Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Joutsin johdolla laitumelle – kaikki lehmät eivät pääse ulos kesälläkään

Täyttä ravia kohti vihreää ruokapöytää. Kuva: Juha Peurala

30 lehmärouvaa otti ilon irti kesästä maanantaiaamuna Asikkalan kirkonkylässä. Iloa edelsi ulosmarssi navetasta – tai pikajuoksu – rouva Joutsin johdolla. Joutsin hyppelyä rajoitti tiineys eli huomattava mahanympärys. Puskuharjoituksiakaan ei juuri tarvittu, koska muut lehmät tietävät sen olevan porukan pomo eikä sen tarvitse puolustaa asemaansa.

Laitumelle laskun ensi huuma oli ohi tunnissa, ja lehmät keskittyivät olennaiseen, eli tuoreeseen vihreään ruohoon.

Nopeaa rauhoittumista selittää varmaankin se, että koulutuskeskus Salpauksen lehmillä on vapautta ympäri vuoden enemmän kuin lehmillä keskimäärin.

Niiden navetta on pihatto, jossa eläimet voivat kulkea ympäriinsä ja valita itse makuupartensa. Eläimet kiinnitetään paikoilleen vain lypsyn ajaksi. Lehmät pääsevät myös ulos jaloittelutarhaan joka päivä ympäri vuoden.

Lapinlehmä Jouhki oli itseoikeutetusti jonon ensimmäinen. Kuva: Juha Peurala

Laki määrää liikuntaa

Viime vuoden lopussa runsas puolet Suomen lehmistä asui pihatoissa, ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Perinteinen parsinavetta tarkoittaa eläinsuojaa, jossa lehmät ovat kiinni ruokintapöydässä.

Eläinsuojelulaki määräsi vuonna 2006, että kaikkien parressa pidettävien lypsylehmien on päästävä jaloittelemaan touko-syyskuun aikana vähintään 60 päivänä. Jaloittelu tarkoittaa joko laitumelle pääsyä tai ulkoilua tarhassa, jonka vähimmäiskoko on säädetty laissa.

Määräys ei koske pihattonavettoja.

Pihatossa lehmät saavat liikkua käytävillä, mutta se ei korvaa laidunliikuntaa. Kuva: Juha Peurala

Robotti vai laidun?

Pihatoissa lehmät voidaan lypsää kahdesti päivässä lypsyasemalla, kuten Salpauksessa, tai lypsyrobotilla, joka toimii lähes tauotta ympäri vuorokauden. Robottinavetat ovat yleistyneet nopeasti, mutta samalla laiduntaminen on vähentynyt.

Robottilypsyn kannattavuus edellyttää kymmenien lehmien karjaa. Silloin laiduntakin tarvitaan paljon, mutta aitausten on oltava lähellä, jotta eläimet pääsevät nopeasti lypsylle. Käytännössä yhdistelmä on vaikea toteuttaa. Tästä syystä laiduntavia lehmiä näkee entistä harvemmin.

Luomutuotannossa vaaditaan, että lehmät pääsevät laitumelle kesäaikaan päivittäin.

Ida Walden vahti portilla, ettei kukaan eksynyt takaisin navettaan. Kuva: Juha Peurala

Nuori karja kauemmaksi

Pihatossa liikkuminen ei korvaa kunnon kävelylenkkiä maastossa. Laiduntamisen on todettu parantavan eläinten lihaskuntoa ja muuta terveyttä.

Nykylehmä ei kuitenkaan vaella metsälaitumella kuin vahingossa. Salpauksen lypsävät lehmät laiduntavat lähellä navettaa, mutta muu karja kuljetetaan parin viikon kuluttua viiden kilometrin päähän, kertoo karjamestari Kaisa Koppanen.

Silloin on vaarana, että kauriit tai hirvet katkovat aitoja.

– Ne (karja) eivät osaa tulla takaisin, mutta eivät ne lähde kauas. Naapurit kyllä silloin ilmoittavat.

Myös pikkuvasikat pääsevät ulos jo tiistaina, mutta jäävät pihapiiriin.

Salpauksen hevoset viettävät talven Lahden Jokimaan ravikeskuksessa, mutta nekin pääsevät kesällä laitumelle Asikkalaan.

Keväthuumaus pani päät pyörälle, mutta vain toviksi. Kuva: Juha Peurala

Lajikirjo kasvaa

Karjan laiduntaminen edistää paitsi lehmien hyvinvointia myös luonnon monimuotoisuutta. Asikkalan koulunavetan ympärillä suihkii pääskysiä, jotka pyydystävät kärpäsiä. Lehmien lantakokkareet ovat lantakuoriaisten paratiisi. Viljelty laidun ei ole varsinainen perinnebiotooppi, mutta nurmiviljely parantaa maan rakennetta.

Siihen kannustavat myös maatalouden tuet. Tukea saa esimerkiksi talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä, suojavyöhykkeistä, luonnonhoitopelloista ja viljelyn monipuolistamisesta.

Koulutilan karjanhoitajien Sanna Ojalan ja Kaisa Koppasen navettatyöt helpottuvat kesäaikana. Kuva: Juha Peurala

Monta rotua

Salpauksen noin 30 lehmän karjassa näkyy myös rodullinen monimuotoisuus. Valkoinen Jouhki on lapinlehmä eli edustaa maatiaisrotua, pohjoissuomenkarjaa. Pari täysruskeaa lehmää kuuluvat länsisuomenkarjaan.

Loput ovat ayrshire- tai holstein-rotua. Niiden alkuperä on Skotlannissa ja Hollannissa.

Eläinsuojelu

60 päivän minimi

Eläinsuojelulaki määrää, että parressa kytkettynä olevat lehmät on päästettävä kesän aikana jaloittelemaan ulos vähintään 60 päivän aikana.

Laki ei kuitenkaan velvoita varsinaiseen laidunnukseen.

Tällaisen parsinavetan lypsylehmät ja hiehot on päästettävä ulos myös talvella sään salliessa vähintään kahdesti viikossa.

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa uusien parsinavettojen rakentaminen on kielletty.

Pihattonavetoissa lehmät saavat liikkua vapaana. Vaatimus jaloittelutarhasta ei koske näitä navettoja.

Vuoden 2018 lopussa noin 55 prosenttia lehmistä asui pihatoissa, ja määrä kasvaa jatkuvasti.

Näissä laiduntaminen on harvinaista.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi