millä arvosanoilla opiskelijat lukiosta lähtevät.

– Jos vertailee pelkästään ylioppilaskirjoitusten tuloksia, niin Lahden lyseo on ollut jo pitkään Suomen lukioiden parhaimmassa neljänneksessä. Lisäksi mielenkiintoinen vertailukohde voisi olla sekin, miten oppilaat sijoittuvat jatko-opiskelupaikkoihin. Sekin on lyseossa ollut vuosia hyvällä tolalla, Matkaniemi muistuttaa.

Matkaniemi kertoo, että STT:n vertailussa Lahden lyseon lukion vuoden 2016 sisäänpääsyrajaan on todennäköisesti laskettu kaikkien sisään päässeiden opiskelijoiden keskiarvojen keskiarvo, mutta lukiolla on erityislinjoja, kuten urheilulinja ja matemaattis-luonnontieteellisesti painottuva linja, joiden keskiarvot eroavat yleislinjasta.

– Tulosta voi vääristää se, että esimerkiksi matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian linjalle haetaan painotetulla keskiarvolla, jossa tiettyjä oppiaineita painotetaan kertoimella 1,5. En tiedä, onko tarkastelussa osattu huomioida tätä, Matkaniemi sanoo.

Orimattilassa sijaitsevan Erkko-lukion rehtori Saija Loponen kritisoi hänkin STT:n vertailua. Loposen mukaan pienessä lukiossa yhdenkin opiskelijan epäonnistuminen tai onnistuminen ylioppilaskirjoituksissa vaikuttaa merkittävästi koko lukion sijoitukseen STT:n vertailussa.

Yo-kokeissa menestyminen ei kuvaa suoraan opetuksen tasoa

Rehtoreiden mielestä lukiovertailuja on mielenkiintoista seurata, mutta koska lukion sijoitus voi vaihdella vertailutavasta riippuen, ei vertailuista kannata vetää suoraviivaista päätelmää lukion opetuksen tasosta.

– Esimerkiksi Erkko-lukion menestyminen ylioppilaskirjoituksissa vaihtelee vuosittain todella paljon, mikä kertoo, että loppupelissä menestyminen on opiskelijasta itsestään kiinni. Se, että joku vuosi ei tule kahdeksaa laudaturia, ei aiheuta sitä, että opettajat kokisivat epäonnistuneensa työssään, Loponen sanoo.

Hänen mukaansa maalaiskaupungeissa, kuten Orimattilassa ei oikeastaan ole lukion sisäänpääsyrajaa, vaan yleensä kaikki, joilla seitsemän keskiarvo ylittyy, pääsevät lukioon opiskelemaan. Niillä lukioilla, joilla on enemmän hakijoita, voivat rajata enemmän, millä keskiarvolla kouluun päästään.

– Tämä tarkoittaa sitä, että pienempiin lukioihin mahtuu myös sellaisia henkilöitä, joilla se opiskelumotivaatio ei välttämättä ole sieltä korkeimmasta päästä ja se taas heijastuu ylioppilastuloksiin ja osaltaan myös lukiovertailuihin, Loponen sanoo.

Vertailuja tulkittava pidemmällä aikavälillä

Lukioiden vertailut saattavat ohjata peruskoululaisten päätöstä lukiota valittaessa ja siksi niitä pitäisi tulkita varoen, tuumaa Matkaniemi.

– Koska lyseon opiskelijat ovat pärjänneet hyvin ylioppilaskirjoituksissa, niin lukioon hakeutuu myös paljon väkeä, joilla on kovia tavoitteita, Matkaniemi kertoo.

Heinolan lukio on pysynyt pitkään lukiovertailujen keskitasolla, mikä kuvastaa, että lukiolla menee ihan hyvin. Heinolan lukion rehtori Johannes Rinkinen

Rinkisen mukaan lukiovertailuja ei kannata ottaa liian kirjaimellisesti yhden kirjoituskerran perusteella, mutta pidempää aikaväliä katsottaessa vertailuista voi tulkita jotain lukion suunnasta.

– Esimerkiksi Heinolan lukio on pysynyt pitkään lukiovertailujen keskitasolla, mikä kuvastaa, että lukiolla menee ihan hyvin, Rinkinen tuumaa.

Kumpikaan Rinkinen tai Loponen eivät usko, että lukiovertailu vaikuttaisi siihen, hakevatko peruskoululaiset lähialueensa lukioon, vai hakeutuvatko he Lahteen.

– Olemme koittaneet selvittää, mitkä ovat ne syyt, joiden takia Heinolasta haetaan Lahden lukioihin. Lukion asema vertailuissa ei ole ollut näiden syiden joukossa, vaan enemmän kyse on siitä, että oppilas haluaa painottaa esimerkiksi musiikkia, urheilua tai kuvataidetta opinnoissaan ja nämä erityislukiot löytyvät Lahdesta, Rinkinen sanoo.

STT vertasi

Päijät-Hämeen lukiot

STT:n vertailussa mukana on kaikkiaan 348 lukiota. Suuria lukioita, eli yli 50 oppilaan lukioita vertailussa oli 177 ja pieniä, eli 1–50 oppilaan lukioita 171.

Tiirismaan lukio on koko Suomen 32:nen ja suurten lukioiden vertailussa 14:s. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 7,5.

Lahden yhteiskoulun lukio on Suomen 96:s ja suurten lukioiden 45:s. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 8,4.

Nastopolin lukio on Suomen 97:s ja pienten lukioiden 52:nen. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 6,9.

Vääksyn Yhtenäiskoulun lukio on Suomen 160:s ja pienten lukioiden 82:nen. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 7.

Heinolan lukio on Suomen 177:s ja suurten lukioiden 86:s. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 7,2.

Kannaksen lukio on Suomen 229:s ja suurten lukioiden 119:s. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 6,8.

Padasjoen lukio on Suomen 99:s ja pienten lukioiden 54:s. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 7,3.

Lahden lyseo on Suomen 277:s ja suurten lukioiden 148:s. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 7,5.

Orimattilan Erkko-lukio on Suomen 279:s ja pienten lukioiden 130:s. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 6,9.

Sysmän lukio on Suomen 298:s ja pienten lukioiden 136:s. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 7,0.

Lisäksi lähialueelta: Iitin lukio on Suomen 203:s ja pienten lukioiden 103:s. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 7. Mäntsälän lukio on koko Suomen 64:s ja suurten lukioiden 33:s. Yo-tulosten keskiarvo kouluarvosanana 7,2.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi