Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tervemenoa, työttömien aktiivimalli - Asiantuntijoilta murhaavaa arvostelua

Työttömien työllistämiseen tarkoitettu aktiivimalli patistaa päivärahaleikkurin uhalla työttömät hakemaan töitä, opiskelemaan, toimimaan yrittäjinä tai osallistumaan työllisyyttä edistävään palveluun. ESS kysyi politiikan, työmarkkinoiden ja tutkimusalan vaikuttajilta, miten he arvioivat voimakkaasti arvosteltua mallia. Asiantuntijoiden antama palaute oli sävyltään synkkää.

Aktiivimallin arvostelijat katsovat etuusleikkurin ajavan vähäosaisia pitkäaikaistyöttömiä vielä suurempaan ahdinkoon, kun rahat eivät tahdo riittää edes perustarpeisiin. Kuva: JOHANNA ERJONSALO

Viime vuoden alussa voimaan tullut aktiivimalli on saanut voimakasta arvostelua osakseen jo valmisteluvaiheesta lähtien. Mallin tulevaisuus on nyt esillä yhtenä aiheena, kun Säätytalolla neuvotellaan Suomelle uutta hallitusta.

Kriittisimmät kannanotot on julkisuudessa kuultu vasemmiston ja ay-liikkeen suunnalta. Vasemmistoliitto pitää aktiivimallin poistamista keskeisenä tavoitteenaan. Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ollut heittämässä kyseistä kannustinjärjestelmää romukoppaan.

Sosiaalidemokraattien lahtelainen kansanedustaja Mika Kari tietää, mistä hallitusneuvotteluissa puhutaan. Hän ei kuitenkaan suostu kertomaan mitään, mitä aktiivimallista on puhuttu.

– Tietyt pelisäännöt on neuvotteluissa sovittu, ja haluan noudattaa niitä.

Jos pyrkii työllistymään, niin työttömyysetuutta ei saisi silloin leikata. Ekonomisti Heikki Taulu, Akava

Karin mielestä aktiivimallilla ei ole ollut toivottuja työllisyysvaikutuksia. Nämä vaikutukset olisi hänen mukaansa pitänyt selvittää jo ennen lain säätämistä.

– Se on epäonnistunut laki, joka kohtelee ihmisiä epäoikeudenmukaisesti ja epätasa-arvoisesti.

Ei uutta tilalle

Perussuomalaisten lahtelaiskansanedustaja Rami Lehto on sitä mieltä, että uutta aktiivimallia ei pidä lähteä tekemään. Jos kuitenkin toisin päätetään, pitäisi valmisteluvaiheessa edetä kiirehtimättä ja kuulla asiantuntijoita riittävästi.

Lehto huomauttaa, että osa työttömistä on omasta halustaan työmarkkinoiden ulkopuolella Kelan tukien varassa. He eivät tekisi töitä vaikka siihen olisi tilaisuus.

– Heitä ei aktiivimalli hetkauta, ja tässä on ongelma.

Lehdon mielestä aktiivimalli kohtelee työttömiä eri tavoin riippuen siitä, missä he asuvat ja mitä työnteko- tai opiskelumahdollisuuksia on tarjolla. Hän ei lämpene myöskään usein esitettyyn ajatukseen työttömyysturvan porrastamisesta.

– Se iskisi heikosti työllistyviin ja osatyökykyisiin vielä rajummin kuin aktiivimalli.

Aktiivimalli tuli voimaan vuoden 2018 alussa. Saman vuoden helmikuussa Helsingin Senaatintorille kokoontui tuhansia ihmisiä osoittamaan mieltään työttömien uutta kannustinjärjestelmää vastaan. Kuva: Sami Kuusivirta

"Ei olisi pitänyt tehdä"

Johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitosta antaa aktiivimallille plussat siitä, että työttömiä kannustetaan työllistymään. Muuta kiitosta hän ei kyseiselle kannustinjärjestelmälle anna.

– Tämän kaltaista mallia ei olisi pitänyt tehdä lainkaan.

Oksalan mielestä parempi vaihtoehto olisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Ansiosidonnainen päiväraha voisi alussa olla nykyistä suurempi, mutta sitten pienenisi työttömyysajan pidentyessä.

Toisena keinona työllistymisen edistämiseen Oksala jättäisi työvoimapalveluiden järjestämisvastuun valtiolle, mikä olisi koko maan kannalta yhdenmukainen ratkaisu. Kunnat ja henkilöstöpalveluyritykset voisivat toteuttaa työvoimapalveluiden tarjonnan käytännössä.

Oksalan mielestä huonoin vaihtoehto on ajaa aktiivimalli alas ilman korvaavaa uutta kannustinjärjestelmää.

Irti byrokratiasta

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula antaa vajaat puolitoista vuotta voimassa olleen aktiivimallin toteuttamiselle välttävän arvosanan. Hänen mukaansa tarvitaan nykyistä paremmin toimiva ja vähemmän byrokraattinen vaihtoehto.

– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen olisi sellainen.

Makkula huomauttaa, että työttömien työnhaku lisääntyy jo nykyiselläänkin, kun ansiosidonnaiselta ollaan tippumassa peruspäivärahalle. Se hänen mukaansa todistaa porrastusmallin toimivuudesta.

Työllisyyden lisäämiseen on toki nippu muitakin keinoja. Niitä ovat muun muassa työvoiman palkkaamisen helpottaminen, muutokset irtisanomismenettelyyn ja samoin sosiaaliturvan uudistaminen.

– Meidän on tehtävä uudistuksia, jotka kannustavat ottamaan työtä vastaan ja tekevät työn vastaanottamisesta kannattavaa, painottaa Makkula.

Arvosanaksi nelonen

Epäoikeudenmukainen, tehoton ja työttömiä jakava. Näin luonnehtii aktiivimallia Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski. Häneltä ei irtoa Sipilän hallituksen luomukselle nelosta korkeampaa arvosanaa.

Haapakoski huomauttaa, että aktiivimalli kohtelee huonosti etenkin ikääntyneitä ja syrjäseuduilla asuvia työnhakijoita. Heillä on huonot mahdollisuudet saada töitä useidenkaan yritysten jälkeen. Aktiivimalli leikkaa päivärahoista palan pois vaikka työtön olisi tehnyt työpaikan löytämiseksi kaikkensa.

– Tämä on omiaan syventämään ahdingossa olemisen tuntemuksia. Työttömyydestä tulee iso möykky, josta ei pääse omin avuin eteenpäin.

Haapakoski pitää ongelmana sitäkin, että työttömät työnhakijat pelkäävät joutuvansa karenssiin, jos he töitä hakiessaan toimivat tavalla tai toisella virheellisesti.

Kuva: Anssi Hietamaa

SAK: turha keksintö

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen pitää aktiivimallia turhana. Työttömyysturvaan kuuluu jo nykyisellään karenssijärjestelmä, jossa muun muassa työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen voi johtaa työttömyysetuuksien määräaikaiseen poistamiseen.

Aktiivimallissa perusidea on sama eli työttömyysetuuksia pienennetään, jos henkilö ei pyri työllistymään laissa määrätyllä tavalla. Malli on Väänäsen mukaan käytännössä merkinnyt työttömyysturvan heikentämistä.

Väänänen muistuttaa, että SAK vastusti aktiivimallia jo alusta asti. Työvoimapalveluiden parantaminen olisi ollut toimivampi vaihtoehto.

– Olisi pitänyt löytää toinen keino, miten tuetaan työttömiä työnhakijoita työn ja koulutuksen löytämisessä.

Väänäsen mielestä aktiivimallin työllistävästä tehosta ei ole näyttöä.

Leikkurista luovuttava

Korkeakoulutettujen etujärjestön Akavan ekonomisti Heikki Taulu viittaa aktiivimallista tehdyn väliraportin tietoihin, joiden mukaan TE-toimistojen asiantuntijoista ja esimiehistä valtaosa luopuisi koko mallista. Järjestelmää ei pidetä työllistymisen kannalta hyödyllisenä.

Ennen aktiivimallin voimaantuloa valmisteltiin myös omatoimisen työnhaun mallia. Taulun mukaan Akavalle olisi hyvin kelvannut sellainen kannustinmalli, jossa työtön työnhakija velvoitetaan edistämään työllistymistään. Rangaistuksen mahdollisuus pitäisi järjestelmästä kuitenkin poistaa.

– Jos pyrkii työllistymään, niin työttömyysetuutta ei saisi silloin leikata.

Taulu ei lyttää aktiivimallia täysin. Hänen mielestään mallin kehittäminen pitäisi aloittaa aivan puhtaalta pöydältä eikä niin, että nykyiseen järjestelmään tehdään muutoksia.

Kaikki pykälät pöytään

Työttömyysturvan erilaisia seuraamuksia työnhakijalle pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Siihen kokonaisuuteen kuuluu muutakin kuin aktiivimalli. Tätä mieltä on työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Meillä on vanhoja velvoitteita, jotka ovat jo kohtuullisen tiukat ja vaativat. Sitten on tullut aktiivimalli, joka menee vielä askelta pitemmälle. Olisi katsottava, muodostavatko ne kokonaisuuden, jotka tukevat ja kannustavat ihmisen ottamaan vastaan työtä ja koulutusta.

Ruthin mukaan aktiivimallin tavoitteet ovat hyviä, mutta niiden toteuttamisessa on törmätty suuriin ongelmiin. On esimerkiksi ollut hankalaa määritellä, mikä on sellaista työllistymistä edistävää palvelua, johon osallistuminen täyttää aktiivisuuden ehdot. Tällaista keskustelua on käyty muun muassa vapaaehtoistyöstä.

– Silloin ollaan jo vaikeasti käsiteltävällä alueella. Vapaaehtoistyö voi olla mitä tahansa, luonnehtii Kimmo Ruth.

Kuva: Anssi Hietamaa

Mitä hyötyä on saatu?

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tomi Kyyrä pidättäytyy antamasta arvosanaa aktiivimallille.

– Se tiedetään, että se (so. aktiivimalli) on leikannut työttömien etuuksia, mutta mahdollisesta hyötypuolesta ei tiedä kukaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämä väliraportti osoitti, että aktiivimallin aikana työttömyyden aikainen työskentely lisääntyi ja työttömyysetuuksilla olevien määrä väheni. Samaan aikaan on kuitenkin eletty myös talouden nousukautta, joka on vaikuttanut työmarkkinoihin yhdensuuntaisesti aktiivimallin kanssa.

– Tulee olemaan ongelmallista erottaa suhdanteiden vaikutusta aktiivimallin vaikutuksesta, arvioi Tomi Kyyrä.

Hän lisää, että aktiivimallin tehokkuuden tutkimiseksi on vaikea keksiä vertailuryhmää, joka ei olisi ollut kyseisessä järjestelmässä mukana.

Lisätietoa on tulossa

Kelan tutkija Viveka Tschamurov kertoo, että aktiivimallin tehokkuudesta saadaan lisätietoa jatkotutkimuksella. Eläketurvakeskuksen tiedot uusista työsuhteista valmistuvat vuoden lopussa, ja silloin voidaan arvioida työllisyyden paranemista entistä vahvemmalta tosiasiapohjalta.

Viveka Tschamurov viittaa Kelan tilastotietoihin, joiden perusteella pitkälti samat työttömät täyttävät koko ajan aktiivisuusehdon ja muut vastaavasti joutuvat toistuvasti tekemisiin etuusleikkurin kanssa.

– Aktiivisuusmallia ei voi siinä mielessä pitää kovin tehokkaana.

Tschamurov lisää, että tilastot voivat antaa myös harhaanjohtavan kuvan työllistymisen todellisuudesta eivätkä ne siten ole tyhjentävä todiste aktiivimallin tehosta. Hän ei silti usko, että mallin poistaminen vaikuttaisi työmarkkinoihin mitenkään mainittavasti.

Työllistämistä edistävien keinojen vaikuttavuudesta ei ole liiemmälti olemassa tutkimustietoja. Oppisopimuskoulutus ja ammatillisen koulutuksen lisääminen ovat tutkija Viveka Tschamurovin mukaan kuitenkin esimerkkejä hyödyllisistä työllistämiskeinoista.

Toisaalta taas esimerkiksi kuntouttavalla työtoiminnalla ei ole havaittu vastaavaa tehoa työllisyyden lisäämisessä. Tschamurov muistuttaa, että kuntouttavaan toimintaan osallistuu ihmisiä, jotka ovat muutenkin vaikeasti työllistettävissä.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi