Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Syntyvyyden syöksykierre Lahden seudulla jatkuu – Vauvakato sulkisi jatkuessaan keskussairaalan päivystyksen

Syntyvyysluvut jatkavat syöksykierrettään koko Suomessa eikä Päijät-Häme ole poikkeus säännöstä. Epävarma taloudellinen tilanne ei ole läheskään ainoa syy, miksi lasten tekoa lykätään tai siitä kenties luovutaan kokonaan.

Päijät-Hämeessä syntyy vuosittain yleensä enemmän poikia kuin tyttöjä. Kuvan poika syntyi tiistaina toukokuun 7. päivän aamuna. Kuva: Juha Peurala

Yhä harvempaan päijäthämäläiskotiin kannettiin viime vuonna uusi perheen pienimmäinen. Vastasyntyneiden määrä on maakunnassa pudonnut jo kuusi vuotta peräkkän, ja vauvaluku on kymmenessä vuodessa tipahtanut lähes neljänneksellä.

Pudotus on ollut hiukan jyrkempää kuin koko maassa. Syntyvyyden lasku koettelee Päijät-Hämeessä maaseutukuntia, kun taas Lahdessa vastasyntyneiden määrä on pysynyt tuhannen hengen yläpuolella. Viime vuonna Lahdessa syntyi 1023 vauvaa.

Lahden ympäristökunnista vain Kärkölässä vastasyntyneiden määrä lisääntyi viime vuonna edellisvuotisesta. Padasjoki ja Sysmä pysyivät samoissa lukemissa, mutta Hartolassa tultiin rankasti alaspäin. Uusia hartolalaisia syntyi viime vuonna vain yhdeksän.

Viimevuotinen vastasyntyneiden määrä Päijät-Hämeessä oli yhteensä 1521 ja edellisvuonna 1599. Kuolleina syntyneet eivät ole luvuissa mukana.

– Ei ole vielä merkkejä että syntyvyys kääntyisi nousuun. Vaikea on kuitenkin kuvitella, että laskuvauhti tällaisena jatkuisi loputtomiin, arvioi naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Antti Puhakka Päijät-Hämeen keskussairaalasta.

Lahtelainen Anni Korhonen tuli äidiksi 25-vuotiaana. Hänellä oli nuorena mahdollisuus hoitaa omia pikkusisaruksiaan, ja se antoi tärkeitä valmiuksia omaan äitiyteen. Nyt Korhosen perheessä on neljä lasta. Kuva: Juha Peurala

Raja menee tuhannessa

Synnytykset Suomessa pyritään keskittämään sairaaloihin, joissa synnytyksiä on yli 1 000 vuodessa. Osa sairaaloista on jo sillä rajalla, että synnytyspäivystys saattaa päättyä. Jyrkkä ja yhä jatkuva syntyvyyskato voisi johtaa samaan tilanteeseen Päijät-Hämeessäkin, mutta Puhakan mukaan vielä ei olla vaaravyöhykkeellä.

Synnyttämään tullaan Lahden seudullakin entistä iäkkäämpinä. Sekä uusien että jo aiemmin synnyttäneiden äitien keski-ikä maakunnassa oli viime ja edellisenä vuonna keskimäärin 30,4 vuotta. Luku on lähellä koko maan vastaavaa keskitasoa.

Iältään 19-vuotiaiden tai sitä nuorempien synnyttäjien määrä on Päijät-Hämeessä pudonnut tasaisesti. Viime vuonna heitä oli enää 34 eli noin puolet vähemmän kuin 10 vuotta sitten. Vanhimpia eli ylí 40-vuotiaita synnyttäjiä oli viime vuonna 63.

Pudotusta kaikkialla

Syntyvyys putosi vuonna 2018 ympäri Suomea. Syytä on etsitty muun muassa taloudesta. Kolmekymppiset äidit ovat lapsina kokeneet 1990-luvun laman, ja vuoden 2008 talousromahdusta seurannut pitkä taantuma oli uusi muistutus elämän epävarmuudesta.

Monessa perheessä on vain yksi työssäkäyvä henkilö tai ei yhtään, mikä ei tietenkään houkuttele lasten hankintaan. Yhden vanhemman perheitä oli Päijät-Hämeessä toissavuonna suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa.

– Lapsiperheillä on taloudellisen tuen tarvetta, huomauttaa tulosaluejohtaja Sari Lahti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Lahtelainen Anni Korhonen esittelee perheen uusinta tulokasta aviomiehelleen Markku Korhoselle sekä pojilleen Juho, Jooa ja Jesse Korhoselle. Pojat ovat erityisen tyytyväisiä siihen, että vauvakin on poika. Kuva: Juha Peurala

Muitakin syitä kuin suhdanteet

Suhdanteet ovat silti puutteellinen selitys väestönkehitykseen. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä syntyvyys on jatkanut putoamistaan vaikka taantuma muutama vuosi sitten kääntyikin nousukaudeksi.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch puhuu kulttuurisen mallin muutoksesta. Ennen lasten teko saattoi tyssätä sopivan puolison puutteeseen, mutta nyt perheen perustamisen esteinä ovat entistä useammin muut mielenkiinnon kohteet.

Nuoret haluavat harrastaa, matkailla, toteuttaa itseään, hankkia tutkinnon ja varmistaa, että solmittu parisuhde varmasti toimii. Halutaan siis olla "valmiita" ennen kuin pirttiin tulee pikkuisia.

Valmiiksi tulemisen ajatus johtaa kuitenkin helposti siihen, että lasten tekoa lykätään ja lykätään.

– Harvoin kaikki tulee valmiiksi, naurahtaa Rotkirch.

Suurperheet vähenevät

Vielä takavuosina Suomessa kasvoi sekä lapsettomien henkilöiden että suurperheiden määrä. Nyt jälkimmäisten kasvu on taittunut. Nuorten ihanteet suosivat suurta lapsikatrasta yhä vähemmän, ja isoja perheitä aletaan myös perustaa liian myöhään.

Ei ole vielä merkkejä, että syntyvyys kääntyisi nousuun. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Antti Puhakka

– Jos haluaa neljä lasta ja aloittaa 36-vuotiaana, on tosi vaikea ehtiä, huomautta Rotkirch.

Hänen mukaansa 25-vuotias ei välttämättä edes ajattele olevansa joskus 35-vuotias. Naisen hedelmällisyys lähtee laskuun nopeammin kuin nuoret ymmärtävät.

Terveyden ja hyvinvoinnin keräämien tietojen mukaan vuonna 2015 joka viides synnyttäjä Suomessa oli jo täyttänyt 35 vuotta. Tulos ei tosin ole eurooppalaisittain mitenkään erikoinen, sillä vanhojen synnyttäjien osuus on monessa maassa vielä suurempi.

Tiedon taso kasvaa

Vuosikausia kestävä vanhemmuuden pohjustaminen on toisaalta merkki myös siitä, että lasten tuloon suhtaudutaan vakavasti ja heidän hyvinvointinsa eteen ollaan valmiita näkemään vaivaa. Vastuullinen asenne näkyy nuorten vanhempien tiedon tasossa ja suhtautumisessa neuvolapalveluihin.

Naisen hedelmällisyys lähtee laskuun nopeammin kuin nuoret ymmärtävät.

– Tietoa on entistä enemmän saatavilla, ja ihmiset ovat valistuneempia kuin he olivat kymmenen vuotta sitten, arvioi neuvolapalveluiden palveluesimies Marja Koivisto Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Koiviston mukaan on erittäin harvinaista, että kukaan menisi synnyttämään ilman yhtään edeltävää käyntiä äitiysneuvolassa.

– Perheet kokevat selvästi, että neuvolapalvelut ovat heitä varten.

Äitien luottamus sairaaloita kohtaan ei sen sijaan ole särötöntä. Yle uutisoi äskettäin nettisivuillaan sosiaalisen median #minämyössynnyttäjä-kampanjasta, joka tuo esiin synnyttäjien saamaa huonoa kohtelua.

Diabetes vaivaa

sitaatti

Noin joka neljäs tai joka viides synnyttäjä Päijät-Hämeen keskussairaalassa luetaan riskisynnyttäjien ryhmään. Riskisynnyttäjä voi olla joko poikkeuksellisen vanha tai poikkeuksellisen nuori. Samoin jokin sairaus voi merkitä riskiryhmään kuulumista.

Äidin sairastama ykköstyypin diabetes on yleisimpiä syitä siihen, että vauva joutuu syntymänsä jälkeen joksikin aikaa tarkkailuosastolle.

– Isossa osassa ovat myös äidit, joilla on johonkin krooniseen sairauteen liittyvää lääkitystä, esimerkiksi mielialalääkkeitä raskausaikana, sanoo erikoislääkäri Antti Puhakka.

Terveys

Vain yksi vauva tuhannesta kuolee

Päijät-Hämeen keskussairaalassa syntyneistä lapsista vain 1,1 lasta tuhannesta kuolee alle seitsemässä vuorokaudessa syntymästään.

Kohtukuolemiin Päijät-Hämeessä menehtyy alle kolme lasta tuhannesta.

Syntyvistä päijäthämäläislapsista noin 2,7 prosenttia on kaksosia.

Lahtelaisten äitien osuus kaikista synnytyksistä maakunnassa on noin 60 prosenttia.

Orimattilalaisten äitien synnytyksiä kertyy vuosittain 100–130 ja hollolalaisten 160–200.

Vastasyntyneissä poikia on vuosittain yleensä enemmän kuin tyttöjä.

Viime vuonna ja edellisenä vuonna Päijät-Hämeen keskussairaalassa synnyttäneistä äideistä alle kaksi prosenttia oli 19-vuotiaita tai nuorempia.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi