Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Pelicans sai kaupungin tilatukea 11 kertaa enemmän kuin FC Lahti – Kisapuiston stadion muuttaisi tilannetta radikaalisti

Suurimpia tilatukien ja avustusten saajia olivat viime vuonna FC Kuusysi ja Päijät-Hämeen Salibandyseura. "Laajemmassa stadionsuunnitelmassa FC Lahteen kohdistuisi kaupungin suurin subventio jopa aika huomattavalla tavalla."

Juniorijalkapalloilun seurat FC Kuusysi ja FC Reipas saavat yhteensä yli miljoona euroa kaupungin tukea. Kuva: Katja Luoma

Lahden kaupunki tukee jalkapalloilua 1,3 miljoonalla eurolla ja jääurheilua vajaalla 1,2 miljoonalla. Sen sijaan pääsarjatasolla Lahden Pelicans saa kaupungilta 11 kertaa suurempaa tukea kuin FC Lahti.

Asiat käyvät ilmi kaupungin tekemästä selvityksestä, johon on koottu urheilulle viime vuonna myönnetyt suorat ja välilliset tuet.

Kaupunki rahoittaa urheilua pääasiassa tilatukien muodossa. Viime vuonna liikuntatilojen käyttökustannusten ja seurojen kaupungille maksamien korvausten erotus oli noin 5,2 miljoonaa euroa.

Pelicans sai kaupungilta viime vuonna tilatukea noin 301 000 euroa, mutta FC Lahti vain 27 000 euroa. FC Lahden tuen suuruusluokka kuitenkin muuttuu täysin tulevaisuudessa, jos Kisapuistoon suunniteltu jalkapallostadion toteutuu.

"Kuinka paljon voi nostaa"

Konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.) sanoo, että Pelicansia ja FC Lahtea voidaan ajatella yhteismitallisina toimijoina.

– Haasteena on, kuinka paljon kaupunki voi nostaa suoraa tai välillistä tukeaan FC Lahdelle, ja kuinka moninkertaiseksi tuen voi nostaa.

Kisapuiston stadionhanke nostaisi kaupungin vuotuisen tilatuen FC Lahdelle satoihintuhansiin euroihin. Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy

Kysymyksen ytimessä on Kisapuiston stadionhanke, josta kaupunki on selvittänyt 8,4 miljoonaa euroa maksavaa riisuttua versiota. FC Lahden toivomukset täyttävän stadionin rakentaminen maksaisi noin 10,4 miljoonaa euroa.

– Mitä isompi hanke on, sitä suurempi on kaupungin tuki. Katsomorakennuksen ensimmäinen kerros on pukuhuoneita ja muita yleiseen käyttöön tulevia tiloja. Kaikki sen yläpuolelle tuleva on käytännössä FC Lahden tukemista, Mäntylä toteaa.

"Suurin subventio"

Urheiluseuroille myönnetyt tuet painottuvat junioritoimintaan, jonka tilamaksut ovat selvästi alhaisemmat kuin aikuisilla.

Suurimpia kaupungin tilatukien ja avustusten saajia olivat viime vuonna FC Kuusysi ja Päijät-Hämeen Salibandyseura eli Pelicans SB noin 600 000 euron tukipoteilla.

Päijät-Hämeen Salibandyseura eli Pelicans SB:n sai viime vuonna noin 597 000 euroa kaupungin tukea. Kuva: Mirja Hussain

Kuinka suureksi FC Lahden tuki sitten kasvaisi Kisapuiston uuden stadionin myötä?

– Siihen vaikuttaa, kuinka paljon hankkeeseen saadaan muuta rahaa kuin kaupungin suoraa tukea. Sadoista tuhansista euroista puhutaan. Siihen kuinka monesta, vaikuttaa se, kuka maksaa ja mitä, Mäntylä vastaa.

Kaupunginjohtaja Pekka Timosen mukaan FC Lahdesta tulisi stadionin toteutuessa kaupungin merkittävin tuensaaja.

– Laajemmassa stadionsuunnitelmassa kaikissa laskelmissa FC Lahteen kohdistuisi kaupungin suurin subventio jopa aika huomattavalla tavalla.

"Kaupungilla työrauha"

Kisapuiston stadionhankkeessa käytävissä neuvotteluissa ei siis ole kyse niinkään investointikustannuksesta vaan siitä, millaisiksi vuotuiset käyttökustannukset muodostuvat. Mäntylä sanoo tilanteen olevan vaikea.

– Onko sekään oikein, että FC Lahden tukeminen pompsahtaa tilojen kautta yhtäkkiä aivan omaan kategoriaansa? Neuvotteluhaaste on muodostunut siitä, miten paljon vuodessa voimme laittaa sinne lisää rahaa ja mikä on FC Lahden mahdollisuus tulla vastaan.

FC Lahden hallituksen jäsen Jussi Lumio ei ota kantaa siihen, paljonko stadionhanke kasvattaisi kaupungin tilatukea seuralle.

– Kaupungilla on nyt työrauha tehdä omia laskelmiaan. Katsotaan sitten, mitä sieltä syntyy.

Kaupungin tavoitteena on ollut tuoda stadionpäätös kesäkuussa valtuuston päätettäväksi, mutta aikataulu saattaa venyä.

– Toivottavaa myös on, että kun esitys lopulta saadaan, se myös menisi valtuustossa läpi, Mäntylä sanoo.

Kaupungin ja Pelicansin sopimukset kaipaavat tuoreen selvityksen mukaan päivittämistä. Kuva: Juha Peurala

Pelicansin tuki osakeostoina

Monissa muissa kaupungeissa tukea saa myös yksityisiin tiloihin. Kaupunginjohtaja Pekka Timonen

Jääkiekon puolella kaikki liigaseurat saavat kaupungin tilatukea. Pelicansin tuki muodostunut erityisjärjestelynä siten, että kaupunki on vuosittain lisännyt omistusosuuttaan tappiollisesta Lahden Jäähalli -yhtiöstä.

Jäähallin eli Isku Areenan jääajasta kaupungin liikuntatoimi vuokraa puolet ja Pelicans 45 prosenttia. Pelicans maksaa tiloista kiinteää vuokraa, mutta esimerkiksi playoff-peleistä peritään korkeampaa käyttövuokraa.

Selvitys suosittaa Pelicansin sopimusten päivittämistä.

– Lopputulos voi rahasummina olla hyvinkin lähellä nykyistä, mutta toiminta on ainakin saatava läpinäkyväksi, Mäntylä toteaa.

LHS:n tukea vaikea arvioida

Kiekkoreippaan tukisumma oli viime vuonna 515 000 euroa, FC Reippaan 458 000 euroa ja Lahden Uimaseuran 369 000 euroa. Lahti Basketballin juniorit saivat tukea 316 000 euroa.

Merkittävistä lahtelaisista urheiluseuroista Lahden Hiihtoseura on tilatukitarkastelun ulkopuolella.

Hyppyrimäkien ylläpito maksaa kaupungille 1,25 miljoonaa euroa vuodessa. LHS:n tilatuen osuutta tästä on vaikea arvioida, koska hyppyrimäillä on huomattava merkitys matkailussa ja tapahtumien järjestämisessä. Myös latujen kunnossapidon muodossa tuleva tuki on vaikeasti laskettavissa.

Hiihtoseuran sopimus kaipaa selvityksen mukaan päivittämistä.

Urheilukeskus tulee kalliiksi

Urheilukeskuksen kokonaiskustannukset ovat noin 3,8 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän sisältyvät hyppyrimäet, stadion, pääkatsomo, mäkikatsomorakennus, maauimala, Suurmäen kentän liikuntatila sekä latujen kunnossapito.

Selvityksen mukaan ongelmana on kustannuksiin nähden vähäinen käyttö ja se, että suorituspaikkojen ylläpito kansainväliset vaatimukset täyttävinä tulee erittäin kalliiksi.

Hyppyrimäillä on huomattava merkitys matkailussa ja tapahtumien järjestämisess. Kuva: Katja Luoma

Jos FC Lahden ottelut siirtyvät kokonaan Kisapuistoon, stadion ei ole minkään seuran säännöllisessä käytössä. Myös katsomorakennuksessa sijaitseva sisäjuoksurata on vähällä käytöllä.

Mäntylän mukaan Urheilukeskuksesta puuttuu nyt kunnollinen omistajuus.

– Liikunta- ja urheilurakentamisen hankkeista käynnistetään master plan -hanke. Tämän vuoden loppuun mennessä hahmotellaan, mitä Lahti haluaa tarjota tulevaisuudessa liikunnalle ja urheilulle. Sitä kautta on helpompi miettiä, miten Urheilukeskuksen aluetta kehitetään.

Tapahtumatukea ja sponsorointia

Onko sekään oikein, että FC Lahden tukeminen pompsahtaa tilojen kautta yhtäkkiä aivan omaan kategoriaansa? Aleksi Mäntylä (vihr.)

Tilatukien ja avustusten (140 000 euroa) lisäksi kaupunki tukee urheilutapahtumia sekä sponsoroi urheilua konserniyhtiöidensä kautta.

Urheilutapahtumia tuettiin viime vuonna yhteensä noin 846 000 eurolla. Pottiin sisältyy esimerkiksi Hiihtoseuralle maksettu 92 000 euron korvaus Salpausselän kisojen järjestelyistä.

Konserniyhtiöiden sponsorisopimukset ja tuki olivat yhteensä 627 000 euroa. Lahti Energia on toiminut Pelicansin pääsponsorina noin 150 000 euron vuosisopimuksella. Vastaava tilanne on muuallakin, sillä paikallinen energiayhtiö toimii liigaseuran yhteistyökumppanina Helsinkiä lukuun ottamatta kaikilla liigapaikkakunnilla.

Lisäksi kaupunki tuki urheilua tukityöllistämisen määrärahasta yhteensä 151 000 eurolla.

Tukea vain kaupungin tiloihin

Paljon tukea saavilla seuroilla on paljon toimintaa ja tilatarpeita. Toisin kuin useissa muissa kaupungeissa, Lahdessa tilatukea saa vain, jos toimii kaupungin omissa tiloissa.

– Monissa muissa kaupungeissa tukea saa myös yksityisiin tiloihin. Varmaan meidän pitää harkita, pitäisikö Lahdessakin ottaa tämä käyttöön. Se voisi johtaa siihen, että tilainvestointeja tekisivät enemmän muutkin kuin kaupunki, Timonen pohtii.

Esimerkiksi ratsastajat eivät saa kaupungin tukea, koska lajia harrastetaan yksityisissä puitteissa.

Esimerkiksi ratsastajat eivät saa Lahden kaupungin tukea. Kuva: Samuli Ikäheimo

– Olisi hyvä saada järjestelmä, joka kohtelisi urheilulajeja riittävän tasapuolisesti. Pitää myös katsoa, että kaupunki tukee molempien sukupuolten urheilua ja liikuntaa.

Kaupunginjohtajan mukaan selvityksen numerot vaativat vielä tarkempaa analyysiä. Kokonaisuus on hyvin moninainen, ja lajit erilaisia.

– Vertailu on aidosti vaikeaa. Selvitys oli tärkeä tehdä, että voidaan keskustella sen toimivuudesta.

Kuva: Anssi Hietamaa
Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi