Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijät-Hämeen kuntajohtajat toivovat sote-uudistuksessa ennen kaikkea nopeita päätöksiä: "Kunnille on hankala tilanne, kun ei tiedetä, mihin toimintaa kehitetään"

Soten hallintomallista on löytynyt sopu. Kysyimme asiasta mielipiteitä kolmelta kaupungin- ja kunnanjohtajalta.

Kuva: Lehtikuva/Roni Rekomaa

Vaikka soten hallintomallista näyttää löytyneen sopu, avoimia kysymyksiä on yhä runsaasti. Sotea hahmotellaan nyt 18 itsehallinnolliselle maakunnalle, ja pääjärjestäjänä olisi julkinen sektori. Myös maakuntaveroa on väläytelty.

Kysymyksiä silti riittää. Kuntajohtajat ottavat esiin muun muassa soten rahoitusjärjestelmän, josta tietoa ei vielä ole.

Maakuntavero soten rahoittajana epäilyttää

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Kuva: Sami Kuusivirta

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen huomauttaa olevansa asiassa lähinnä mediatietojen varassa. Hänestä on joka tapauksessa selvää, että pitkään valmisteltu ja tarpeellinen soteuudistus täytyy saattaa loppuun.

Avainkysymyksenä hän pitää paitsi rahoitusta, myös sitä, miten alueelliset erot ratkaistaan.

– Monialaiseen maakuntaan ei tule siirtyä ja toivon, että mahdollinen maakunta keskittyy soteen. Suhtaudun myös epäillen maakuntaveroon rahoitusratkaisuna, hän toteaa.

Timonen huomauttaa, että hallinnon tasojen lisääminen ja kulujen vähentäminen on vaikea yhtälö.

– Rahoitusmalliongelmaa on ollut. Suurin kustannuspaine on siellä, missä maksukykyä on vähiten, ja ikääntyminen lisää sitä.

Maakunnallinen vero-oikeus ei hänen mukaansa ratkaise rahoitusongelmaa. Maakunnallista soteratkaisua hän ymmärtää jonkin verran, mutta toivoo kuntien roolin säilyvän vahvana. Hänen mielestään loogista olisikin ollut ratkaista sote kuntalähtöisesti uudistamalla valtion rahoitusta.

Sotesuunnitelmasta on kuultu vasta yläotsikko

Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen. Kuva: Elena Liseytseva

Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen kuvailee asiaa niin, että asiasta on kuultu nyt yläotsikko, mutta sisällöstä ei tietoa juuri ole. Hän toivoo kuitenkin ensisijaisesti uudistusta, jolla on tarpeeksi vahva eduskunnan luottamus.

Silloin täyskäännöksiä ei enää tarvitsisi tehdä.

– Sotepalvelut ovat olleet hankalassa tilanteessa kymmenen vuotta. On ollut uudistuksia, jotka eivät ole toteutuneet. Kunnille on hankala tilanne, kun ei tiedetä, mihin toimintaa kehitetään, Parkkonen sanoo.

Kaupunginjohtaja uskoo, että soten edistymisessä on kaksi vaihtoehtoa. Mikäli uumoiltu maakuntaverotus halutaan ratkaista ensin, asia venyy vaalikauden loppuun. Ilman sitä päätöksiä saataisiin ehkä nopeammin.

– Jos sote halutaan tehdä ensin, oman tulkintani mukaan lainsäädäntö on miltei valmis. Verotusta ei ratkaista 2–3 vuodessa.

Nopeita ja järkeviä ratkaisuja toivotaan

Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen. Kuva: Pertti Louhelainen

Myös Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen toteaa, että konkretiaa puuttuu vielä.

– Rahoitus on resurssinäkökulmasta ratkaiseva kysymys ja ratkaisee kannan siihen, miten hyvänä tai huonona sotea pidetään, hän sanoo.

Edellisessä mallissa Päijät-Häme olisi ollut suhteellinen voittaja, ja sellaiset mallit olisivat Rahkosen mukaan toivottavia.

Maakuntamallin säilymisen yksi selkeä hyöty on Rahkosen mukaan se, että jatko voidaan tehdä kohtuullisen nopeasti.

Rahkosen mukaan sotessa on ollut suuri sekaannus ja kaaos sekä odottelun ilmapiiri. Hän toivoo tavoiteaikataulun soten käynnistykselle vuoden 2022 alkuun.

– Kun asiaa haudotaan vuodesta toiseen, tietyt ongelmat kumuloituvat ja pääsevät niin pitkälle, että ratkaisun etsiminen jälkikäteen on kallista ja haasteellista. Liputan nopeiden ja järkevien ratkaisujen puolesta.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi