Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ennen Lahden Diakonialaitos auttoi orpoja ja nälkäisiä, nyt yksinäisiä ja syrjäytyneitä – "On mentävä sinne, minne markkinavoimat eivät ylety"

150-vuotiaalla laitoksella on takanaan uskomaton historia. Viipurissa perustettu Diakonissalaitos oli sodan jälkeen vähällä sijoittua Poriin, mutta päätyikin Lahteen. Dilan oma sairaala teki aikoinaan uraauurtavaa työtä esimerkiksi silmäsairauksien parissa.

Diakonialaitoksen sairaala oli tunnettu silmäsairauksien hoidosta. Sisar Hilkka Uunila opettaa kaihipotilaan hoitoa. Kuva: Lahden Diakoniasäätiö

Kerää rahaa rikkailta ja jaa sitä köyhille. Tätä yksinkertaista reseptiä on käyttänyt niin Robin Hood kuin Amalie Frölichkin. Kaikki tuntevat Robbarin, mutta tuskin kukaan Amalieta, jonka toiminta kuitenkin vaikuttaa vielä tämän päivän Lahdessa.

Amalie Frölich oli saksalainen diakonissa, joka tuli Viipuriin 150 vuotta sitten vastaperustetun Diakonissalaitoksen johtajaksi. Rahaa auttamiseen ei ollut, joten Frölich alkoi kierrellä ahkerasti kaupungin varakkaissa kodeissa – hän ei tehnyt ryöstöretkiä kuten Robin Hood.

Rikkailta saamansa avustukset, tarvikkeet ja rahat Frölich jakoi köyhille avuntarvitsijoille, joita hän etsi Viipurin matalista majoistakin.

1860-luvun lopulla syrjäytyneitä, nälkiintyneitä ja köyhiä riitti. Takana olivat nälkävuodet, joiden aikana kuoli kahdeksan prosenttia suomalaisista. Jos samanlainen määrä ihmisiä kuolisi nyt, joutuisimme hautaamaan lähes puoli miljoonaa lyhyessä ajaessa.

Olga Hackmanin testamenttilahjoituksesta Diakonialaitos sai alkupääoman. Kuva: Lahden Diakoniasäätiö

Ihmisten hätä oli niin suurta, että monet vauraat teollisuus- ja kauppiassuvut ryhtyivät avustushankkeisiin. Viipuriin perustettiin Diakonissalaitos 1869 Hackmanin suvun talossa. Kunnon alkupääoman laitos sai Olga Hackmanin testamenttilahjoituksesta.

Nuorena, vain 27-vuotiaana, keuhkotautiin kuolleen Olgan varat olivat vähällä mennä Saksaan. Olga oli testamentissa määrännyt rahat Dresdenin Diakonialaitokselle, mutta laki ei sallinut rahojen lähettämistä ulkomaille. Lopulta ne päätyivät Viipurin laitokselle, joka sodan jälkeen asettui Lahteen.

Lahteen tulokaan ei ollut itsestäänselvyys. Ensin laitos lähti evakkoon Karkkuun, nykyiseen Sastamalaan.

Tiina Mäkelä on johtanut Diakonialaitosta seitsemän vuotta. Kuva: Pertti Louhelainen

– Sieltä suunniteltiin ensin lähtöä Poriin, mutta kaupungin johto asetti ehtoja omalle avulleen. Laitoksen lääkärit olivat katselleet paikkoja muualtakin ja 1940 asetuttiin Lahteen Sibeliuksenkadulle (joka tuolloin oli nimeltään Tapionkatu), kertoo Lahden Diakonilaitoksen toimitusjohtaja Tiina Mäkelä.

Hän on nyt johtanut Dilaa seitsemän vuotta. Ensimmäisen kerran tuleva toimitusjohtaja kävi Dilan korttelissa jo vuonna 1961, kun äiti käytti Tiina-vauvan Diakonialaitoksen sairaalan röntgenissä. Sairaala oli valmistunut 1950, vain 19 vuotta sen jälkeen, kun uusi 130-paikkainen sairaalarakennus oli noussut Viipurin Saunalahteen 1931.

– Lähtö Viipurista on ollut kova isku. Olen kuullut, että joillakin oli pitkään matkalaukut valmiiksi pakattuina paluuta varten. Saunalahden sairaala toimii nyt Viipurin lääninsairaalana.

Diakonialaitoksen sairaala niitti mainetta erityisesti silmätaudeissa. Ylilääkärinä toiminut Signe Löfgren tunnettiin silmäsairauksien osaamisestaan Euroopassakin. Kuva: Lahden Diakoniasäätiö

Uudistuminen on välttämätöntä

Diakonialaitoksen sairaala niitti mainetta erityisesti silmätaudeissa. Ylilääkärinä toiminut Signe Löfgren tunnettiin silmäsairauksien osaamisestaan Euroopassakin. Sairaalan alkuaika Lahdessa oli hyvin vilkasta. Keskussairaalasta ei ollut vielä tietoakaan ja kasvavassa kaupungissa toimi ennen sotia ainoastaan Lahden kaupunginsairaalan osasto.

Kun hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin, Dilan sairaalan rooli muuttui. Yksityisen sairaalan ylläpito oli taloudellisesti vaikeaa, koska valtion ja kuntien hoitomaksut olivat jääneet jälkeen yleisestä hinta- ja palkkatasosta. Vuonna 1970 Lahden kaupunki vuokrasikin koko Dilan sairaalan kaupunginsairaalan käyttöön. Vajaan parinkymmenen vuoden kuluttua sairaalatoiminta Dilan korttelissa loppui kokonaan, kun kaupunki luopui D-osaston laitospaikoista.

Yksinäisyys, oman yhteisön puute, on yksi tämän ajan ongelmista. Toimitusjohtaja Tiina Mäkelä

Lääkärin vastaanotolla Dilan korttelissa käydään vieläkin. Diakonialaitos perusti oman lääkäriaseman 1990-luvun lopulla, mutta myi sen Mehiläiselle 2005. Mehiläinen on laajentanut toimintaansa vähitellen, viimeiksi tammikuussa se avasi talossa hammaslääkäriaseman.

Samassa talossa on tarjolla myös fysioterapia- ja ravintolapavelua, joiden toiminnasta Dila vastasi aiemmin itse.

– Luopuminen ja uudistuminen on ollut välttämätöntä, jotta voisimme seurata punaista lankaamme eli diakoniatyötä, Mäkelä sanoo.

Diakonialaitoksen lapsityö alkoi orpolasten hoidosta Viipurissa. Elim-orpokodin lapsia istumassa orpokodin rappusilla. Kuva: Lahden Diakoniasäätiö

Mukana yli 300 vapaaehtoista

Diakoniatyöhön tarvitaan tuloja. Niitä Lahden Dila saa tällä hetkellä hoivakoti-, kotihoito- ja päiväkotitoiminnasta sekä tilojen vuokrista. Dilan korttelin eli Sibeliuksenkadun, Ahvenistonkadun ja Hollolankadun kulmauksen lisäksi Dilalla on päiväkoti Teemula ja Marie-hoivakoti Lahden Kärpäsenmäellä.

Yritystoiminnan tuotot Dila käyttää siellä, mihin markkinavoimat eivät ylety. Enää ei tarvitse auttaa orpolapsia, eikä nälkää näkeviä, mutta yhteiskunnan harmaalle alueelle, avun ulottumattomiin, jää monia.

– Esimerkiksi yksinäisyys, oman yhteisön puute, on yksi tämän ajan ongelmista. Nuorten syrjäytyminen on toinen.

Dila on vuosien aikana kehittänyt monia diakoniatyön muotoja, joissa autetaan niin vauvaperheitä kuin ikäihmisiäkin. Tuorein on Kotikummit-hanke, joka tarjoaa tukea lahtelaisille kotihoidon ikäihmisille. Pian on tulossa uudenlaista työpajatoimintaa nuorille.

Vapaaehtoiset ovat mukana lähes kaikissa hankkeissa. Tällä hetkellä heitä on yli 300. Viime vuonna he tekivät 7600 tuntia vapaaehtoistyötä.

– Ihmisten auttamisen halu on ihailtavaa. Se on kantanut Diakoniasäätiötä 150 vuotta.

Lahden Diakonialaitos

Juuret Viipurissa

Lahden Diakonialaitos (Dila) on yleishyödyllinen säätiö ja yhteiskunnallinen yritys.

Sen juuret ovat Viipurissa, jossa perustettiin vuonna 1869 Diakonissalaitos Hackmanin suvun talossa. Kunnon alkupääoman laitos sai Olga Hackmanin testamenttilahjoituksesta.

Lahden Dila toimii nyt Sibeliuksenkadun, Ahvenistonkadun ja Hollolan kadun muodostamassa korttelissa. Kortteliin jää sisäpiha, jota kutsutaan Tammipihaksi puittensa vuoksi. Puut on kasvatettu terhoista, jotka tuotiin Lahteen Viipurista.

Lahden Dila tuottaa hoivakoti-, päiväkoti- ja kotihoitopalveluja. Laitoksen palveluksessa on 85 henkilöä.

Viime vuonna Dila käytti noin miljoona euroa diakoniatyöhön.

Vapaaehtoisia Dilan hankkeissa on tällä hetkellä mukana yli 300.

Terhi Säynäjärvi
terhi.saynajarvi@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi