Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Pajulahti aloitti naisten urheilukotina, 90 vuotta myöhemmin liikuntakeskus jatkaa yhä laajenemistaan

Työkoneet rullaavat liki valmiin hotelli Puistopajun pihamaalla. Kuvassa Pajulahden toimitusjohtaja Lasse Mikkelsson sekä markkinointi- ja viestintäasiantuntija Tanja Keskitalo. Kuva: Sami Lettojärvi

Lahden Nastolassa sijaitsevan Liikuntakeskus Pajulahden toimitusjohtajan ja rehtorin Lasse Mikkelssonin mukaan Pajulahdella menee hyvin. Nyt toukokuussa 90 vuotta täyttänyt liikuntakeskus ei aio hidastaa tahtiaan, vaan kasvattaa kokoaan edelleen.

Pian valmistuva hotelli Puistopaju nostaa liikuntakeskuksen majoituspaikkojen lukumäärän 900:aan.

– Liikaa ei kannata kuitenkaan henkseleitä paukutella, Mikkelsson sanoo hymyillen.

Mikkelsson päätyi itse Pajulahteen 35 vuotta sitten suoraan koulunpenkiltä valmistuneena liikunnanopettajana. Hänen muistonsa Pajulahdesta kantavat kuitenkin aina 1960-luvulle, jolloin Mikkelsson lomaili liikuntakeskuksessa perheensä kanssa.

Nykyään Pajulahti tunnetaan monipuolisesta lajikirjostaan ja esimerkiksi Suomen Paralympiakomitean virallisena valmennuskeskuksena. Lisäksi urheiluopistosta valmistuu vuosittain noin sata liikunnan ammattilaista.

Arkistokuvassa painonnostajat harjoittelevat Pajulahden urheiluopistossa järjestetyllä olympialeirillä vuonna 1952. Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat

Pajulahden tarina sai alkunsa toukokuussa vuonna 1929, kun Työväen Urheiluliiton (TUL) toimikunta osti Iso-Kukkasen rannalla sijainneen huvilarakennuksen saunoineen naistoimikuntansa urheilukodiksi. 1930-luvun lopulla myös miehet päästettiin alueelle harjoittelemaan.

Vuosikymmenten saatossa Pajulahti on kasvanut voimalla. 1950-luvulla alueelle rakennettiin esimerkiksi Nikula-Halli sekä uusi urheilukenttä. 1970-luvulla rakennettiin uusi päärakennus ja urheilualue. 1990-luvulla liikuntakeskukseen valmistui harjoitusjäähalli sekä uimahalli.

2000-luvun alussa päärakennusta ja tennishallia laajennettiin ja palloilualue sai lämmitettävän pinnan. Vuonna 2010 valmistui niin ikään 11 000-neliöinen Pajulahti-halli, joka sisältää esimerkiksi sisäjalkapallokentän ja yleisurheilupuitteet.

ESS:n arkistokuvassa nosturit tekevät työtään Pajulahti-hallin rakennustyömaalla. Kuva on vuodelta 2009. Kuva: Janne Ranne

Uudet alppimajat juhlavuoden kunniaksi

Viime vuoden heinäkuussa Pajulahteen alettiin rakentaa uutta hirrestä tehtyä hotelli Puistopajua. Mielenkiintoisen hotellista tekee se, että rakennuksen 32 huoneesta kahdeksaan on lisätty vuoristo-oloja simuloiva ominaisuus. Niin sanotuissa alppimajoissa hengitysilman happipitoisuutta voidaan säätää eri korkeuserojen mukaan.

– Urheilijat ovat olleet tästä todella innoissaan ja varauksiakin on jo tullut. Rakennustarkastaja käy paikalla noin kahden viikon sisään, ja jos mitään moitteita ei tule, niin huoneita voidaan vuokrata siitä lähtien. Urheilutermien mukaan voisi sanoa, että kalkkiviivoilla ollaan, sanoo Mikkelsson.

Alppimajoista varaustiedusteluita on tullut esimerkiksi kestävyysjuoksijoilta, kilpakävelijöiltä sekä hiihtäjiltä.

Pajulahden uusimman hotellin alppihuoneet näyttävät samalta kuin mikä tahansa hotellihuone. Molemmilla huoneen seinillä on kuitenkin pieni rasia, joista toinen kertoo, kuinka "korkealla" majoittuja on sisäilman suhteen, eli kuinka paljon happea hengitysilmassa on. Kuvassa olevan Pajulahden toimitusjohtajan Lasse Mikkelssonin pään yläpuolella oleva rasia puolestaan "haistelee" huoneen hapen tasoa. Kuva: Sami Lettojärvi

Alppimaja-asumisen ”korkeutta” voidaan säätää typen avulla merenpinnan tasolta aina 5 000 metriin asti. Pajulahdessa majoittuja ei voi säätää huoneen happitasoa itsenäisesti, vaan säädöt tehdään erillisestä valvontahuoneesta Pajulahden kestävyyslajien valmentajan Rami Virlanderin toimesta.

Mikäli alppimajassa ei haluta hyödyntää hapen säätelyn mahdollistavaa ominaisuutta, toimii huone normaalina hotellihuoneena.

Suomessa alppimajoja on ollut aikaisemmin, mutta 2000-luvun alun jälkeen Pajulahden alppimajoja vastaavia kaupallisia alppihuoneita ei ole Suomesta löytynyt. Mikkelssonin mukaan vuoden 2001 Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali teki liikuntakeskuksista varovaisia ja aiheutti alppimajoille kansallisesti huonon leiman.

– Alppimajojen eettisyydestä on käyty keskusteluja, mutta kyllähän vuorilla harjoittelukin on sallittua. Alppimajat ovat myös todella suosittuja ja niiden määrä kansainvälisissä palvelukeskuksissa lisääntyy koko ajan. Halusimme tarjota saman mahdollisuuden myös Pajulahdessa, Mikkelsson kertoo.

"Sekä urheilijoiden että ihan tavallisten liikkuvien ihmisten paikka"

Tilojen kasvaessa myös liikuntakeskuksen toiminta on laajentunut. 2010-luvulla aktiivilomapalveluista ja yritys- sekä ryhmäpalveluista tullut yhä suurempi osa 90-vuotiaan liikuntakeskuksen arkea.

– Haluamme olla sekä urheilijoiden että ihan tavallisten liikkuvien ihmisten paikka. On tärkeää, että meille tulee uusia kilpaurheilijoille suunnattuja palveluita, kuten alppimajat, mutta isossa kuvassa ne ovat pieniä juttuja. Edelleen liikuntakeskuksen tärkein työ on tarjota lapsille ja nuorille kimmoke liikkumiseen ja terveelliseen elämään, Mikkelsson sanoo.

ESS:n arkistokuva on vuodelta 1999. Pajulahden päärakennuksen laajennuosaan valmistui uusi uimahalli, jonka viimeistelytyöt olivat käynnissä kuvaa otettaessa. Kuva: Katja Luoma

Myös Pajulahden markkinointi- ja viestintäasiantuntijan Tanja Keskitalon mukaan Pajulahtea on pyritty tuomaan esille yhä enemmän koko kansan liikuntakeskuksena.

– Kesällä meille tulee esimerkiksi vuokrattavia sup-lautoja ja läskipyöriä. Lisäksi avaamme juhannuksena saunarakennuksen kattoterassille kahvilan. Kesän ja syksyn taitteessa toiminta laajenee myös siten, että Pajulahteen tulee vuokralle puihin pingotettavia telttoja, Keskitalo luettelee.

Lue myös: Paraurheilu on Pajulahden kolmanneksi suurin lajiryhmä – Pekingissä kiinnostuttiin suomalaisesta osaamisesta
 

Keskitalon mukaan uusi hotellirakennus on Pajulahden juhlavuoden suurin projekti. Pyöreitä vuosia juhlistetaan Pajulahdessa myös uusimalla Jari Litmanen -areenan keinonurmi sekä uudistamalla seikkailupuiston ilmettä.

Torstaina Pajulahdessa järjestettiin myös juhlavuoden kunniaksi liikuntakeskuksen historiasta kertovan Pajulahden laulu -näytelmän avoin kenraaliharjoitus.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi