Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hyvinvointiyhtymän budjetti petti jo alkuvuodesta – ellei suunta muutu, tulos romahtaa 33 miljoonaa euroa miinukselle

"Yhtälö on aikamoinen", sanoo yhtymähallituksen johtoon ehdolla oleva Kari Lempinen.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tuottaa kaikki sote-palvelut kymmenelle kunnalle. Lisäksi Heinola ja Sysmä ovat mukana yhteisessä erikoissairaanhoidossa sekä ilta- ja viikonloppupäivystyksessä. Kuva: Pirjo Kamppila

Alkuvuosi oli taloudellisesti synkkä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle. Tämän vuoden budjetti laadittiin 7,7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta tammi-maaliskuun perusteella tulos uhkaa painua peräti 33 miljoonaa euroa miinukselle.

Kolmen kuukauden toteuman pohjalta tehty ennuste sisältää vielä huomattavia epävarmuuksia. Yhtymän hallituksen puheenjohtajaksi ehdolla oleva Kari Lempinen (sd.) tietää silti astuvansa vaikeaan tehtävään.

– Kustannusten kasvuvauhti oli alkuvuonna noin kuuden prosentin luokkaa. Lahden osuus noususta olisi noin puolet. Yhtälö on aikamoinen, hän toteaa.

Säästölistalla 6 miljoonan toimenpiteet

Omistajakunnilleen sote-palveluita tuottavan yhtymän taloudessa on aiemmin arvioitu olevan noin 20 miljoonan euron sopeutustarve. Yhtymähallitus hyväksyi runsas viikko sitten säästölistan, johon sisältyy toimenpiteitä yli 6 miljoonan euron edestä.

Lempisen arvion mukaan näyttää siltä, että tärkeitä kehittämiseen liittyviä päätöksiä ei ole saatu vielä toimeenpantua.

– Hommaa on syytä tarkastella. Toivon nyt tehtyyn toimenpideohjelmaan konkretiaa niin, että toimet ovat saadaan tehtyä aikataulutetusti. Tarvitaan nimenomaan voimakkaita kehittämistoimia, jotka hillitsevät kustannuksia.

Lempisen mukaan myös palveluverkko tulee todennäköisesti jossain vaiheessa tarkasteluun.

– Peruspalvelut ja matalan kynnyksen toiminnot pitää saada joka kunnasta. Niiden kehittämistä on tehostettava.

Tehostuuko omistajaohjaus?

Hyvinvointiyhtymän perussopimusta on tarkoitus muuttaa omistajaohjauksen tehostamiseksi. Yhtymäkokous korvaisi nykyisen yhtymävaltuuston, jossa päätöksenteko on ollut omistajaohjauksen näkökulmasta arvaamatonta.

Lempinen huomauttaa, että perussopimuksen muuttaminen voi vielä kaatua pienten kuntien vastustukseen.

– Jos uusi sopimus ei mene läpi, siitä on varmaankin neuvoteltava jollain tavalla uudelleen. Epävarmuustekijöitä on olemassa.

Yhtymähallituksen johtoon ehdolla oleva Kuva: Mirja Hussain

Neuvotteluissa on lähdetty siitä, että hallituksen puheenjohtajan tehtävä olisi jatkossa puolipäivätoiminen, mutta tämäkin asia on vielä auki. Lempinen pitää mahdollisena, että hänen puheenjohtajapestinsä jää lyhyeksi, jos perussopimusta ei saada muutettua ja omistajaohjausta parannettua.

– Perusta pitää varmistaa joka suhteessa ja tietää, ketkä haluavat parempaa perus- sekä erikoistason palvelua. Kehittämisen me-henki on tärkeää. Kriittisiä mielipiteitä löytynee ja senkin kanssa on pärjättävä.

Yhtymän valtuusto valitsee uuden toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan 27. toukokuuta. Perussopimuksen muuttamisesta päätetään kuntien valtuustoissa touko-kesäkuun aikana.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi