Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden villisiat olivat läpikulkumatkalla - eläin voi levittää vaarallista afrikkalaista sikaruttoa

Neljän villisian näyttäytyminen Lahden Launeella herätti vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Lahden seutu ei kuulu villisian vahvimpiin esiintymisalueisiin, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla aivan toinen.

Kuva: Anssi Hietamaa

Lahden Launeella maanantaina nähdyt neljä villisikaa olivat mahdollisesti irtautuneet isommasta laumasta ja ne olivat matkalla idän suunnasta kohti länttä ja etelää.

Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Lasse Perttolan mukaan eläimet ovat päässeet etenemään idän suunnasta vapaasti, kun eteläisen kehätien työmaan tieltä on jouduttu purkamaan riista-aitaa.

Nelikko ei kuitenkaan ole jäänyt kaupunkiasutuksen lähelle, vaan jatkanut saman tien matkaansa.

– Moottoritien ylitettyään ne ovat menneet joko Hollolan tai Kärkölän suuntaan, arvioi Perttola.

Yksi tienylittäjistä ei ollut yhtä onnekas kuin neljä lajitoveriaan. Eläin jäi Lahdessa auton alle viime perjantain ja lauantain välisenä yönä nelostiellä lähellä Pippon moottoriurheilukeskusta.

Perttola muistuttaa, ettei mahdollisesti loukkaantunutta villisikaa pidä lähestyä. Sen sijaan on soitettava apua hätäkeskuksesta ja ilmoitettava törmäyspaikka mahdollisimman tarkasti.

Noin 20 sian lauma

Päijät-Hämeessä villisikalaumat tai laumasta irtautuneet yksilöt liikuskelevat pääosin moottoritien itäpuolella. Lahden Nastola sekä maakunnan rajan takana Iitin Perheniemi sekä Itä-Uusimaa ovat luonnonvaraisten sorkkaeläinten suosimia seutuja.

Lasse Perttola arvioi Lahdessa, Hollolassa ja Kärkölässä olevan yhteensä 10–35 villisikaa. Maakunnan metsissä on nähty enimmillään noin 20 sian lauma.

Villisikojen määrä koko Suomessa on tehokkaan metsästyksen ansiosta kääntynyt laskuun. Ajan mittaan metsämiehet eivät kuitenkaan pysty luonnon uutta tulokasta pysäyttämään.

Villisikaa ei pidetä tervetulleena, koska se levittää vaarallista afrikkalaista sikaruttoa.

– Kanta tulee runsastumaan, kun katsotaan pitkää tähtäintä ja ilmastoennusteita. Villisika tulee hyötymään miedoista talvista ja siitä, että se pääsee kulkemaan. Talvi, pakkanen ja korkeat hanget ovat olleet villisialle luontainen este, arvioi erikoistutkija Mervi Kunnasranta Luonnonvarakeskuksesta.

Tammikuussa villisikojen lukumääräksi arvioitiin koko maassa 1 500–1 650. Sikoja kaadettiin viime vuonna 700 ja edellisenä vuonna 900.

Pitkiä yöreissuja

Villisian reviiri on laaja. Eläin saattaa yhden yön aikana kulkea jopa 30 kilometriä. Lisäksi metsästäminen voi säikyttää laumoja vaihtamaan maisemaa vielä pitemmän matkan päähän.

Mervi Kunnasranta pitää Lahdessa havaittujen villisikojen kulkusuuntaa luontaisena koko kannan leviämiselle. Villisiat tulevat itärajan takaa ja laajentavat elinalueitaan kohti länttä.

Kunnasranta muistuttaa, että villisika ei oikeastaan ole tulokas, vaan paremminkin paluumuuttaja. Eläin viihtyi tuhansia vuosia sitten Suomessa, kun ilma oli nykyistä lämpimämpää.

Kuva: Anssi Hietamaa

Taudin levittäjä

Villisikaa ei pidetä tervetulleena, koska se levittää vaarallista afrikkalaista sikaruttoa. Tautiin ei ole rokotetta, ja sikaloihin päästessään virus tappaa uhrinsa nopeasti. Ihmiseen sikarutto ei tartu.

Suomessa kaadetuilla villisioilla ei ole havaittu sikaruttoa. Virus voikin levitä vaatteiden, kuivikkeiden ja rehun välityksellä suuremmalla riskillä kuin suoraan villisiasta kasvatussikaan.

Villisika syö kaikkiruokaisena myös viljaa, perunaa ja sokerijuurikkaita, jolloin se tuhoaa viljelijöiden satoa.

– Jos kymmenien sikojen lauma mellastaa viljapellossa, niin sato on siltä osin menetetty, sanoo riistapäällikkö Erkki Kiukas Riistakeskuksen Kaakkois-Suomen aluetoimistosta.

Kanta voi kasvaa

Kiukkaan mukaan villisikakanta lähtee nopeasti kasvuun, jos metsästystä vähennetään. Kasvuvauhtiin vaikuttaa sekin, miten riistaa itärajan takana harvennetaan.

– Venäjällä metsästys on ollut ilmeisesti aika tehokasta, kun siellä on havaittu sikaruttoa.

Mervi Kunnasranta muistuttaa, että villisika on viisaana ja varovaisena eläimenä hankala metsästettävä. Usein käytetään niinsanottua kyttäämistä, jossa maastoon jätetään ruokasyötti ja syömään saapunut eläin ammutaan.

Villisikaa saa metsästää ympäri vuoden. Poikkeuksena on villisikanaaras, jolla on vuotta nuorempia jälkeläisiä. Emäsika saa olla rauhassa maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi