Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

ESS haastattelee kaikki päijäthämäläiset meppiehdokkaat, osa 3/5

Yhdenvertaisuuden ja ilmaston puolesta – Meppiehdokas Elisa Lientola pohti ihmisoikeuskysymyksiä jo teininä

Vasemmistoliiton meppiehdokas Elisa Lientola valitsi kuvauspaikaksi Lapakiston luonnonsuojelualueen, sillä metsä on Lientolalle tärkeä paikka. Lientola pitää myös tärkeänä, että Lapakiston esteettömän osion avulla kaikkien kaupunkilaisten oikeus metsään ja luonnossa liikkumiseen on turvattu. Kuva: Katja Luoma

Europarlamenttivaalit järjestetään 26. toukokuuta. Lahtelainen meppiehdokas Elisa Lientola kiinnostui ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksistä jo teini-ikäisenä ja tahtoisi viedä niitä eteenpäin nyt myös EU tasolla.

Miksi olet ehdolla EU:n parlamenttivaaleissa?

Arvostan EU:ta, sillä siinä on paljon hyvää ja toimivaa, mutta nyt sitä uhkaa esimerkiksi oikeistopopulismin nousu, mikä rikkoo EU:n rauhaa ja vakautta. Tiivistettynä haluan vastata niihin kysymyksiin, mitkä vaikuttavat oikeistopopulismin nousuun.

Nämä ovat viimeiset vaalit, missä me pystymme oikeasti ratkaisemaan ilmaston lämpenemisen ja monimuotoisuuden uhan haasteet sellaisella tavalla, että me pystymme muuttamaan asiat hallitusti ja luomaan samalla uutta työtä.

Mikä on tärkein tavoitteesi?

Tahdon hoitaa ilmastonmuutoksen haasteen sellaisella tavalla, että me synnytämme toivoa, uutta työtä ja luottamusta tulevaan sekä yhdenvertaisuutta eriarvoisuuden sijaan.

Ympäristökysymykset kytkeytyvät aina köyhyyteen ja ihmisoikeusongelmiin. Nyt me vielä pystymme investoimaan vaihtoehtoihin ja pitämään huolen siitä, että myös pienituloiset pysyvät muutoksessa mukana. Jos me emme ratkaise asiaa nyt, niin tulevaisuudessa meillä on vielä paljon isommat köyhyys- ja eriarvoisuushaasteet edessämme.

Onko Suomi mielestäsi hyötynyt EU:n jäsenyydestä? Perustele.

Mielestäni Suomi on hyötynyt EU:n jäsenyydestä jo pelkästään sillä, että historiallisesti tarkasteltuna Euroopassa ei ole ollut ikinä yhtä pitkää rauhan aikaa, kuin mitä EU:n aikana on ollut.

Nyt puhutaan paljon uhkakuvista, vaikka tosiasiassa EU:ta ei uhkaa juurikaan mikään muu, kuin sisäinen eriarvoisuus ja sen mukana tuomat konfliktit. Media luo meille paljon sellaista kuvaa, että EU:ssa tapahtuu paljon pahaa, mutta tilastollisesti meillä on todella rauhallista ja se vaikuttaa myös Suomen talouteen ja meidän tulevaisuususkoomme ja oikeastaan ihan kaikkeen.

Mitkä ovat mielestäsi EU:n tärkeimmät tavoitteet lähitulevaisuudessa?

Ilmastonmuutos on ratkaistava tavalla, mikä synnyttää uutta työtä ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi EU:n on ratkaistava veronkierto, sillä emme voi heittää satoja miljoonia euroja tällä tavoin hukkaan, kun niillä voitaisi puuttua juurikin siihen eriarvoistumiseen. Yhdenvertaisuus vähentää lisäksi oikeistopopulismin voimaa.

Mielestäni myös ihmisoikeuskysymykset ovat sellaisia, joissa EU:lla on isommat hartiat. EU:n on puolustettava ja ylläpidettävä globaalia rauhaa.

Kirjoitat verkkosivuillasi, että haluat palauttaa Euroopan unionin rauhan projektiksi. Mitä tarkoitat tällä?

Maailma käyttää tällä hetkellä valtavia määriä rahaa asevarusteluun, mutta sillä ei rauhaa rakenneta. Sen sijaan ihmisille olisi luotava turvallinen olo ja usko tulevaisuuteen.

Lisäksi EU:n on pidettävä huolta sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta ja niiden yhdenmukaisuudesta. Kun meillä on vapaa liikkuvuus, niin meillä tulisi olla myös yhteiset sosiaaliturvan perusteet ja työttömyysturvan vähimmäistaso, jotta missään maassa ei luotaisi kilpailuetua sorron avulla. Sosiaalista yhdenmukaisuutta on ylläpidettävä jo senkin takia, että emme ala tappelemaan keskenämme.

Pitäisikö EU:n säädellä voimakkaammin isojen digiyrityksien, kuten YouTuben tai Facebookin toimintaa Euroopassa?

Aika laaja kysymys, mutta pitää. Ensinnäkin pitää puuttua näiden yhtiöiden veronkiertoon, mutta myös siihen, mitä informaatiota he meistä keräävät ja kuinka he pystyvät sillä vaikuttamaan.

Toisaalta myös tekijänoikeuskysymykset ovat aika keskeisiä tässä, eli voivatko isot jätit vain omia tekijänoikeuksia omaan käyttöönsä ja olla maksamatta siitä mitään taiteilijalle. EU:n pitäisi puuttua rahavirtoihin, eli jos sivusto jakaa luvatta jonkun ihmisen työn tuloksia, pitäisi sanktioiden kohdentua siihen sivustoon, eikä esimerkiksi yksittäiseen teiniin, kuka lataa elokuvan tietokoneelleen. Tekijät itsekään eivät voita jälkimmäisenä kuvatussa tilanteessa, vaan juurikin ne isot yhtiöt, jotka jakavat materiaalia

Taiteilija, poliitikko

Elisa Lientola

Syntynyt Jyväskylässä vuonna 1979.

Asunut pääosin Keski-Suomessa ja Lahdessa.

Perheeseen kuuluu kaksi teini-ikäistä tytärtä ja kissa.

Opiskellut kuvataiteilijaksi AMK ja erikoistunut kuvanveistoon Lahdessa YAMK Saimia. Lisäksi suorittanut kasvatustieteen perusopinnot sekä ammatillisen opettajan koulutuksen.

Ammatiltaan Lientola on kuvataitelija ja ammatillinen opettaja. Lientola on toiminut kuvataiteen läänintaiteilijana Hämeessä vuodesta 2016 lähtien.

Lahden kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2013. Vaikuttaa tällä hetkellä sivistyslautakunnassa.

Vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2015 ja Päijät-Hämeen maakuntavaltuutettu vuodesta 2013.

On toiminut Vasemmistoliiton puoluevaltuutettuna vuodesta 2016 lähtien.

On toiminut sekä Hämeen Vasemmistoliiton puheenjohtajana, Lahti Vasemmalle ry:n puheenjohtajana vuosina 2016–2018.

Puhuu englantia ja virkamiesruotsia sekä hieman ranskaa, saksaa ja espanjaa.

Ruska Paronen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi