Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden keskusta virkoaa hitaasti – selvityksen mukaan tyhjiä liiketiloja on aiempia vuosia vähemmän

Pitsi ja Palmikko -liikkeen yrittäjä Marja Vuorelma-Ilmari sanoo liikkeen olevan hiljaisempi kesällä kuin syksyllä tai talvella. "Tässä on ollut kuitenkin hyvä tutina. Ei haittaa, vaikka kesällä onkin vähän hiljaisempaa. Käytämme ajan hyödyksi kutomalla esimerkiksi mallitöitä uusista lanjoista", liki vuoden Lahden keskustassa toiminut yrittäjä sanoo. Kuva: Ronja Koskinen

Lahden keskusta-alueen elinvoimaisuus on laskenut vain vähän edellisvuoteen verrattuna, selviää Suomen keskustakehittäjien kattojärjestön Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen (EKK) laskelmasta. EKK laskee elinvoimaisuuden rajatulta keskusta-alueelta liikkeiden sekä tyhjien liiketilojen lukumäärän perusteella.

Kun elinvoimaisuus on laskenut lähes kaikissa kaupunkikeskustoissa viimeisen vuoden aikana, voi Lahden melko tasaisena pysynyttä elinvoimaisuutta pitää hyvänä uutisena, sanoo Lahden keskustan kehittämisyhdistyksen, Lahti Cityn toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen.

– Monessa paikassa on tapahtunut aika radikaaliakin muutosta, joten Lahden tilanne on sinänsä hieno, Wirtanen tuumaa.

Elinvoimaisemmaksi Lahden keskustan tekee myös se, että monta vuotta lisääntyneiden tyhjien kivijalkaliiketilojen käyrä on lähtenyt vihdoin laskemaan. EKK:n selvityksen mukaan tyhjien liiketilojen määrä on laskenut Lahden keskustan lisäksi vain viidessä 39:stä selvityksessä mukana olleesta kaupungista.

Huolimatta siitä, että Lahden keskustan tyhjät liiketilat ovat alkaneet hitaasti täyttyä, on keskustassa edelleen paljon tyhjiä liikeneliöitä. Kuva: Ronja Koskinen

Lahdessa myös Heleniuksen Arviointitoimisto tekee säännöllisesti vajaakäyttötutkimuksia liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastotiloista. Arviointiasiantuntija Mikko Heleniuksen mukaan tyhjien liiketilojen täyttyminen selittyy keskusta-alueen suurten remonttien valmistumisella.

– Lahden keskustan liiketilojen vajaakäyttöasteen nouseminen viime vuosina johtuu toriparkin ja Aleksanterinkadun remonteista, joiden vuoksi osa toimistoista ja liikkeistä pakeni Lahden keskustasta. Nyt laskuun kääntynyt vajaakäyttöaste kertoo, että osa näistä toimistoista ja liiketiloista ovat palanneet keskustaan. Pienet liiketilat täyttyvät keskustassa ensin, Helenius sanoo.

Arviointiasiantuntija ei väheksy EKK:n selvitystä, mutta hänen mielestään tyhjien liiketilojen määrää ei voi laskea pelkästään ovien perusteella. Helenius toivoisi, että tyhjistä liiketiloista puhuttaessa vertailulukuna käytettäisi tyhjiä neliömetrejä. Heleniuksen mukaan Lahden keskustassa tyhjää liiketilaa on yhteensä noin 20 000 neliömetriä, mikä on liki 5 000 neliötä viime vuotta vähemmän.

"Kiinnostavat näyteikkunat olisivat kaikkien kivijalkaliikkeiden etu"

Perjantaina julkaistun EKK:n selvityksen mukaan viimeisen vuoden aikana Lahden katukuvaan on tullut yhä enemmän vain arkena toimivia liikkeitä, mutta myös ravintoloiden lukumäärä on noussut. Kuumien liikkeiden, kuten putiikkien lukumäärä on keskustassa vähentynyt. Kuumat liikkeet ovat EKK:n mukaan viikonloppuna ihmisiä keskustaan houkuttelevia yrityksiä, jotka lisäävät keskustan vetovoimaa.

Sen lisäksi, että kuumia liikkeitä on Lahdessa aikaisempaa vähemmän, ovat kuumimmat liikkeet valuneet yhä kauemmaksi torilta.

– Keskustan kuumin piste on siirtynyt vuosien saatossa pois päin torilta ja lähemmäs kauppakeskus Trioa. Kuuma alue on myös levinnyt pitkin Vesijärvenkatua, Wirtanen kertoo.

Lahden keskustassa Vapaudenkadulla Jalkahoitola Marjaanan yrttäjä Marjaana Puustinen tunnustaa, ettei hän käytä itse juurikaan keskustan kivijalkaliikkeiden palveluita. Asiakkaana oleva Anu Kakko tunnustautuu puolestaan keskustassa pyörijäksi. Kuva: Ronja Koskinen

Vapaudenkadun alkupäässä sijaitsevassa Jalkahoitola Marjaanassa jalkojenhoitaja Marjaana Puustinen sanoo, ettei keskustan kuumimman alueen siirtyminen itään päin ole näkynyt ainakaan hänen yrityksensä toiminnassa.

– Ennenhän keskustassa oli ylipäätään enemmän liikehdintää. Olen tehnyt töitä tässä samalla paikalla jo yli 21 vuoden ajan ja pääsääntöisesti liikkeessäni käy vakioasiakkaita, Puustinen tuumaa.

Lahdessa Ahtialan kaupunginosassa asuva Puustinen tunnustaa itsekin käyttävänsä läheistä kauppakeskus Karismaa ruokakauppanaan sekä käyvänsä siellä myös vaateostoksilla.

– Aamulla tulen töihin bussilla ja töiden jälkeen lähden bussilla kotiin. Aika vähän tulee käytyä keskustan liikkeissä.

Yrittäjän mukaan hänen kivijalkansa elinvoimaisuutta tukevat liikkeen edessä olevat pysäköintiruudut.

– Osa asiakkaista tulee autolla, joten parkkitila on tärkeä, Puustinen sanoo.

Petit St Louis -liike Lahden Rautatienkadulla on panostanut liikkeen ulkonäköön. Lahden keskustassa usein asioivan lahtelaisen Anu Kakon mukaan keskustan liikkeistä harva panostaa ulkonäköön, mikä tekee keskustasta epäviihtyisän. Kuva: Ronja Koskinen

Toisin kuin Puustinen, jalkojenhoitajan asiakkaana oleva, Mukkulassa asuva Anu Kakko sanoo käyttävänsä keskustan palveluita usein.

– Mielestäni Lahden keskustan etu on se, että se on kooltaan pieni ja kaikki liikkeet ovat lähellä toisiaan.

Kakon mielestä keskustan liikkeiden ainut huono puoli on se, että liikkeiden ikkunoihin ei enää panosteta; ne ovat usein likaiset, eivät herätä mielenkiintoa tai verhot on saatettu vetää liiketilan ikkunan eteen.

Vesijärvenkadulla sijaitsevan lanka- ja käsityöliike Pitsi ja Palmikon yrittäjä Marja Vuorelma-Ilmari haikailee hänkin kauniiden näyteikkunoiden perään.

Lahden keskustan Pitsi ja Palmikko -liikkeen yrittäjän Marja Vuorelma-Ilmarin mukaan vakioasiakkaat tuovat niin sanotusti leivän pöytään, mutta myös verkkokauppa tukee kivijalkaliikkeen toimintaa. Lisäksi sosiaalinen media on käsityökivijalkapuodille erittäin tärkeä markkinointikanava. "Olemme panostaneet myös yhteisöllisyyteen, eli liikkeestä on tullut paikka, jossa järjestämme säännöllisesti käsityöiltoja", Vuorelma-Ilmari sanoo. Kuva: Ronja Koskinen

– Ennen lähdettiin ihan varta vasten keskustaan tekemään ikkunaostoksia, eli katsomaan näyteikkunoita. Silloin tuli myös eksyttyä usein liikkeisiin sisään. Enää tällaista ei juurikaan tehdä. Omassa liikkeessäni olen halunnut panostaa näyteikkunaan. Mielestäni kiinnostavat näyteikkunat olisivat kaikkien kivijalkaliikkeiden etu, yrittäjä pohtii.

Vuorelma-Ilmari on toiminut kohta vuoden ajan keskustan kivijalkaliikkeen yrittäjänä. Hänen mukaansa kivijalkaliikkeen pyörittäminen on mieluisaa puuhaa, mutta toimintaa tukee myös verkkokauppa.

Kuten Puustinenkin, Vuorelma-Ilmari sanoo suurimman osan asiakaskunnastaan olevan vakiintunutta.

– Yksi tärkeä osa tätä työtä on kohdata asiakkaita. Ihmiset saattavat tulla liikkeeseen kysymään neuvoa esimerkiksi sukan kantapään tekoon kutimet ja lanka mukanaan. Sellaista ei voi tehdä missään muualla kuin kivijalkaliikkeessä, yrittäjä muistuttaa.

Keskustan kehittämistä pohditaan kiinteistöfoorumissa

Vaikka tilastojen valossa tyhjät liiketilat ovat vähentyneet keskustasta, pistävät silti edelleen tyhjillään olevat suuretkin toimitilat ikävästi silmään. Osa liiketiloista, kuten Hämeenkadun puolivälissä olevat kaksi toimitilaa, ovat olleet tyhjillään jopa vuosia. Lisää on myös tulossa, kun Voglia lopettaa toimintansa Rautatienkadulla ja ByMarja Vapaudenkadulla.

Wirtasen mukaan keskustan kiinteistön omistajat, Lahti City, Lahden kaupunki ja Kiinteistöliitto Päijät-Häme kokoontuvat ensi maanantaina yhteiseen kiinteistöfoorumiin pohtimaan keskustan vetovoiman kehittämistä.

Kuva: Anssi Hietamaa

– Tarkoituksena on miettiä, millä tavalla liiketiloja saataisiin hyödynnettyä vielä enemmän ja viimeisetkin tyhjät liiketilat aktiivikäyttöön. Yritämme aktivoida kiinteistön omistajia, sillä heillä on loppupelissä hyvin vahva rooli siinä, miltä Lahden keskusta näyttää ja mitä siellä on, Wirtanen sanoo.

Myös Helenius on puhumassa maanantaina järjestettävässä tapahtumassa. Hänen mukaansa, vaikka keskustan kiinnostavuudessa ja kivijalkaliikkeiden määrässä on tapahtunut positiivista kehitystä, keskustan tulevaisuus on yhä vahvasti avoinna.

– Tulevaisuudessa kaupungin suunnitelmiin lukeutuu esimerkiksi joukkoliikenteen solmukohdan siirtäminen torilta lähemmäs Trioa. Tämä tulee vaikuttamaan olennaisesti läntisen keskustan kauppamahdollisuuksiin. Keskustan kehittämisessä olisi nyt mietittävä tarkasti keskustan saavutettavuutta ja kulkuyhteyksiä, Helenius summaa.

Korjattu kello 9.20: Lahti City järjestää kiinteistöfoorumin yhdessä kaupungin ja Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen, ei Päijät-Hämeen Liiton kanssa.

Kuva: Anssi Hietamaa
Lahden keskusta

Elinvoima lukuina

810 liikettä (kivijalka ja Trion liikkeet). EKK:n vertailun neljänneksi kaupallisesti tiivein keskusta. Kaupallinen tiiveys on laskettu vertailemalla liiketilojen määrää suhteessa rajatun keskusta-alueen pinta-alaan.

8 uutta ravintolaa vuosien 2018–2019 aikana. Kaupunkikeskusta profiloituu yhä vahvemmin ajanvietto ja tapaamispaikkana.

45,68 prosenttia liikkeistä on kuumia yrityksiä, eli myös viikonloppuisin auki olevia ravintoloita tai kauppoja, jotka lisäävät keskustan elinvoimaa merkittävästi. EKK:n tutkimuksen kansallinen keskiarvo kuumille liikkeille oli 52,94 prosenttia keskustojen liikekannasta.

15,4 prosenttia kivijalkaliikkeistä on kampaamoita, parturiliikkeitä ja kauneushoitoloita.

11,85 prosenttia liiketiloista on tyhjiä. Tyhjänä olevaa liiketilojen neliömäärää ei ole kerrottu. Tyhjien liiketilojen lukumäärä on laskenut viime vuodesta.

Lähde: Elävät kaupunkikeskustat ry
Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi