Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lihan alkuperämaa on ilmoitettava yhä useammin ravintoloissa – pistokokeessa Lahdesta viisi ravintolaa kahdeksasta noudatti uutta asetusta

Toukokuussa voimaan tulleen asetuksen mukaan lihan alkuperämaa on kerrottava, jos liha on tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä naudan-, sian-, siipikarjan-, lampaan tai vuohenlihaa.

Santa Fén tarjoilijan Tuulikki Väisäsen mukaan asikkaat kyselevät toisinaan, mistä ravintolan käyttämä liha on peräisin. Santa Fé ilmoittaa asetuksen vaatimat lihan alkuperämaat kyltillä, mutta myös menuussa mainitaan, että ravintola suosii kotimaista lihaa. Kuva: Katja Luoma

Ismo Mattila sekä Hanna Mattila istuvat Lahden Kiveriössä sijaitsevassa Ravintola Einsteinissä. Äiti ja Poika ovat ottaneet varaslähdön sunnuntain äitienpäivään ja tulleet äitienpäivälounaalle ennen juhlapyhän ruuhkia. Hanna Mattilan mukaan ruokapaikassa häneen vetoaa siisti esillepano ja puhtaat tilat. Se, mistä raaka-aineet, kuten liha tulevat, tai miten ravintola niistä ilmoittaa, eivät määritä Mattiloiden ruokapaikkaa.

– Nytkään en kysynyt, mistä possu tuli, vaikka sitä ei lukenut missään. Ruoan alkuperä kiinnostaa enemmän silloin, kun ostan sen itse kaupasta. Luen aina lihatuotteen etiketin, ettei sitä tuoda jostain huitsin nevadasta, Hanna Mattila sanoo.

Lounasruokailija saa nyt aiempaa helpommin tietää, mistä lounaspaikan liha tulee. Toukokuun alusta ravintoloiden on pitänyt ilmoittaa lihan alkuperämaa kirjallisesti. Lihan alkuperämaan voi kertoa esimerkiksi erillisessä esitteessä tai huoneentaulussa. Uusi asetus koskee tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä naudan-, sian-, siipikarjan-, lampaan tai vuohenlihaa. Asetus ei koske esimerkiksi kalaa tai riistaa.

Sekä Ismon että Hanna Mattilan mukaan uusi asetus kuulostaa hyvältä.

– Mielestäni tätä asiaa ei tarvitsisi edes säätää lailla, vaan sen kuuluisi olla ihan arkipäiväinen käytäntö, jota kaikki ruokapaikat lähtökohtaisesti haluaisivat noudattaa, Ismo Mattila pohtii.

Ravintola Einsteinissä lounaalla olleiden Ismon ja Hanna Mattilan mukaan uusi asetus lihan alkuperämaan ilmoittamiesta kuulostaa hyvältä. Ismo Mattilan mukaan asiaa ei pitäisi edes lailla säätää, vaan se kuuluisi olla ihan arkipäiväinen käytäntö, jota kaikki ruokapaikat lähtökohtaisesti haluaisivat myös noudattaa. Kuva: Katja Luoma

Pistokoe lahtelaisravintoloihin

Etelä-Suomen Sanomat otti selvää, miten lahtelaisravintolat noudattavat uutta asetusta. Teimme pistokokeen perjantaina lounasaikaan Lahdessa kahdeksaan ravintolaan.

Pistokokeeseen valittiin Amarillo, Lahden Trattoria Seurahuone, Bistro Popot, Ravintola Einstein, Lahden Thairuoka, Bus Burger, Santa Fé ja Lahden Konnichiwa. Näistä suurin osa noudatti uutta asetusta.

Pistokokeessa ainoastaan Lahden Thairuoka, Konnichiwa ja Ravintola Einstein eivät olleet laittaneet lihan alkuperämaata selkeästi näkyville. Ravintola Einsteinissä linjaston yllä oli tosin kyltti, jossa sanottiin, että ruoan alkuperästä voi kysyä ravintolan henkilökunnalta. Kysyttäessä asiaa, henkilökunta sanoi käytetyn lihan olevan suomalaista.

Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi arvioi, että osa Suomen ravintoloista noudattaa uutta asetusta jo hyvin.

– Toisaalta on lukuisia joukko pieniä ravintoloita, jotka eivät ole vielä oivaltaneet, että asetus on jo voimassa, eivätkä sitä vielä noudata, hän kommentoi.

Aittoniemen mukaan Suomessa ravintoloissa käytettävä liha on valtaosin kotimaista.

– Vientilihaa meille tulee eniten Saksasta, Tanskasta, Puolasta ja Ruotsista. Lisäksi varsinkin pihvilihasta osa tulee Etelä-Amerikasta tai Irlannista, Aittoniemi huomauttaa.

Bistro Popotin vuoropäällikkö Maija Lonka sanoo, että vaikka menuussa kerrotaan nyt vain vaadittujen liha-raaka-aineiden alkuperämaa, tiedetään Bistro Popotissa kaikkien lihojen alkuperä ja tätä tietoa voi halutessaan kysyä tarjoilijoilta. Kuva: Katja Luoma

Thairuokala ja sushiravintola lupaavat laittaa lihan alkuperämaan esille

Kauppahallissa sijaitsevan Lahden Thairuoan yrittäjä Panya Suamri yllättyi toimittajan kysyessä lihan alkuperää. Suamrin mukaan uudesta asetuksesta oli puhetta terveystarkastajan kanssa noin kuukausi sitten, mutta hän sanoo, ettei ollut tietoinen, milloin ministeriön asetus tulee voimaan.

– Käytämme ravintolassani muun muassa kalkkunaa, kanaa ja härkää. Tulemme laittamaan alkuperämaat linjaston lasiin esille vielä tämän kuun aikana, Suamri sanoo.

Aleksanterinkadulla sijaitsevan Konnichiwan keittiöjohtaja Poeiyi Chen ei ollut hänkään tietoinen uudesta asetuksesta. Chenin mukaan ravintolassa käytetty nauta tulee EU:n sisäpuolelta ja kana EU:n ulkopuolelta.

– Henkilökunnaltamme voi kysyä lihan alkuperämaata, ja jos he eivät osaa vastata, niin he pyytävät keittiöstä jonkun, joka tietää, Chen sanoo.

Hänen mukaansa ravintola aikoo jatkossa kirjata alkuperämaat vielä selkeämmin esille.

Ravintola Einsteinissä poikansa kanssa lounaalla ollut Hanna Mattila sanoo, että lihan alkuperä kiinnostaa eniten ruokakaupassa. Joskus hän on kysynyt lihan alkuperää myös ravintolassa ruokaillessaan. Kuva: Katja Luoma

Lihan alkuperämaa kerrotaan vaihtelevalla tyylillä

Vapaudenkadulla sijaitsevassa Bistro Popotissa lihan alkuperämaa on kirjattu sulkeisiin menuuseen.

– Lihan alkuperää ei ole aikaisemmin kerrottu menuussa näin, mutta uudistus ei ole aiheuttanut isompaa vaivaa, sillä lihan alkuperästä ollaan myös aikaisemmin oltu tietoisia ja sitä on voinut kysyä esimerkiksi tarjoilijalta, sanoo Bistro Popotin vuoropäällikkö Maija Lonka.

Hänen mukaansa uudistus on pääsääntöisesti hyvä, mutta risujakin annetaan.

– Asetus oli mielestäni hieman sekava sen suhteen, että mitä tarvitsee ilmoittaa ja mitä ei. Esimerkiksi, jos lihaan on lisätty tietyn verran suolaa, ennen kuin se tulee ravintolaan, ei lihan alkuperää tarvitse ilmoittaa. Olisi ollut ehkä helpompaa, jos vaan kaiken lihan alkuperä olisi tullut kerralla pakolliseksi kertoa, Lonka sanoo.

Nytkään en kysynyt, mistä possu tuli, vaikka sitä ei lukenut missään. Hanna Mattila

Bus Burgerissa lihan alkuperä ilmoitetaan menuussa, jotka uusittiin asetuksesta johtuen. Santa Fé ilmoittaa puolestaan lihan alkuperästä kyltillä, joka on asetettu ravintolan tiskin päälle.

– Asiakkaat kyselevät lihan alkuperästä jonkin verran. Voisi sanoa, että kuukausittain kysymyksiä tulee useampia. Sen olen tosin huomannut, että lihan alkuperä kiinnostaa enemmän kuin aikaisemmin, sanoo Santa Fén tarjoilija Tuulikki Väisänen.

Amarillo ja Trattoria Seurahuone ilmoittavat lihan alkuperän lapussa, joka sijaitsee Amarillossa keittiön viereisellä seinällä ja Trattoria Seurahuoneessa ravintolan ovessa. Hämeenmaan majoitus- ja ravitsemiskaupan toimialajohtajan Lari Rusilan mukaan kaikki S-ryhmän ravintolat noudattavat samaa ohjetta, minkä mukaan lihan alkuperä ilmoitetaan maakohtaisesti. Ravintoloiden lisäksi alkuperätieto on myös nähtävissä ravintolakohtaisesti S-ryhmän ravintoloiden Raflaamo.fi-sivustolla.

– Ravintoloillamme on aina tieto kaiken liha-raaka-aineen tai kalan alkuperästä ja henkilökuntamme kertoo sen asiakkaille mielellään, Rusila sanoo.

Hän lisää, että valtaosa Hämeenmaan ravintoloiden lihasta on kotimaista.

– Esimerkiksi ABC-ravintoloissa kaikki tarjottava liha on ollut kotimaista jo vuosia. S-ryhmän tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki tuore porsaan ja broilerin liha kaikissa ravintoloissamme olisi kotimaista.

Asetuksen noudattamista tullaan jatkossa valvomaan

Jos lihan tarkka alkuperämaa ei ole tiedossa, voi ravintola merkitä alkuperäksi esimerkiksi pelkästään “EU-maat, tai “EU:n ulkopuoliset maat“.

Ruokaviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehdon mukaa, jos esimerkiksi tarjoilupaikassa marinoidaan tuoretta tai jäädytettyä naudanlihaa, joka kypsennetään, lihan alkuperä pitää ilmoittaa. Mutta, jos ravintolaan tulee valmiiksi marinoitua naudanlihaa, joka kypsennetään, lihan alkuperää ei tarvitse ilmoittaa.

Henkilökunnaltamme voi kysyä lihan alkuperämaata, ja jos he eivät osaa vastata, niin he pyytävät keittiöstä jonkun, joka tietää. Poeiyi Chen, Lahden Konnichiwan keittiöjohtaja

Myös hampurilaispihvi on esimerkki siitä, ettei asetuksen tulkinta ole yksinkertaista. Jos jauhelihapihvi tulee ravintolaan valmiiksi muotoiltuna ja maustettuna pihvinä, joka kypsennetään paikan päällä, lihan alkuperää ei tarvitse ilmoittaa. Sen sijaan jos jauheliha muokataan ravintolassa itse pihviksi, lihan alkuperämaa on ilmoitettava.

Hevosenlihan, kalan tai riistan lihan alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa.

– Tämä johtuu siitä, että EU-tasolla ei ole harmonisoitua lainsäädäntöä näiden osalta, Lehto sanoo.

Lehdon tietojen mukaan Suomi on ainoa EU-maa, joka edellyttää lihan alkuperämaan ilmoittamista kuluttajille kirjallisesti tarjoilupaikoissa.

Lehto sanoo, että uuden asetuksen noudattamista tullaan valvomaan tarjoilupaikoissa, mutta ensin ravintoloiden annetaan sopeutua tilanteeseen rauhassa. Myös elintarvikevalvontaa koskeva Oiva-arviointiohjeistus päivitetään kesäkuussa niin, että se huomioi uuden asetuksen.

Uusi asetus

Alkuperä näkyviin

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan tarjoilupaikkojen, kuten ravintoloiden, kahviloiden, laitosruokaloiden tai grillikioskien on ilmoitettava ateriassa käytetyn lihan alkuperämaa.

Alkuperämaa on ilmoitettava kirjallisesti tuoreessa, jäähdytetyssä tai jäädytetyssä ateriassa käytetyn lihan osalta.

Asetus koskee sian-, naudan-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjan lihaa. Asetus ei koske raakaliha- tai lihavalmisteita, eikä kala, hevosenlihaa, poronlihaa tai riistaa.

Asetuksen mukaan jauhelihan alkuperä pitää merkitä vain, jos sen suolapitoisuus on alle prosentin.

Asetus tuli voimaan 1. toukokuuta ja se on määräaikainen ja voimassa kaksi vuotta.

Anna Kivinen
Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi