Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tutkimus: Päijät-Hämeen nelivuotiaat voivat huonosti – asiantuntija pitää tulosta vahvasti epäluotettavana

Pienet päijäthämäläiset kärsivät pitkäaikaisista sairauksista enemmän kuin heidän ikätoverinsa muualla Suomessa.

Joose ja Valto Väisänen sekä Kaisa Väisänen nauttivat yhteisestä ajasta. Kuva: Sami Kuusivirta

Päijät-Hämeessä asuvien nelivuotiaiden lasten terveydentila ei ole paras mahdollinen ainakaan, jos on uskominen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoretta "Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut"-tutkimusta.

Tutkimuksessa kysyttiin lasten vanhemmilta heidän perheensä elämään vaikuttavista asioista. Päijät-Hämeestä mukana oli 276 nelivuotiasta lasta, ja heistä lähes joka viides kärsi vanhempiensa mukaan pitkäaikaisesta sairaudesta tai terveysongelmasta.

Nelivuotiaista 147 oli Lahdesta, 53 Hollolasta, 37 Heinolasta ja 22 Orimattilasta. Muualta maakunnasta tutkimukseen otetut lapsimäärät jäivät vähäisiksi.

Vanhempia ei kyselyssä pyydetty täsmentämään, mistä sairaudesta tai ongelmasta on kyse. He ainoastaan ottivat kantaa, onko kyseistä ongelmaa olemassa vai ei.

Tulos ei vakuuta

Päijät-Hämeen keskussairaalan lastentautien ylilääkäri Mikko Lavonius suhtautuu tutkimustulokseen varauksella.

Lavonius viittaa Kelan tilastotietoihin 0–4-vuotiaiden potilaiden kuntoutuspäätöksistä, vammaistukipäätöksistä ja lääkekorvattavuuksista. Kun näihin lukuihin yhdistetään vielä muitakin tietoja, näyttäytyy Päijät-Hämeen pikkulasten terveystilanne jo keskimääräistä parempana.

Keskussairaalan työtilanne ei sekään viittaa pikkulasten terveyskriisiin.

– Kaiken ikäisten lasten lähetemäärät lastentautien poliklinikalle laskivat muutama vuosi sitten jonkin verran, ja pari vuotta niiden määrä on pysynyt suhteellisen vakiona, arvioi Lavonius

Hän ottaa vielä vertailukohteeksi Porissa sijaitsevan Satasairaalan, joka on suunnilleen saman kokoinen kuin Päijät-Hämeen keskussairaala. Lasten lääkekorvauksissa, vammaiseduissa ja kuntoutusmäärissä ei näy suuria eroja sairaaloiden välillä.

– Tämä tukisi Päijät-Hämeen lukujen luotettavuutta.

Neuvolapalveluiden palveluesimies Marja Koivisto Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä arvioi, ettei pitkäaikaissairaiden lasten mahdollinen suuri määrä näy ainakaan neuvolatoiminnassa.

Nelivuotias kuuluu ikänsä puolesta neuvolan asiakaskuntaan. Esikouluvaiheessa hän siirtyy kouluterveydenhuollon vastuulle. Kuva: Veini Oksanen

Suut pysyvät supussa

Tutkimus osoitti, että pikkulasten vanhemmat muistavat ja uskaltavat kysyä neuvoloilta ja päiväkodeilta apua jälkikasvulleen, mutta omista asioista ollaan sen sijaan hiljaa.

Vanhemmat saattavat neuvolassa vaieta esimerkiksi työhön, terveyteen, toimeentuloon tai perhesuhteisiin liittyvistä ongelmista. Niin siitä huolimatta, että neuvolan kautta voisi saada apua koko perheen hyvinvointiin.

– Onko sitten niin, että vanhemmat yhä edelleen ajattelevat näiden palveluiden olevan lapsia varten, kysyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Maarit Vuorenmaa.

Aika loppuu kesken

Isän tai äidin huolet saattavat Vuorenmaan mukaan jäädä neuvolassa käsittelemättä siksi, että aika ei riitä muihin kuin lapsen asioihin. Samoin ylpeys voi piiskata vanhempaa uskottelemaan ammattiauttajille, että hän jaksaa vaikka ei jaksaisikaan.

Pahimmassa tapauksessa saatetaan jopa pelätä, että omien vaikeuksien paljastaminen todennäköisesti johtaisi lapsen huostaanottoon.

– Haluan korostaa, että se on turha pelko. Palvelujärjestelmän tarkoituksena on lapsiperheiden tukeminen, muistuttaa lapsiperheen palveluiden tulosaluejohtaja Sari Lahti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Kuva: Anssi Hietamaa

Ei voi yleistää

Puhuttavaa kyllä olisi monellakin. Tutkimukseen vastanneista vanhemmista koko maassa joka kolmas koki työn ajavan perheen edelle, joka viides oli kärsinyt masennuksesta ja joka seitsemäs rahan puutteesta. Erityisesti yhden aikuisen perheissä ollaan usein ahtaalla.

Neuvolapalveluiden palveluesimies Marja Koivisto Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä on sitä mieltä, etteivät yhden vanhemman perheet ole sen kriisiherkempiä kuin muutkaan.

Tuen tarve kaikissa perheissä vaihtelee. Marja Koivisto

– En lähtisi yleistämään. Tuen tarve kaikissa perheissä vaihtelee. Tukea voidaan tarvita nyt, mutta vuoden kuluttua tarve voi olla jo poissa.

Koivisto ei myöskään yhdy näkemykseen, että lapsen huoltajat vaikenisivat neuvolassa siitä, missä kuosissa elämä oikeasti on.

– Ainakin pääsääntöisesti viesti on ollut, että vanhemmat kertovat kipeistäkin asioista paljon.

Kuntakohtaisia eroja

THL:n kyselytutkimus paljasti eroja sekä kunta- että maakuntakohtaisesti sen mukaan, mitä nelivuotiaiden lasten vanhemmilta tai neuvoloiden terveydenhoitajilta oli kysytty.

Hollolassa monet kyselyyn vastanneet huoltajat olivat erittäin tyytyväisiä elämäänsä. Heinolassa heitä sen sijaan oli tuntuvasti vähemmän. Lahti sijoittui Hollolan ja Heinolan väliin.

Noin puolet heinolalaisista vastaajista piti taloustilannettaan korkeintaan kohtalaisena. Talousahdinko ei kuitenkaan näkynyt koko maakunnan luvuissa, sillä päijäthämäläisten vanhempien arviot taloudellisesta tilanteestaan olivat lähellä koko maan keskiarvoa.

Päijät-Hämeen pikkulapsiperheiden huoltajat näyttävät tutkimuksen mukaan kärsivän yksinäisyydestä erittäin vähän. Yksinäisiä oli vähemmän vain Satakunnassa.

Yleiskuva on plussalla

Kokonaisuudessaan kysely antoi nelivuotiaiden ja heidän vanhempiensa perheistä kuitenkin varsin myönteisen kuvan.

Lähes kaikki vanhemmat olivat tyytyväisiä itseensä vanhempina ja pitivät perheensä arkea toimivana. Tenavat myös menivät mielellään päiväkotiin tai perhepäivähoitoon. Ylivoimainen enemmistö huoltajista myös arvioi lapsensa voivan hyvin.

Parisuhdekin jaksoi useimmilla vähintään kohtalaisesti. Esimerkiksi lahtelaisista kyselyyn vastanneista vanhemmista suurin osa arvioi, että oman kumppanin kanssa vallitsi molemminpuolinen kunnioitus.

Koko maassa tutkimukseen osallistui noin 17 000 perhettä.

Koivisto Petri
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi