Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Korjausvelkaa kertyy hammashoidossa – Lahdessa tilanne on edelleen huono

"Korjausvelan takia on otettu paljon potilaita hoitoon. Kaikilla on niin paljon hoidettavaa, etteivät hoitojaksot lopu", sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ylihammaslääkäri Teija Niiranen.

Akuutti24:n hammaslääkäri Kristóf Tamasi ja hoitaja Esa Hemmilä tarkastavat, potilaan suuta. Sanna Tiuri on hakeutunut hammaslääkärin vastaanotolle suun limakalvon vaivan takia. Kuva: Katja Luoma

Teiden huollossa on puhuttu vuosia korjausvelasta eli säännöllisen hoidon laiminlyönnin hinnasta. Sama pätee myös hampaissa.

– Uskon siihen, että hampaistossa on korjausvelkaa, se näkyy kyllä, kertoo erikoissairaanhoidon vs. ylihammaslääkäri Eeva Kormi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Esimerkiksi syöpähoitoihin menevien pitää käydä hammaslääkärissä, koska suussa piilevät tulehdukset aiheuttavat näille potilaille vaaraa.

– Hyvin usein huomataan, että potilas ei ole saattanut käydä 10:een tai 20 vuoteen hammaslääkärissä kuin ehkä joillain päivystyskäynneillä, Kormi kuvailee.

"Asioita lykkääntyy"

Hammashuollon korjausvelasta puhui jo aiemmin Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry. Hän arvioi Etelä-Suomen Sanomille tammikuussa, että patoutunutta hoidon tarvetta on runsaasti.

Pöyry kertaa nyt, että alalla on puhuttu korjausvelasta vuosien 2015–2016 yksityisen hammashoidon korvausleikkausten jälkeen.

– Siinä vaiheessa kun Kela-korvauksia leikattiin, todettiin että asioita lykkääntyy, Pöyry selittää.

"Hoitojaksot eivät lopu"

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä myös perusterveydenhuollosta vastaava ylihammaslääkäri Teija Niiranen tunnistaa korjausvelan.

– Korjausvelan takia on otettu paljon potilaita hoitoon. Kaikilla on niin paljon hoidettavaa, etteivät hoitojaksot lopu.

Lykkääntynyt hoito myös hidastaa muun muassa tekonivelleikkauksiin pääsyä.

– Jos otetaan tulehtuneet hampaat pois, pitää yleensä varata kaksi kolme kuukautta aikaa, että saadaan suu terveeksi ennen leikkausta. Tämä on tullut monelle yllätyksenä, Niiranen sanoo.

Jonot 4–5 kuukautta

Sanna Tiuri (vas.) ja Leena Kaikkonen jonottivat keskiviikkona Akuutti24:ssä hammaslääkärin vastaanotolle. Kaikkonen on tyytyväinen saamaansa kunnalliseen hammashoitoon. Nastolassa asuva Kaikkonen kertoo pääsevänsä hammaslääkärin pakeille jopa yhden päivän sisällä tai parin viikon odottelun jälkeen. Akuuttiin Kaikkonen saapui, koska oma hammaslääkäri ei ollut koulutuspäivän takia tavattavissa. Tiurin kokemus jonottamisesta on erilainen, sillä hän on joutunut usein jonottamaan hammashoitajalle useita kuukausia, minkä jälkeen hän on joutunut jonottamaan pari kuukautta päästäkseen hammaslääkärille. Tiurin mukaan kuukausien mittainen jonotus ei houkuttele hakeutumaan lääkärin pakeille. Kuva: Katja Luoma

Tärkein syy korjausvelan kertymiseen on hoitoon pääsyn ongelmat.

Lahdessa julkiseen kiireettömään hammashoitoon piti jonottaa vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa peräti puolitoista vuotta, kun laillinen raja on puoli vuotta. Jono on Lahdessa edelleen neljästä viiteen kuukautta, kun se on muualla Päijät-Hämeessä kaksi kuukautta.

Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystyksessä Akuutti24:ssä omaa vuoroaan hammaslääkärille odottava lahtelainen Sanna Tiuri tunnustaa kuuluvansa siihen joukkoon, joka pitkittää tahallaan hammaslääkärissä käyntiä, kunnes vaiva on äitynyt niin suureksi, että on lähdettävä Akuuttiin. Tiurin mukaan kiireettömän hoidon kuukausia pitkä jonotusaika ei houkuttele hakeutumaan hoitoon.

– Mielestäni olisi kyllä tärkeää, että suun terveydestä pidettäisiin säännöllisesti huolta. Jatkuva itsensä ilmoittaminen jonoon kuulostaa kuitenkin aika työläältä, Tiuri sanoo.

Tilanne ei ole hyvä, näkee myös Lahden alueen ylihammaslääkäri Markku Mikkonen.

– Ei sillä pääse kehuskelemaan. Meillä on kevään aikana ollut 4–5 hammaslääkärin vajaus, ja vasta nyt kesällä saadaan lisää tekijöitä, hän kertoo.

– Hyky (hyvinvointiyhtymä) vähän nihkeilee budjettipaineiden alla tehtävien täytössä, eikä se edesauta asiaa. Meillä omat hammaslääkärit olisivat valmiita tekemään lisätöitä, hoitamaan enemmän potilaita, mutta hyky ei anna lupaa siihen. Se johtaa tilanteeseen, että asiat eivät oikein ole kunnolla hoidettuja.

Ammattilaisia vähän

Lahtelainen Timo Salmi saapui keskiviikkona Akuutti24:n hammaslääkäripäivystykseen, sillä hänen hampaansa oli juuttunut nakkicroissantiin ja irronnut. Salmen mukaan hammaslääkärille jonottaminen Lahdessa ei ole niin kamalaa, kun järjestelmään tottuu. Salmi kertoo ilmoittavansa itsensä säännöllisesti hammaslääkärijonoon ja käyvänsä hammaslääkärin pakeilla kaksi kertaa vuodessa. Kuva: Katja Luoma

Päättäjät ovat myöntäneet hammashoitoon tarpeeseen nähden vähän rahaa. Ongelma on myös vapaiden käsien vähyys.

– Täällä on todella vähän ammattilaisia väestöön suhteutettuna. Meillä ei ole apuja yksityispuolesta niin kuin pääkaupunkiseudulla, sanoo Niiranen.

Päijät-Hämeessä yhden hammaslääkärin hoidettavana, yksityiset lääkärit mukaan luettuna, oli viime vuonna 1 611 asukasta. Päijät-Häme on tilastossa 21 sairaanhoitopiiristä neljänneksi huonoin, ja esimerkiksi Uudellamaalla luku oli 1 110.

– Jos otetaan Lahti tarkastelun alle, suhdeluku on terveyskeskuksessa yksi hammaslääkäri noin 3 150:tä asukasta kohden. Se on suuriin kaupunkeihinkin verrattuna heikko luku, Mikkonen sanoo.

Kaiken päälle moni pitää hammashoitoon pääsyä vaikeampana kuin se oikeastaan on.

– Potilaille on jäänyt päälle sellainen kuva, että ”ei sinne hoitoon kuitenkaan pääse”, niin ei viitsi edes yrittää, kertoo ylihammaslääkäri Kormi erikoissairaanhoidosta.

Potilas pulittaa puolet

Asiakasmaksut on yksi syy, miksi hampaiden hoitoa lykätään.

Täällä on todella vähän ammattilaisia väestöön suhteutettuna. Meillä ei ole apuja yksityispuolesta niin kuin pääkaupunkiseudulla. Ylihammaslääkäri Teija Niiranen

Julkisen hammashoidon koko hinta on vuodessa keskimäärin 315 euroa asiakasta kohti.

Aikuinen asiakas kustantaa hoidostaan noin 40–50 prosenttia asiakasmaksuina, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Merja Auero.

– Se on todella iso osa, kun muussa terveydenhuollossa asiakkaan maksuosuus on seitsemän prosentin luokkaa.

Tähän lisätään päälle vielä esimerkiksi proteesit, jotka asiakas joutuu maksamaan itse. Alle 18-vuotiaiden hampaiden hoidossa ei kuitenkaan peritä asiakasmaksuja.

Päijät-Hämeen alueella julkinen hammashoito maksaa alueen kunnille noin sata euroa asukasta kohden, kertoo Niiranen. Tässä luvussa on mukana myös ne, jotka eivät ole käyneet julkisessa hammaslääkärissä, ja luvusta on jo vähennetty asiakasmaksut.

Pöyry lisää, että yksityisestä hoidosta asiakas maksaa keskimäärin 86 prosenttia ja Kela 14 prosenttia.

Tuomas Haakana
tuomas.haakana@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi