Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

EU-aiheinen paneelikeskustelu houkutteli vähän kuulijoita Lahden pääkirjastoon – paikalla komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen

Lahden pääkirjaston keskustelutilaisuus alkoi viittausäänestyksellä, jossa kysyttiin, tuntuiko osallistujista siltä, että heidän äänensä kuuluu EU:ssa. Kuvan hetkellä viitattiin kyllä. Kuva: Katja Luoma

Lahden pääkirjaston auditoriossa keskusteltiin maanantaina Euroopan unionin tulevaisuudesta ja Euroopan parlamenttivaaleista.

Tuija Pehkosen juontamaan Citizens' Dialogue -paneelikeskusteluun osallistuivat Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sekä hämäläiset kansanedustajat Johannes Koskinen (sd.) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Myös Hilkka Kemppi (kesk.) oli kutsuttu paneeliin, mutta hän ei päässyt paikalle meneillään olevien hallitusneuvotteluiden vuoksi.

Kansalaisten kysymyksiin painottuva paneelikeskustelu keräsi Lahden pääkirjastolle noin 20 kuuntelijaa. Samaista kansalaisten keskustelutapahtumaa on järjestetty Suomessa kevään mittaan useilla eri paikkakunnilla vaihtuvilla panelisteilla.

Kukaan Lahden panelisteista ei ole itse ehdolla sunnuntaina käytävissä EU-vaaleissa.

Tilaisuuden alussa Katainen muistutti paikallaolijoita, kuinka vaikean tilanteen edessä Eurooppa on. Samalla kun EU:sta ollaan luomassa aiempaa yhtenäisempi, uhkaavat ulkopuoliset voimat, kuten Kiina, Vladimir Putinin Venäjä ja Donald Trumpin Yhdysvallat sekä EU:n omat sisäiset riidat unionin vakautta.

– EU:n on pystyttävä puolustautumaan ulkopuolisia uhkia vastaan, mutta meidän pitää myös siivota omat nurkkamme. Tällä hetkellä olemme EU:ssa avoimessa poliittisessa konfliktitilanteessa, jossa puhutaan ihan perusarvoista. Näissä vaaleissa otetaan mittaa siitä, minkälaiselle arvomaailmalle eurooppalaista lainsäädäntöä rakennetaan, Katainen sanoi.

Arvokeskusteluun liittyen yleisöä mietitytti, millä tavoin EU:ssa voidaan turvata naisten tasa-arvoinen asema, kun äärikonservatiiviset aatteet vahvistavat jalansijaansa alueella.

Koskisen mukaan EU:n pitäisi suitsia ihmisarvoja alentavaa käytöstä tiukentamalla rahoitusta niiden valtioiden kohdalla, jotka eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä.

– Jos johonkin valtioon kohdennetaan rahaa, jotta se ratkaisisi sisäisiä ongelmiaan, mutta mikään ei muutu eikä mitään tapahdu, niin EU:n pitäisi pystyä leikkaamaan rahoitusta tai laittaa rahahanat kiinni, Koskinen sanoi.

Myös Grahn-Laasosen mielestä rahoituksen leikkaus on yksi työkalu. Lisäksi hän kehotti ihmisiä äänestämään sellaista ehdokasta, joka toimii tasa-arvoisen Euroopan puolesta.

Metsätalous aiheutti keskustelua

Metsätalous aiheutti myös kiivasta keskustelua kirjastolla. Useampikin paikallaolija tahtoi tietää, ymmärretäänkö EU:ssa suomalaisen metsäsektorin toimintaa.

– Olemme onnistuneet aika hyvin siinä, että metsäpolitiikka on säilynyt Suomen kansallisessa päätöksenteossa. Nyt ilmastopolitiikka on tuonut uutta painetta metsiä koskevaan ylikansalliseen päätöksentekoon. Jotta EU saa ratkaistua maapallon mittaisia ongelmia, niin toki toimivaltaa voidaan antaa. EU:n päätöksien on kuitenkin kohdeltava unionin jäsenvaltioita yhdenvertaisella tavalla, Koskinen sanoi.

Jyrki Katainen ylisi Hämeen vahvaa kiertotalouden osaamista sekä siihen liittyvää tutkimustyötä ja sanoi, että tätä pitäisi markkinoida vahvemmin myös Euroopassa, jossa kiertotalouden kysymykset käyvät kuumina. Kuva: Katja Luoma

Kataisen mukaan keskiverto maltalainen ymmärtää suomalaisesta metsätaloudesta yhtä paljon kuin keskiverto suomalainen ymmärtää maltalaisesta tonnikalan viljelystä. Hänen mukaansa suomalaista metsäsektorin toimintaa on avattava EU:ssa vielä lisää. Samoilla linjoilla oli myös Grahn-Laasonen.

– Suomi on metsäasioidensa kanssa erityinen maa, sillä ainakin vielä toistaiseksi metsää kasvaa enemmän kuin sitä hakataan. Suomen kanssa samanlaisia verrokkimaita ei löydy hirveästi EU:sta, joten nämä ovat juurikin sellaisia kysymyksiä, joihin vaikutusvaltaisia ja osaavia parlamentaarikkoja tarvitaan, Grahn-Laasonen kommentoi.

Saksan oppisopimusjärjestelmä sai kehuja

Euroopan laajuinen nuorisotyöttömyys mietitytti myös paneelitapahtuman kuuntelijoita. Lisäksi mietittiin sitä, miten yrityksissä voi olla samaan aikaan pulaa osaavasta työvoimasta. Grahn-Laasosen mukaan nuorisotyöttömyys on ennen kaikkea koulutukseen liittyvä kysymys, johon etsitään ratkaisua niin kotimassa kuin EU:n tasollakin. Hänen mukaansa opiskeluvaihdot ja EU:n sisäinen vapaa liikkuvuus ovat nuorille sellaisia mahdollisuuksia, joita kannattaisi hyödyntää vieläkin enemmän.

– Kysymys ei myöskään ole ainoastaan siitä, saako Suomeen tulla, vaan myös siitä, halutaanko Suomeen tulla. Meidän on oltava riittävän kiinnostava paikka, jotta tänne tulisi opiskelijoita ja työntekijöitä Euroopasta, Grahn-Laasonen sanoi.

Kataisen mukaan Saksassa nuorisotyöttömyys on Euroopan alhaisinta, sillä maassa yritykset ovat ottaneet vahvasti osaa koulutukseen esimerkiksi oppisopimusten muodossa. Kataisen mielestä Saksan oppisopimusjärjestelmästä voitaisi ottaa mallia myös Suomessa. Samoilla linjoilla on myös Koskinen, joka suitsuttaa hänkin Saksassa työpaikoilla tapahtuvan oppimisen mallia.

Koskisen mukaan nuorisotyöttömyys on huomioitava ennen kaikkea kansallisessa päätöksenteossa, mutta globaalissa mittakaavassa nuorisotyöttömyys voi äityä turvallisuusriskiksi ja tähän EU:n olisi puolestaan reagoitava.

– Nuorison työttömyys on isointa Pohjois-Afrikassa ja sen lähialueilla, jossa alle 25-vuotiaista yli puolet ovat työttömiä. Lisäksi näillä alueilla vallitsee valtava ääriajattelun riski ja se pitäisi ottaa Euroopassa kovinkin vakavasti. EU:n olisi pystyttävä rakentamaan tulevaisuutta tällaisissa maissa ja näytettävä etenkin nuorille tulevaisuuden mahdollisuuksia, Koskinen sanoi.

Suomalaismeppien on pelattava yhdessä

Lahden pääkirjaston keskustelutilaisuudessa pohdittiin myös sitä, mikä on suomalaismeppien todellinen vaikutus EU:n päätöksenteossa ja ketä EU-vaaleissa kanttaisi äänestää. Grahn-Laasosen mukaan äänestäjien on oltava tarkkoina, jotta heidän äänensä menevät oikeasti parlamentaarikoksi pyrkiville meppiehdokkaille.

– Suomelle on tärkeää, että valitut mepit ovat osaavia ja kykenevät rakentamaan verkostoja sekä väyliä, joiden avulla Suomen vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. Tänä vuonna EU-vaaleissa on ehdolla sellaisiakin henkilöitä, jotka ovat sanoneet etteivät he ota paikkaa vastaan, jos sellainen aukeaa. Äänestäjän valveutuneella silmällä olisikin nyt etsittävä sellainen ehdokas, jolla on polte ja palo oikeasti edistää asioita EU:ssa, Grahn-Laasonen sanoi.

Lahden pääkirjastolla maanantaina järjestetty keskustelutilaisuus keräsi paikalle noin 20 kuulijaa. Kuva: Katja Luoma

Koskisen muistutti, että suomalaiset mepit puhaltavat yhteen hiileen Suomea koskevien asioiden kohdalla, jolloin vaikutusvalta on suurempi.

– Meppien päätyö tapahtuu puolueryhmissä, jossa mepin puolue vaikutta. Suomalaismeppien on kuitenkin vedettävä yhtä köyttä niissä asioissa, joissa Suomen intressit eriävät keskimääräisestä, Koskinen sanoi.

– Mepit voivat myös profiloitua johonkin tiettyyn asiaan, jolloin häntä kuunnellaan puolueessa siihen asiaan liittyen. Eli ammattitaito voi nostaa mepin ratkaisevaan asemaan riippumatta siitä, kuinka pienestä maasta hän tulee, Katainen sanoi.

Etkö vielä tiedä ketä äänestät? Etsi eurovaaliehdokasta vaalikoneella.

EU-vaalit

Sunnuntaina 26.5.2019

Euroopan parlamentti valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi.

Suomesta valitaan 13 parlamentaarikkoa, jotka sijoittuvat Euroopan parlamentissa puolueidensa mukaisiin ryhmiin.

Kansalaisia edustava Euroopan parlamentti käsittelee EU:n komission lakiesitykset ja tekee niihin muutosesityksiä. Suurin osa unionin päätöksistä tehdään yhteispäätösmenettelyn kautta, jolloin säädökseen tarvitaan sekä ministerineuvoston että parlamentin yksimielisyys.

Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto koostuu puolestaan jokaisen jäsenmaan yhdestä ministeristä. Ministerit valikoituvat aina käsiteltävän säädösehdotuksen aihepiirin mukaisesti.

Eniten vaikutusvaltaa on mepillä, joka pääsee oman puolueensa raportoijaksi eli lain esittelijäksi, jolloin hän on tiiviisti mukana lain kirjoittamisessa. Mepin vaikutusvalta kasvaa, kun ymmärrys hänen osaamisestaan leviää esimerkiksi omassa poliittisessa ryhmässä.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi