Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kangasvuokko katosi yhdessä sukupolvessa - Lahdessa kasvaa vain muutamia yksilöitä

Arokasvin elinehto ovat paahteiset harjut, jotka ovat kasvaneet umpeen. Rauhoitus jo vuonna 1952 ei ole palauttanut kukkamerta.

Kimalaiset pölyttävät kangasvuokon ja sen siemenet leviävät tuulen mukana. Kuva: Mirja Hussain

Äitienpäivä lähestyy, ja äidille on tapana antaa kukkia. Viime vuosisadan alussa kukkia ei todellakaan ostettu kaupasta, ainakaan maalla, vaan poimittiin luonnosta.

Asikkalan harjuilta poimittiin kimppuja kangasvuokoista, kertoi nyt jo edesmennyt naapurini, 1930-luvun lapsi.

Kuva: Anssi Hietamaa

Nyt kangasvuokko on harvinainen näky. Esimerkiksi Lahdessa on tiedossa yleisessä tiedossa pari kohdetta, joissa molemmissa kasvaa joitain yksilöitä. Ei siis ihme, että harva osaa edes kaivata tätä vuokkoa.

Kun sen kerran saa silmiinsä, näky ei unohdu. Ensinnäkin kukka on niin hyvin mastoon kätkeytynyt, että sen huomaa vain hetkeä ennen kuin on tallaamassa. Havainnon jälkeen kasvi lumoaa, sillä sen kukat ovat suuret, kymmensenttiset ja hennon karvaiset. Usein ne nuokkuvat ikään kuin piilotellen. Täysin avonaista valkoista kukkaa näkee harvoin.

Kangasvuokko ei ole koskaan ollut yleinen koko maassa. Laji on todennäköisesti levinnyt jääkauden jälkeen harjuja pitkin. Kanta-Hämeessä esiintyy sinikukkainen sukulainen, hämeenkylmänkukka. Sekin on erittäin harvinainen. Lajit voivat risteytyä keskenään kasvaessaan samoilla alueilla Hämeenlinnan itäosissa.

Kangasvuokon kukka on suuri, mutta silti yllättävän huomaamaton. Kuva: Mirja Hussain

Kangasvuokko on Etelä-Karjalan maakuntakukka ja hämeenkylmänkukka vastaavasti Kanta-Hämeen nimikkokukka.

Ensimmäinen rauhoitus

Kangasvuokon harvinaistumiseen havahduttiin jo vuonna 1926, jolloin kiellettiin poiminta myyntiä varten. Vuonna 1952 laji rauhoitettiin kokonaan. Tämä oli ensimmäinen kasvi, joka rauhoitettiin luonnonsuojelulain nojalla.

Rauhoitus ei auttanut. Asikkalassa kukkia poiminut lapsi joutui aikuisena huomaamaan, että lähimetsän kasvit harvenivat vuosi vuodelta. 1990-luvulla löytöjä saattoi vielä tehdä, mutta ei enää viime vuosina.

Kangasvuokot avautuvat harvoin täyteen komeuteensa. Kuva: Mirja Hussain

Nykyisten esiintymien löytäminen vaatii puskaradiota tai salapoliisityötä, sillä rauhoitetun kasvin elinpaikat eivät ole julkista tietoa. Paikalliset asukkaat saattavat tietää ne, mutta onneksi ainakin Lahden kangasvuokot on jätetty rauhaan. Lenkkeilijä ei silti välttämättä huomaa polun varressa kasvavaa vuokkoa ja tallaa sen vahingossa. Kukinnan jälkeen kasvi on erityisen huomaamaton: pelkkä lehtiruusuke ja kuihtunut kukkavana.

Yksi kasvi on pitkäikäinen ja kasvattaa vanhemmiten useita kukkavanoja.

Vaatii valoa

Kangasvuokko kasvaa nimensä mukaisesti kangasmaalla eli mäntymetsässä. Elinympäristön muutos selittää kangasvuokon harvinaistumista.

– Se kaipaa valoa ja paahdetta. Uhkana on harjujen umpeen kasvu, selittää luonnonsuojeluasiantuntija Anni Rautio Etelä-Savon ely-keskuksesta.

Puiden varjostus ja metsäpalojen loppuminen kasvattavat metsän sammalpeitettä, jolloin kangasvuokon siemenet eivät pääse kivennäismaahan itämään.

– Lehtiruusukkeet voivat sinnitellä pitkään, kunnes kasvu hiipuu.

Uhkana on myös soranotto harjuilta. Rautio kertoo, että viranomaisten tiedossa olevat kangasvuokon kasvupaikat otetaan huomioon hankkeiden ja hakkuiden suunnittelussa.

Ei erityistoimia

Kangasvuokon uhanalaisuus on luokkaa vaarantunut. Se tarkoittaa, että kasvin suojelu ei nyt edellytä järeitä toimia.

– Meillä on noin 150 rauhoitettua kasvilajia, joista monet ovat vielä uhanalaisempia.

Sammalpeitteisen maanpinnan rapsutus paljaaksi esiintymien lähellä voi auttaa siemeniä itämään. Tätä ei kuitenkaan voi tehdä ilman maanomistajan lupaa.

Luonnonsuojelulain mukaan laji voidaan säätää uhanalaiseksi, jos sen luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.

Sinivuokko elpyi rauhoituksella

Hämeenkylmänkukka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Sen kantaa on yritetty elvyttää istutuksilla uusille kasvupaikoille.

Rauhoitettujen kasvien kaivaminen maasta omin luvin esimerkiksi puutarhaan on ehdottomasti kielletty. Sen sijaan puutarhakaupoista voi ostaa lähisukulaisen, tarhakylmäkukan taimia. Senkin hoito-ohjeissa mainitaan, ettei kasvi pidä siirtämisestä.

Rauhoitus on onneksi auttanut toista vuokkoa, sinivuokkoa. Aiemmin sen poiminta myyntiin oli kielletty, mutta laji poistettiin rauhoituslistalta vuonna 2005. Sinivuokko viihtyy lehdoissa.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi