Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Masentuneiden hoitoa tehostettu Päijät-Hämeessä: "Tulijoita olisi enemmän kuin ryhmässä on tilaa, tämä yllätti meidät"

Hyvinvointiyhtymässä on lyhennetty jonoja uudella hoitomallilla, jossa käytetään tiiviitä yksilö- ja ryhmähoitoja.

"Saimme asiakaspalautetta, että kulutamme liikaa aikaa arviointeihin, joten siirrettiin sitten henkilökuntaa tähän uuteen, tehokkaampaan hoitomalliin", kertovat mielialahäiriöpoliklinikan osastonhoitaja Satu Kantola, ylilääkäri Seija Elfving ja mielialahäiriöpalveluiden vastuuosastonhoitaja Johanna Hyytiäinen. Kuva: Katja Luoma

Tämä on suurin muutos niiden 30 vuoden aikana, jotka minä olen ollut mielenterveyshoidossa mukana. Muutoksen myötä hoidon tiiviyteen ja tasoon ei vaikuta se, kenen luona käy, vaan hoito on tasalaatuista, sanoo osastonhoitaja Satu Kantola, joka työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä mielialahäiriöpoliklinikalla.

Yhtymä on tehostanut vuoden alusta mielialahäiriöistä kärsivien potilaiden hoitoa ottamalla käyttöön uusimpaan tutkimustietoon ja suosituksiin pohjautuvia määräaikaisia ryhmä- ja yksilöhoitoja. Tiiviit hoitosarjat mahdollistavat nopeammat hoitotulokset. Erityisesti akuutin masennuksen tehostettu hoito lyhytterapialla on tutkitusti nopeuttanut potilaan toipumista.

– Jos masentuneen hoidon aloitus viivästyy ja hoito toteutuu harvajaksoisesti myös toipuminen pitkittyy huomattavasti, kertoo mielialahäiriöpalvelujen vastuuosastonhoitaja Johanna Hyytiäinen.

Alun perin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa kehitetyt toimintamallit ovat kiinnostaneet muitakin sairaanhoitopiirejä niin, että niihin on käyty tutustumassa Lahdessa.

Kuvittelimme etukäteen, että suomalaisten olisi vaikea avautua ryhmässä. Osastonhoitaja Satu Kantola

– Emme ole saaneet muutoksen toteuttamiseen yhtään lisärahaa tai lisää henkilökuntaa, vaan muutos on tehty siirtämällä resursseja päällekkäisestä arviointityöstä uusiin toimintoihin. Olemme myös kouluttaneet työntekijöitä ahkerasti, kertoo tulosyksikköpäällikkö, ylilääkäri Seija Elfving yhtymän mielialahäiriöpalveluista.

Yhtymän mielialahäiriöpoliklinikan osastonhoitaja Satu Kantola Lahden kaupunginsairaalan käytävällä. Kuva: Katja Luoma

Ryhmien suosio yllätti

Kantola kertoo, että mielialahäiriöpotilaille on 12 erilaista ryhmää, joissa käy kuukaudessa noin 120 henkeä. Ryhmät ovat osoittautuneet niin suosituiksi, että tilat tahtovat käydä pieniksi.

– Tulijoita olisi enemmän kuin ryhmässä on tilaa. Tämä yllätti meidät. Kuvittelimme etukäteen, että suomalaisten olisi vaikea avautua asioistaan ryhmässä, Kantola sanoo.

Mielialahäiriöpoliklinikalla yksilöhoidossa on käytetty hoitomuotona lyhytterapiaa, jossa asiakas tapaa hoitohenkilökuntaa 15–20 kerran jaksoissa. Elfvingin mukaan tavoitteena on viikoittaiset käynnit.

Sekä ryhmä- että yksilöhoidoissa potilas saa tietoa masennuksesta ja sen hoidosta. Potilaan oma aktivointi on tärkeä osa hoitoa. Hän tekee esimerkiksi kotiharjoitteita, jotka jäävät hyödynnettäviksi hoidon päättymisen jälkeen.

– Potilaat ovat jaksaneet tehdä kotiharjoitteita yllättävän hyvin. Hoitoahan ei voi toteuttaa väkisin, vaan potilaan oma motivaatio on siinä olennaisessa osassa, Hyytiäinen sanoo.

Lähetemäärät erikoissairaanhoitoon kasvaneet

Päijät-Hämeessä mielialahäiriöistä kärsivien potilaiden lähetemäärät erikoissairaanhoitoon ovat kasvaneet. Elfving kertoo, että Lahdessa on muihin kaupunkeihin verrattuna suhteessa hieman enemmän tarvetta mielenterveyspalveluille.

Kolmikko löytää nopeasti ilmiölle monta syytä: 1990-luvun lama ja sen jälkeensä jättämä pitkäaikaistyöttömyys, päihdeongelmat, väestön alhainen tulo- ja koulutustaso ja ongelmien periytyminen isältä pojalle.

Elfving lisää, että moniongelmaiset nuoret ovat selkeästi erottuva asiakasryhmä.

– Sekin vaikuttaa, että kaikilla ei ole Lahdessa varaa hakeutua yksityisen puolen hoitoon, ja toisaalta täällä ei ole kovin montaa yksityistä palveluntarjoajaa, hän jatkaa.

Kantola sanoo, että hoitoon hakeutuu myös sellaisia ihmisiä, joiden ongelmat eivät oikeastaan ole psykiatrian keinoin ratkaistavissa.

– Esimerkiksi yksinäisyys ei ole sairaus, hän sanoo.

Uusi hoitomalli

Apua nopeammin

Hyvinvointiyhtymän erikoissairaanhoidon mielialahäiriöpalveluissa hoidetaan kiireelliset ja kiireettömät potilaat. Heitä on reilusti yli 2 000 vuodessa.

Uuden mallin tavoite on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja mahdollistaa käypä hoito- suositusten mukainen riittävän tiivis hoito.

Hoitoon pääsee tarvittaessa 24 tunnin sisällä. Kiireellisissä tilanteissa vastaanottoaika annetaan seuraavalle viikolle tai jo seuraavalle päivälle.

Asiakaspalaute on ollut kiittävää.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi