Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vielä sata kertaa räjähtää ja sitten loppuu - työvauhti Liipolan tunnelissa kirvoitti kehuryöpyn herraportaasta

Lahden Liipolan tunnelin suunnittelijat ja rakentajat hukutettiin monen johtajan suulla runsaisiin kehuihin, kun arvovaltainen vierasjoukko antoi työmaasta palautetta torstain tervajaistilaisuudessa. Tunneli on kuitenkin kaikkea muuta kuin valmis.

Kiven pinta tunneliväylällä sai tilaisuuden aikana tervapeitteen. Aikanaan tervaa käytettiin kosteuden eristämiseen tunnelirakenteissa. Perimätiedon mukaan terva myös pitää hiidet loitolla tunneleista. Kuva: Juha Peurala

Lahden eteläisen kehätien Liipolan tunnelityömaalla on peräti viihtyisä tunnelma. Kohdevalaisimet värjäävät ruiskubetonoitua kallionpintaa sinisen, lilan ja turkoosin väreillä. On elävää musiikkia, syötävää ja juotavaa. Melkein unohtuu se ikävä puoli, että kallion sisässä on tosi kylmää.

Torstaina vietettiin tunnelin pohjan tervajaisia. Kyse on louhintaurakoissa perinteisesti järjestettävästä tilaisuudesta, jota vietetään louhintatöiden saavutettua syvimmän kohtansa.

Arkista aherrusta on juhlasta huolimatta vielä runsaasti jäljellä. Eteläisen kehätien projektijohtaja Janne Wikström Väylästä (so. Väylävirastosta) laskee, että työmaalla tarvitaan vielä noin sata räjäytystä ennen kuin päivä paistaa sisään tunnelin kummastakin päästä.

Tämä hetki koittaa kesäkuun lopulla, jos kaikki menee suunniteltuun tapaan. Tähän asti on mennyt.

Porajumbo ojentelee teräksisiä puomejaan koti Liipolan kalliota. Porattavaa riittää vielä toistaiseksi, sillä louhintatyöt eivät ole lopussa. Kuva: Juha Peurala

Yli 700 räjäytystä

Takana on jo runsaat 700 räjäytystä. Kouvolan ja Tampereen suuntiin kulkevien liikenneväylien suuaukot länteen päin ovat auki, mutta idän suunnassa on louhittavaa vielä kymmeniä metrejä.

Työmaa on edennyt jo pois Jyrkänkadun kerrostalojen alta. Talojen ja niiden alla kulkevan tunnelin välillä on ohuimmillaan vain noin kymmenen metriä kalliota.

– Se on turvallinen luku tälle tunnelille, sanoo Wikström.

Janne Wikström kehuu kallion laatua. Liipolan talojen alla kivi on ollut kuivaa ja tiivistä. Vesivuodot eivät ole haitanneet töitä eikä kalliossa ole ollut heikkoja kohtia.

– Se on ollut louhinnan ja kestävyyden kannalta äärimmäisen hyvää kiveä.

Lahden Liipolan liikennetunnelin länsipäädyt ovat jo auki. Itäpäädyissä samaan tilanteeseen päästään kesäkuun lopulla. Kuva: Juha Peurala

Idänpuoleisessa päässä eli Kujalan suunnassa kiviaines ei ole ollut aivan yhtä laadukasta. Siellä kalliota on jouduttu vahvistamaan, mikä tietysti hidastaa työn etenemistä.

Lahden Liipolan liikennetunnelia on nyt rakennettu vuoden päivät. Kalliota poistetaan työmaalta yhteensä noin 200 000 kuutiometriä.

Moni asia sai tunnustusta

Tervajaisissa johtaja toisensa jälkeen nousi kehumaan tunnelityömaan suunnittelijoita ja työntekijöitä. Kiitosta sateli urakan osapuolten yhteistyökyvystä, avoimesta tiedottamisesta ja vaikean kohteen ammattimaisesta toteuttamisesta ripeään tahtiin. Hyvä työvauhti koskee tosin kehätietä laajemminkin eikä vain tunnelitöitä.

– Aikataulua on onnistuttu kirimään onnistuneilla hankinnoilla ja hyvällä työn suunnittelulla, arvioi Väyläviraston eli Väylän pääjohtaja Kari Wihlman.

Wihlman antoi tunnustusta siitä, että räjäytyksistä on tiedotettu työmaan yläpuolella asuville liipolalaisille tehokkaasti. Tekstiviestien avulla tapahtuneesta etukäteistiedottamisesta saatiin hänen mukaansa hyvää palautetta.

Viesti on kulkenut tuloksellisesti myös asukkailta rakentajille.

– Työn rytmittämistä ja järjestämistä on voitu muuttaa asukkaiden toivomaan suuntaan, arvioi Kari Wihlman.

Kallion rosoiset pinnat värjäytyivät tunnelitervajaisten kunniaksi lilaan. Kuva: Juha Peurala

"Otetaan mallia"

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen jatkoi Wihlmanin aloittamaa ylistävää palautetta. Hänen mielestään työmaa on esimerkillisellä tavalla suunniteltu ja toteutettu. Myös tiedotuspuolella on onnistuttu.

– Näin ne hommat pitää hoitaa. Otetaan mallia.

Timonen palautti mieleen eteläisen kehätien suuret edut. Kaupungin kehittämiselle jää enemmän tilaa, kun suuri osa liikenteestä siirtyy valtatie 12:lla uudelle reitille. Samalla kehätie tuo Lahteen vilkkaita liikenteen solmukohtia ja lisää yrityksiä.

– Investointi on ollut valtiolle ja Lahdelle suuri, mutta uskon sen maksavan itsensä moninkertaisesti takaisin.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen piti Liipolan tunnelityömaata esimerkkinä hyvästä suunnittelusta ja hyvästä toteutuksesta. Kuva: Juha Peurala

Turvallisuuskin muistettu

Hollolan kunnan elinvoimajohtaja Heli Randell kertoi ihaillen seuranneensa ammattilaisten työtä.

– Työ on edennyt sujuvasti ja työturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota.

Skanska Infra oy:n toimitusjohtaja Ari Huovila huomautti, että tunnelit ovat harvinaisia työkohteita. Lahdessa on hänen mukaansa onnistuttu hienosti.

– Jatketaan eteenpäin samalla innostuksella.

Lue myös: Näin syntyy eteläinen kehätie - katso kuvagalleria Liipolan tunnelin louhinnasta
 

Infrasuunnittelun johtaja Mikko Inkala Pöyry Finland oy:stä puolestaan kehui allianssimallia toimivaksi yhteistyötavaksi. Pöyryn ja Skanska Infra oy:n yhteinen Valtari-allianssi rakentaa eteläistä kehätietä Lahden alueella Okeroisten ja Kujalan välillä. Hollolan puolella eli kehätien länsipäässä rakentamisvastuu on Destia oy:llä.

Kehätie maksaa 275 miljoonaa euroa, josta valtion maksuosuus on 72 prosenttia. Lahdelle lankeaa 25,2 prosenttia ja Hollolalle 2,8 prosenttia.

Hattupäinen Marko Haavisto Poutahaukkoineen aloitti oman osuutensa, kun terva oli levitetty ja puheenvuorot käytetty. Kuva: Juha Peurala
Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi